EU:n tekoälyasetus suojelee myös luovan työn tekijöiden oikeuksia 

EU:n tekoälyasetuksen odotetaan tulevan virallisesti voimaan tänä kesänä. Voimaantuloa on porrastettu niin, että kokonaisuudessaan asetuksen kaikki velvoitteet ovat voimassa vasta kesällä 2026. Luovan työn tekijöiden kannalta erityisen oleellista on yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskeva sääntely. Suuri osa niihin liittyvistä vaatimuksista tulee voimaan jo vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta eli kesällä 2025.   

Tekoälyasetus perustuu riskiperusteiseen lähestymiseen: mitä enemmän riskejä tekoälyjärjestelmä tai malli sisältää, sitä enemmän vaatimuksia sille asetuksessa asetetaan. Tietyt kestämättömiä riskejä sisältävät järjestelmät kielletään lähtökohtaisesti kokonaan. 

Mitä on tekoäly? 

Tekoälyasetuksen mukaan keskeistä tekoälyjärjestelmälle on kyky päättelyyn. Asetuksen mukaan tekoälyjärjestelmä on vaihtelevan itsenäisellä tasolla toimiva järjestelmä, joka päättelee syötteen perusteella, miten se tuottaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin vaikuttavia tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä tai suosituksia. Juuri oppimisen, päättelyn tai mallintamisen mahdollistava päättelykyky erottaa tekoälyjärjestelmät perinteisistä automaattisista, niille ohjelmoituja toimintoja suorittavista tietokoneohjelmistoista.  

Yleiskäyttöisellä tekoälymallilla tarkoitetaan suurella määrällä dataa koulutettua tekoälymallia, joka pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä ja jonka voi integroida erilaisiin sovelluksiin ja järjestelmiin. Vaikka generatiivista tekoälyä ei asetuksessa ole nimenomaisesti määritelty, siinä todetaan, että yleiskäyttöisiksi malleiksi luetaan tekstiä, kuvia ja muuta sisältöä tuottamaan kykenevät generatiiviset mallit.  

Ketä tekoälyasetus velvoittaa? 

Tekoälyasetuksessa on merkittävää sen EU:n rajat ylittävä vaikutus. Säädökset velvoittavat tekoälyjärjestelmien tarjoajia eli yrityksiä, jotka tuovat tekoälyjärjestelmiä tai yleiskäyttöisiä malleja markkinoille EU:ssa riippumatta siitä, sijaitsevatko yritykset EU:ssa vai sen ulkopuolella.  

Tekoälyasetusta sovelletaan myös tekoälyjärjestelmien käyttöönottajiin, joita voivat olla tekoälyä ammattitoiminnassaan käyttävät luonnolliset henkilöt, yritykset tai muut oikeushenkilöt. Siten tekoälykehittäjien lisäksi myös tekoälyä liiketoiminnassaan käyttävät yritykset ovat velvollisia noudattamaan asetuksen säännöksiä.  

EU:n tekoälyasetus velvoittaa niin tekoälyjärjestelmiä tarjoavia yrityksiä että tekoälyä ammattitoiminnassaan käyttäviä luonnollisia henkilöitä, yrityksiä tai muita oikeushenkilöitä.

Merkittävää on, että asetus ylittää EU:n rajat myös niissä tilanteissa, jos tekoälyjärjestelmän tuottamaa tuotosta käytetään EU:ssa, vaikka tarjoaja tai käyttöönottaja toimisi EU:n ulkopuolella. Asetuksen velvoitteita ei siten voida kiertää kouluttamalla generatiivista tekoälymallia EU:n ulkopuolella ja sitten tarjoamalla sitä käyttöön EU-alueella.   

Tekoälyn kouluttamisessa on noudatettava avoimuutta 

Luovan työn tekijöiden kannalta keskeisimpiä ovat yleiskäyttöisiä tekoälymalleja ja niihin perustuvia järjestelmiä koskevat avoimuusvelvoitteet. Avoimuuteen liittyvät velvoitteet mahdollistavat tietojen saannin tekoälymallin koulutuksen tavoista ja siitä, mitä dataa koulutukseen on käytettyt.

Avoimuusvelvoitteet edellyttävät muun muassa sitä, että yritysten on pidettävä kirjaa mallien koulutus- ja testausprosessista ja niiden tuloksista.  Tiedot on pyynnöstä annettava viranomaisille.   

Asetus edellyttää myös, että yleiskäyttöisiä malleja tarjoavat tekoäly-yritykset ottavat käyttöön toimintapolitiikan, jolla varmistetaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen sekä tunnistetaan ja varmistetaan oikeudenhaltijoiden tekemien oikeudenpidätysten noudattaminen uusinta teknologiaa hyödyntäen. Myös Teosto on ilmoittanut verkkosivuillaan, ettei sen edustamaa musiikkia voida käyttää tekoälyn kehittämisessä tai kouluttamisessa ilman lisenssiä.   

