Hallitusohjelman kuva luovan alan tulevaisuudesta on niukka mutta kasvuhaluinen
Petteri Orpon neuvottelijat julkistivat perjantaina 16.6. vihdoin pitkään odotetun hallitusohjelman vuosille 2023-2027. Teoston Risto Salminen arvioi ohjelmaa luovan alan ja musiikkialan kannalta.
Hallitusohjelma muodostettiin vaikeiden talousnäkymien olosuhteissa. Kuuden miljardin sopeutustarve leikkauskeskusteluineen hallitsi hallitusohjelmasta käytävää keskustelua. Tätä kehyskertomusta vasten ei ole lopulta kovinkaan yllätyksellistä, että hallitusohjelman maalaama kuva luovan alan tulevaisuudesta on varsin niukka.
Yli 200-sivuisessa asiakirjassa on mainintoja kulttuurista ja luovasta alasta hyvin vähän. Alun visio-osuudessa ei kulttuuria mainita lainkaan ja myöhempi kulttuurin osuus on vain noin puolentoista sivun mittainen.
Ohjelma sisältää kuitenkin paljon lauseita, joista on helppo olla samaa mieltä. Tekstissä tunnistetaan kulttuurin merkitys monipuolisena voimavarana ja kerrotaan, miten kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Myös kulttuurin rooli kansainvälisenä kilpailutekijänä, oppimisen edellytysten vahvistajana sekä kansallisen yhteenkuuluvuuden rakentajana nostetaan esiin.
Ottaen huomioon muun hallitusohjelman yksityiskohtaisuuden sekä järjestöjen puolelta tehdyt esitykset, konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin vähän. Yksi toimenpide on Teoston ja sen jäsenjärjestöjenkin ajama kulttuuripoliittinen selonteko. Kulttuurin ja luovan alan tekijät ovat valmiita rakentamaan Orpon hallituksen kanssa Suomen historiallisen kulttuuripoliittisen selonteon sisältöjä ja visiota yhdessä. Tulevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa on mahdollisuus siirtyä kauniista sanoista konkreettisiksi teoiksi ja toimenpiteiksi.
Hallitusohjelma tunnistaa luovan alan kasvupotentiaalin
On hienoa, että luovan alan kasvupotentiaali on hallitusohjelmassa ymmärretty: ohjelma toteaa, että luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali sekä korkea osaamistaso. Tätä kasvupotentiaalia tukemaan luvataan laatia toivomamme poikkihallinnollinen luovien alojen kasvustrategia.
Lupaus luovien alojen kasvustrategian tekemisestä antaa musiikkialalle ainutlaatuisen mahdollisuuden olla kirittämässä kirjauksen toimeenpanoa ja vaikuttamassa strategian sisältöön kasvun ja viennin edistämiseksi.
Hyvää lupaa myös se, että hyvin alkuun päässeen Creative Finlandin toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parantamaan. Viime vuonna käynnistynyt kasvusopimus saa tuen hallituksesta, joka haluaa kehittää myös musiikkialalle uusia kasvua vauhdittavia malleja.
Yksi konkreettinen mahdollisuus on hallitusohjelmasta löytyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus. Ohjelma vaatii T&K-rahoituksen kohdentamista niin niin, että niillä saadaan positiivista vaikutusta osaamiseen ja talouskasvuun. Luovat sisällöt musiikissa voisivat tätä kautta ottaa roolia myös innovaatioina ja esimerkiksi uusiin teknologioihin pohjaava musiikkiala voi toimia yhtenä kehitystoiminnan osa-alueena.
Hallitus haluaa myös huolehtia kasvuun kannustavasta ja ennakoitavasta verotuksesta ja linjaa, että veropolitiikan tulee vahvistaa kotimaista omistajuutta. Toivottavasti tämä koskee myös aineetonta omistajuutta ja esimerkiksi tekijänoikeustulojen verotusta, joka tulee vihdoin saattaa esimerkiksi Ruotsin kanssa kilpailukykyiselle tasolle.
Vihdoin yhdistelmävakuutus
Erityisen ilahduttava asia ohjelmassa on se, että hallitus haluaa ratkaista kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia ja nostaa Teoston ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteiden mukaisesti esiin freelancerit. Erityistä huomiota kiinnitetään yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämiseen: pitkään esillä pitämämme yhdistelmävakuutus luvataan valmistella puoliväliriiheen mennessä.
