Hallitusohjelmatavoite 2: Ratkaisuja luovan työn tekijän sosiaali- ja työttömyysturvaan
Samaan aikaan, kun koronapandemiasta toipumisessa ollaan vielä puolitiessä, heikentyvä taloustilanne aiheuttaa uutta epävarmuutta kulttuurin kulutukseen ja näin myös kulttuurin toimijoiden työtilanteeseen. Kulttuurialan tekijöille on luotava vakaa turvaverkko, jotta mahdollisuus harjoittaa omaa ammattiaan säilyy.
Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa luovien alojen edistäminen on nostettu yhdeksi kärkihankkeista. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että luovien alojen työntekijöiden työskentelyn edellytyksiä tulisi parantaa. Hallituskauteen kuitenkin osui kriisi toisensa jälkeen, ja tästä johtuen kulttuurialan ahdinko ei ole pienentynyt, vaan toisin päin kasvanut kauden aikana. Seuraavalta hallitukselta vaaditaan tekoja kulttuurialan toimijoiden tukemiseksi.
“Inflaation kiihtyessä ja elinkustannusten noustessa epävarmuus omasta toimeentulosta kasvaa ja jo ennestään heikossa asemassa olevat luovan alan tekijät joutuvat entistä ahtaammalle. Siitä huolimatta, että Suomessa vuosikymmenien aikana on laadittu lukuisia selvityksiä ja raportteja luovan alan talouteen liittyen ja pyritty kiinnittämään huomiota alan työllisyyteen, luovan työn tekijöillä tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa edelleen liikaa ongelmia”, kertoo Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vappu Aura.
Hallituskauden ylittävän sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema.
Musiikki on oikeaa työtä ja sen ammattimaisille tekijöille on taattava aidot mahdollisuudet ammattinsa harjoittamiseen, myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Sosiaaliturvan on huomioitava kulttuurialan erityispiirteitä
Koronapandemia vei kulttuurialalta niin työpaikkoja ja toimeentuloa kuin yleistä uskoa tulevaisuuteen. Vaikka pahin kriisi on jo monilta osin selätetty, rahoituksellisia ja rakenteellisia vaikeuksia on kasaantunut alalle ja muutoksia alan toimeentulon osalta tarvitaan. Korona-ajan tukitoimet ovat olleet alalle tärkeitä, mutta siitä huolimatta toimet eivät ole kohdistuneet kaikilta osin juuri eniten niitä tarvitseville, kuten freelancereille.
Kulttuurialan freelancerit liikkuvat työntekijä- ja yrittäjäkäsitteen välimaastossa, jossa rajanveto aiheuttaa usein hankaluuksia. Tuloja on vaikea ennakoida ja ne ovat usein epäsäännöllisiä.
Freelancereiden tulot muodostuvat pirstaileisesti vuorottelusta palkkatyön ja yrittäjyyden välillä, erilaisista apurahoista ja palkkioista sekä teosmyynneistä ja tekijänoikeuskorvauksista. Pandemia on heikentänyt tuloja entisestään ja lisännyt epävarmuutta merkittävästi.
“Kulttuurialan freelancerit ovat erityisen vaikeassa asemassa. He muodostavat ison osan kulttuurialan elinvoimasta ja ovat keskeisessä roolissa tuottamassa lisäarvoa koko alalle, mutta jatkuva epävarmuus ja byrokratia hidastavat kehitystä ja luovat epäreiluja kannustinloukkuja”, Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen kertoo.
OKM:n tulevaisuustyöryhmän raportin mukaan perustuslain 19 §:ssä turvatut sosiaaliset oikeudet eivät aina toteudu freelancereiden kohdalla. Sosiaaliturva- ja työlainsäädäntö jakaantuu palkansaajan ja yrittäjän kategorioihin, mikä haastaa freelancerien tulonmuodostusta. Lisäksi yrittäjyystulkinnat ovat usein ristiriitaisia. Yhteiskunnan tulee tunnistaa epätyypillisten työsuhteiden sosiaaliturvan ongelmat ja freelancereiden työskentelyolosuhteiden rakenteet tulee uudistaa.
Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista on helpotettava
Musiikkialan tekijöiden monimuotoisuus heijastuu erityisesti parhaillaan käynnissä oleviiin sosiaaliturva- ja YEL-uudistukseen. Yrittäjänä, palkansaajana ja apurahalla työskentelevät taiteilijat vakuutetaan tällä hetkellä useamman eläkelain mukaan, minkä vuoksi sosiaali- ja eläketurva jää pirstaleiseksi. Nämä luovan alan erityispiirteet on tärkeää ottaa käsittelyyn uudistusten läpiviennissä ja alan toimijoita on kuunneltava.
“Tarvitsemme mahdollisuutta yhdistää vakuutuksia tai vakuuttaa kaikki taiteellinen työ yhden järjestelmän piirissä. Näin voimme taata, että ala pysyy houkuttelevana ja turvallisena työllistymisvaihtoehtona, joka on kilpailukykyinen ja reilu tekijöilleen”, toteaa Vappu Aura.
Taiteilijoiden työttömyysturva kaipaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta
Myöskään työttömyysturvassa luovan työn tekijät eivät ole tasavertaisessa asemassa muiden alojen toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää, että työttömyystilanteissa työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnin on tapahduttava yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Tämä ongelmaa tulee erityisesti huomioida TE-palvelut 2024 uudistuksessa, jossa työelämäpalvelut siirtyvät kuntien piiriin.
Tällä hetkellä erilaisten työvoimapalveluiden ohjeistus on puutteellista sekä ristiriitaista, mikä hankaloittaa luovan työn tekijöiden tilannetta työttömyystilanteessa entisestään.
”Asian korjaamiseksi TE-toimistojen soveltamisohjeita tulee yhdenmukaistaa ja musiikkialan tuntemusta parantaa”, Aura toteaa.
Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteena on vahvistaa luovan alan tekijöiden turvaverkkoa. Tämä on toinen osa kirjoitussarjaa, jossa Teosto esittelee hallitusohjelmatavoitteensa.