Yksi oikeudenhaltijoiden kannalta tärkeimmistä avoimuusvelvoitteista on laatia ja asettaa julkisesti saataville riittävän yksityiskohtainen tiivistelmä yleiskäyttöisen tekoälymallin koulutuksessa käytetystä sisällöstä. Tämän avoimuusvelvoitteen avulla oikeudenhaltijat voivat saada tietoja siitä, mitä suojattuja aineistoja tekoälyn koulutuksessa on käytetty ja edellyttää, että niiden omistamien sisältöjen käytöstä maksetaan kohtuullinen korvaus.   

Oikeudenhaltijoiden oikeuksien toteuttamista hankaloittaa se, että koulutusaineistoa koskeva avoimuusvelvoite ei edellytä teknisesti yksityiskohtaisten tietojen tarjoamista. Annettavien tietojen edellytetään olevan sisällöllisesti kattavia ja listaavan tärkeimmät mallin koulutukseen käytetyt tietolähteet, tietokannat tai muut tietolähteet. Komission asettama tekoälytoimisto on parhaillaan laatimassa mallia annettaville tiedoille. Tämän listauksen sisällöstä riippuu, miten hyvin voidaan käytännössä tunnistaa, onko koulutuksessa käytetty tekijänoikeudella suojattua sisältöä, jonka käyttöön tarvitaan lupa.

Oikeudenhaltijoiden kannalta on ilmeistä, että jos ilmoitettu tietolähde sisältää tekijänoikeudella suojattua sisältöä, katsotaan sitä käytetyn tekoälyn kouluttamiseen, ellei tekoäly-yritys voi muuta osoittaa.

Tietoja nykyisten markkinoilla olevien generatiivisten mallien koulutukseen käytetystä sisällöstä voidaan joutua odottamaan, koska pidempään markkinoilla olevien mallien on alettava noudattaa asetusta vasta kahden vuoden siirtymäajalla.  

Tekoälyasetus korostaa tekijänoikeussuojan merkitystä, mutta turvaako se tekijöiden oikeudet? 

Tekoälyasetukseen saatiin valmistelun loppupuolella useampia oikeudenhaltijoiden kannalta positiivisia kirjauksia. Tekoäly-yhtiöille on asetustekstissä kohdistettu tekijänoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä velvoitteita. 

Asetuksen avoimuusvelvoitteet ovat merkittävä työkalu esimerkiksi oikeudenomistajiensa työtä suojeleville tekijänoikeusjärjestöille saada tietoa palveluiden käyttämistä aineistoista. Myönteistä on myös, että tekoäly-yhtiöillä on velvollisuus vahvistaa tekijänoikeuslainsäädännön noudattamista koskeva toimintapolitiikka. Tämä korostaa tekijänoikeudella suojatun sisällön arvoa yleiskäyttöisten mallien koulutuksessa. 

Tekijänoikeusdirektiivin tiedonlouhintasäännöksen ja asetuksen suhteesta oli valmisteluvaiheessa paljon keskustelua.

Tiedonlouhinnan ja koulutuskäytön suhdetta on selkeytetty niin, että yrityksen toimintapolitiikassa on huomioitava tiedonlouhintaa koskevien oikeudenpidätysten tunnistaminen ja noudattaminen kehittyneen teknologian avulla.  

EU:n tekoälyasetus on merkittävä askel kohti turvallisempaa, läpinäkyvämpää ja reilumpaa tekoäly-ympäristöä. Siitä huolimatta tekoälyn nopea kehitys herättää huolta luovalla alalla. Vaikka asetuksen avoimuusvelvoitteet antavat oikeudenhaltijoille mahdollisuuden valvoa oikeuksiaan, on vielä epäselvää, millaisiksi esimerkiksi musiikin tekijöiden saamat korvaukset voivat muodostua.  

Teknologinen kehitys on nopeaa. Siksi epävarmuutta herättää myös se, ovatko asetuksen velvoitteet ja esimerkiksi suorituskykyä koskevat määritelmät riittävän joustavia niin, että niitä voidaan soveltaa tulevaisuudessakin tekoälymallien kehittyessä. 

On tärkeää huolehtia, että keskustelu reilusta tekoäly-ympäristöstä jatkuu. Ilmeistä on, että generatiivisten tekoälyjärjestelmien koulutuksessa on käytetty tekijänoikeudella suojattuja aineistoja ilman oikeudenhaltijoiden lupaa ja maksamatta korvauksia tekijöille. Onkin olennaista, että tekoäly-yritysten, tekoälypalveluita käyttävien ja oikeudenhaltijoiden väliset markkinakäytännöt ja sopimusratkaisut turvaavat jatkossa sen, että kaikki osapuolet voivat hyötyä tekoälyn kehityksestä ja käytöstä tasapuolisesti.