Ohjelmassa luvataan, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välille kehitetään pysyvät yhteistyön käytännöt. Myös vahvempaa yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan hahmotellaan. Hallinnonalojen yhteistyön kehittäminen parantaa varmasti edellytyksiä pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan tekemiselle.
Hallitus aikoo myös arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarvetta. Lainsäädännön ymmärrettävyyden parantamisen näkökulmasta tällainen tarvearviointi on varmasti tavoiteltavaa.
On kuitenkin muistettava, että tekijänoikeuslakimme perustuu käytännössä kokonaan EU-direktiiveille, joten keskeisen sisällön osalta kansallinen liikkumavaramme on pieni. Nykyinen tekijänoikeuslakimme on myös ajantasainen, nimittäin edellinen eduskunta viime töikseen hyväksyi ns. tekijänoikeusdirektiivin osaksi tekijänoikeuslakiamme.
Pettymyksiä kulttuurialalle
Hallitusohjelma sisältää toisaalta ylätason strategisia linjauksia ja toisaalta konkreettisia, yksityiskohtaisiakin toimenpiteitä. Jonkinasteinen yhteismitallisuuden puute heijastaneekin erilaisten aatesuuntien yhteensovittamista hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kulttuurin näkökulmasta tulevaisuuden tavoiteltavat asiat jäävät enemmälti ylätasolle, kun taas konkreettiset toimet kohdistuvat kipeästi moniin alan toimijoihin.
Kulttuurialan kovasti ajamaa kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitetta ei olla toteuttamassa eikä tahtotilaa sen edistämiseksi mainita lainkaan hallitusohjelmassa. Tätä toki osattiin odottaa, kun hallituspuolueiden viestit pitkin kevättä ovat olleet varsin selkeät: lisää rahaa ei ole tulossa, sopeuttaa täytyy.
Iso pettymys on myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten leikkaus 125 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa halutaan turvata taiteen itseisarvo, saavutettavuus ja monipuolinen kulttuurielämä, mutta leikkausten uhka luo tähän ison epävarmuuden. Leikkauksia kohdennettaessa olisikin huolehdittava, etteivät ne vaaranna suomalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja saavutettavuutta, jota hallitusohjelma haluaa edistää. Suomen kulttuuribudjetin taso on jo nyt viiden häntäpään EU-maan joukossa. Tätä sijoitustamme ei ole varaa enää huonontaa.
Hallitusohjelman suurin pettymys oli kuitenkin kulttuuritapahtumien arvonlisäveron korotus kymmenestä prosentista neljääntoista. Samalla kun hallitus linjaa, että kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen taloudellista ja henkistä lisäarvoa sekä haluaa laajentaa muun muassa kulttuuriseteleiden käyttöä, se tekee veromuutoksella kulttuurin kuluttamisesta kalliimpaa ja vaikeuttaa alan yritysten toimintaa. Useat selvitykset osoittavat, kuinka korona-aika ajoi alan yrityksiä taloudelliseen ahdinkoon eikä kuluttajakäyttäytymisen muutos ole vieläkään palannut entiselleen. Tapahtuma- ja kulttuurialan yritykset olisivat tarvinneet tähän kohtaan täysin toisenlaisen signaalin.
Hallitusohjelman suuria pettymyksiä ovat OKM:n valtionavustusten leikkaus 125 miljoonalla eurolla sekä kulttuuritapahtumien arvonlisäveron korotus kymmenestä neljääntoista prosenttiin.
Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma – kuten hallitusohjelmat yleensäkin – on useiden tavoitteiden ja toiveiden yhdistelmä, joka jättää monia asioita avoimeksi. Asioiden edistymisessä on iso rooli tulevilla ministereillä esikuntineen, joilta odotamme valmiutta aktiiviseen vuoropuheluun luovien alojen toimijoiden kanssa. Lupaamme itse olla aktiivisia ja rakentavia kulttuurin ja luovien alojen paremman tulevaisuuden aikaan saamiseksi. Kulttuurialan asioiden edistäminen taloudellisesti niukoissakin olosuhteissa painottaa yhteistä tahtotilaa ja vuoropuhelua. Varmistetaan, että kulttuuriala pysyy päättäjien mielessä läpi hallituskauden.
