Hallitusohjelmatavoite 3: Luovien alojen rakenteita on muokattava, jotta musiikkiala saadaan kasvuun
Luova ala ja erityisesti musiikkiala kärsivät koronapandemiasta ennennäkemättömällä tavalla. Kun yhteiskunta siirtyy pandemian jälkeiseen aikaan, on pidettävä huoli, että myös kulttuuriala saa mahdollisuuden palautua ja kehittyä eteenpäin, jatkuvasti merkittävämmäksi osaksi kansantaloutta. Jotta alan valtavat kasvu-, työllisyys- ja vientipotentiaalit saadaan kokonaisvaltaisesti hyödynnettyä, luovien alojen rakenteet tulee uudistaa tukemaan tätä kehitystä.
Kulttuurialalla on valtava kasvupotentiaali
Kulttuuri ja luovat alat ovat Suomessa merkittävä työllistäjä ja osa kansantalouttamme. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuustyöryhmän raportin mukaan kulttuuri on merkittävä elinkeinotoiminnan osa-alue niin kotimaassa kuin myös globaalisti. Kulta ry:n Taloustutkimukselta tilaaman raportin mukaan jo vuonna 2019 kulttuurialan tuotto yhteiskunnalle (14 miljardia euroa) ylitti huomattavasti valtion alaan kohdistuneet tuet (1,3 miljardia euroa).
Kulttuurialan potentiaalia ei Suomessa hyödynnetä vielä täysimääräisesti. Suomen BKT-osuus (3,1 %) jaa huomattavasti jälkeen eurooppalaisesta tasosta.
“Kulttuurialalla on valtava kasvu-, työllisyys- ja vientipotentiaali, joka on tällä hetkellä täysin alihyödynnettyä. Tämä potentiaali on otettava käyttöön kokonaisvaltaisesti, ja tämä ei voi olla yhden ministeriön projekti vaan tähän tarvitsemme toden teolla poikkihallinnollista yhteistyötä. Kulttuurialan menestyminen elinkeinona on hyväksi koko Suomelle”, linjaa Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.
Hallituksen on annettava eduskunnalle kulttuuripoliittinen selonteko
Jotta alan potentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään, on luovaa alaa tukevat rakenteet päivitettävä. Alan kehityksen kannalta on keskeistä, että yhteinen näkemys niin nykytilasta kuin tulevaisuuden suuntaviivoista on selvillä, ja prosessiin osallistetaan koko ala. Tätä työtä peräänkuuluttaa myös Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä raportissaan. Tärkeää on, että tässä työssä otetaan huomioon laajasti luovia aloja koskevat asiat ja niihin liittyvät toiminta- ja rahoitusvastuut.
“Kulttuuriala ansaitsee yhteisen tilannekuvan rakenteellisen kehityksen tueksi. Tällä hetkellä kehityksen suunta on pahasti hukassa. Asian korjaamiseksi hallituksen on annettava eduskunnalle kulttuuripoliittinen selonteko, jossa otetaan huomioon laajasti luovia aloja koskevat asiat”, toteaa Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.
Kulttuurialan kasvun vauhdittamiseksi on toteutettava kasvuohjelma
Kasvusopimukset ja -ohjelmat muodostavat uudenlaisen yhteistyömallin, joilla pyritään siivittämään keskeisten kasvualojen kehitystä. Useille muille toimialoille on jo rakennettu omia kasvuohjelmia vahvistamaan viranomaisten, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteispeliä. Luovilla aloilla tätä ajatusta on lähdetty ensimmäisenä toteuttamaan av-alan kasvusopimuksella, jossa määritellään audiovisuaalisen alan kasvun painopisteet ja sovitaan toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi.
Jotta kaikki luovan alan toimijat tulevat kuulluksi, kasvusopimusta ja yhteistyömallia tulee laajentaa myös musiikkialan kattavaksi kokonaisvaltaiseksi kasvuohjelmaksi.
Luovan alan kasvuohjelma varmistaisi konkreettisen suunnitelman koko alan potentiaalin todelliseen hyödyntämiseen. Käytännössä kasvuohjelma pitäisi sisällään elvyttäviä toimia, konkreettisia pilotointeja ja uudenlaisia rahoitusmalleja. Lisäksi yhteistyömalli mahdollistaisi julkisen sektorin ja musiikkialan sekä luovien alojen jatkuvan dialogin.
“Alan rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin luovien alojen yritystoiminnan erityispiirteitä ja luovat suotuisat edellytykset sisällöntuotannolle. Ilman näitä toimia ala ei voi kehittyä täyteen potentiaaliinsa”, kertoo Muikku.
Luovat alat on tunnistettava osaksi kansantaloutta
“Suomessa on tehty lukuisia irrallisia selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia luovaan alaan liittyen. Kokonaisuutena katsottuna alan kehittäminen on ollut varsin sirpaleista ja siitä on puuttunut pitkäjänteisyys. Alasta ja sen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on saatava tietoa kootusti ja alan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta on vahvistettava”, Jari Muikku harmittelee.
Erilaiset hankkeet ja vuosittaiset tilastoinnit, kuten Kulttuurin satelliittitilinpito, ovat hyviä askeleita eteenpäin, mutta taide- ja kulttuurialan tilasto- ja tietoperustaa tulisi vahvistaa entisestään.
Kulttuurialan tilasto- ja tietoperustan vahvistaminen tarkoittaa selkeiden kriteereiden ja luokitteluiden määrittelyä, jotta luova ala tilastoittaisiin muiden alojen kanssa yhdenmukaisesti sekä otettaisiin mukaan tärkeisiin elinkeinoelämän tutkimuksiin.
“Jotta alan kasvupotentiaali tunnistetaan täysimääräisesti, on alaa seurattava muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla samaa kriteeristöä käyttäen. Ilman ajankohtaisia tilastoja, alaa on mahdotonta kehittää eteenpäin”, kiteyttää Teoston Salminen.
Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteena on lisätä luovan alan rahoitus yhteen prosenttiin valtion seuraavassa kokonaisbudjetissa. Tämä on kolmas osa kirjoitussarjaa, jossa Teosto esittelee hallitusohjelmatavoitteensa.