Hittibiisit vaikuttavat koko yhteiskuntaan – työtä, myyntiä ja hyvinvointia
Musiikin tuottavuudesta puhuttaessa turvaudutaan usein lukuihin, jotka ovat ymmärrettäviä ja helposti saatavissa. Lukujen ulkopuolelle jää kuitenkin paljon vaikutuksia, joita on vaikea todentaa tarkasti. Teoston tutkimuspäällikkö Ano Sirppiniemi avaa, miten hittibiisi tuottaa työtä, myyntiä ja hyvinvointia laajemmin yhteiskuntaan.
Viime kesänä Anssi Kela kertoi Teoston blogissa Levoton tyttö -kappaleen tuotoista. Kela eritteli jutussaan kattavasti vuoden 2013 radiohitin tekijänoikeustuloja ja myyntituloja. Kaikkiaan Levoton tyttö oli tuottanut tekijälleen yli 75 000€ muun muassa radio- ja tv-soitoista, musiikin latauskaupoista ja streaming-palveluista sekä elävän musiikin esitysten tekijänoikeuskorvauksista. Lisäksi Kela kertoi hitillä olleen piristävä vaikutus keikkamyyntiin, vaikka ei lähtenytkään spekuloimaan sillä kuinka paljon vähemmän keikkoja olisi ollut ilman hittibiisiä.
Anssi Kelan avaus ja avoimuus on tärkeää, mutta myös lukuihin liittyvä valinnat ovat merkitseviä. Kun puhutaan yleisesti hittibiisin – tai minkä tahansa musiikkiteoksen – tuotoista, on luonnollista keskittyä lukuihin, jotka ovat tiedossa, selkeitä ja ymmärrettäviä. Usein tällöin keskitytään musiikkialan ydintoimintoihin: teoksiin, tallenteisiin ja elävään musiikkiin. Niihin liittyviä tietoja on helpompi raportoida euroina kuin esimerkiksi biisin kuulijoissaan tuottamaa mielihyvää, tunteita ja terveysvaikutuksia.
Jos Levottoman tytön tuloista raportoidut luvut laajennetaan koskemaan koko Suomen musiikkialaa, ja otetaan mukaan myös musiikkialan koulutus, päästään alan kokonaistaloutta kuvaaviin lukuihin. Music Finlandin lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomen musiikkialan kokonaistalous vuonna 2013 oli kaikkiaan arviolta 863,2 miljoonaa euroa sisältäen elävän musiikin, tekijänoikeuskorvaukset, musiikkimyynnin, apurahat ja koulutuksen. Elävän musiikin osuus kokonaisuudesta oli 50 % ja koulutuksen 31 %. Ilman koulutussektoria musiikkialan kokonaistalous Suomessa oli arviolta 593,2 miljoonaa euroa.
Musiikkialan taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan jää tähän.
Aku Alanen (Miljardin klusteri – Tieto & Trendit 4-5/2009) Tilastokeskukselta on käyttänyt musiikkialan taloutta koskevissa selvityksissään klusterimallia, jossa musiikin vaikutuksia voidaan arvioida kolmen tason kautta. Ensimmäisen tason muodostaa se musiikkialan ydin, jonka kokoluokkaa Music Finland on omissa selvityksissään arvioinut: alat, joilla toimijoiden tulovirta koostuu suoraan musiikkiin liittyvistä tuotteista ja palveluista.
Toinen taso liittyy musiikin lähitoimialoihin ja musiikin vaikutuksiin niillä: näillä aloilla musiikki liittyy toimintaan välillisesti, vaikka toimijat eivät suoraan myykään musiikkituotteita. Musiikilla on merkittävä osuus esim. radio- ja tv-toiminnassa, ja musiikilla ja muilla sisällöillä voidaan vauhdittaa esimerkiksi kuuntelulaitteiden (älylaitteet, kodin äänentoisto) ja verkkoyhteyksien kauppaa (nopeat verkkoyhteydet).
Kolmanneksi voidaan hahmottaa taso, jossa musiikilla voidaan arvioida olevan osuus, mutta vaikutusten euromääräinen arviointi on vaikeaa. Esimerkkeinä Alanen käyttää taustamusiikin vaikutusta kauppojen myyntiin ja musiikkiin liittyvää kirjallisuutta.
Tällaisen kolmitasoisen mallin kautta Alanen arvioi jo vuonna 2009 Suomen musiikkialan kokoluokaltaan noin miljardin euron klusteriksi.
Elävän musiikin aluetaloudelliset vaikutukset
Eräs tärkeä syy, miksi usein pitäydytään musiikkialan ydintoimintoja kuvaavissa luvuissa, on että mitä pidemmälle musiikkialan ytimestä mennään musiikin välillisten taloudellisten vaikutusten arvioinnissa, sitä haastavammaksi tarkkojen euromääräisten vaikutusten arviointi käy.
Elävä musiikki – joka siis muodostaa puolet Suomen musiikkialan kokonaistaloudesta – on kuitenkin alue, johon liittyen on viime vuosina tehty useita arvioita musiikin epäsuorista talousvaikutuksista. Elävän musiikin tapahtumien vaikutuksia aluetalouteen on selvitetty muun muassa kaupunkien toimesta.
Isojen musiikkitapahtumien välilliset vaikutukset paikkakuntien talouteen ja palveluiden käyttöön voivatkin olla erittäin merkittäviä. Julkisuudessa arvioitiin esimerkiksi Cheekin kesän stadionkonserttien tuoneen Helsinkiin jopa 10 miljoonaa euroa muun muassa lisääntyneenä palveluiden käyttönä (majoituspalvelut, ravintolat, taksit ja muut palvelut).
Teoston dataa on viime vuosina käytetty ainakin kahdessa musiikin aluetaloutta koskeneessa selvityksessä, Seinäjoella ja Joensuussa.
Tampereen yliopisto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Sibelius-Akatemia selvittivät rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2012. Projektissa selvitettiin esimerkiksi tapahtumavieraiden rahankäyttöä tapahtuma-alueella ja sen ulkopuolella: Tangomarkkinoiden kävijät käyttivät tapahtuman aikana keskimäärin 339 € tapahtuman aikana, josta noin puolet tapahtuma-alueella. Provinssirockin kävijät käyttivät puolestaan keskimäärin 200 €, josta yli kaksi kolmasosaa tapahtuma-alueella. Tangomarkkinoiden osalta arvioitiin, että jokainen tapahtumaan panostettu euro tuotti alueelle 6,1 euroa lisää. Provinssirockin osalta lisäys oli vajaan euron panostettua euroa kohti ja ravintola/klubikeikkojen osalta 0,1 euroa.
Projektissa selvitettiin myös työllisyysvaikutuksia. Elävän musiikin tapahtumien työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla arvioitiin vuosittain noin 206 henkilötyövuoden kokoisiksi. Valtaosa työllisyysvaikutuksista syntyy isojen tapahtumien, kuten Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin kautta (luvuissa ei ole mukana vapaaehtoistyö), mutta pelkästään ravintola- ja klubikeikkojen työllisyysvaikutukset arvioitiin 45 henkilötyövuoden suuruisiksi.
Tapahtumien ja festivaalien vaikutuksista kertoo myös lehtitieto Joensuun Ilosaarirockin kävijöistä: kävijöille tehdyn kyselyn perusteella Ilosaarirockin kävijät käyttivät pelkästään taksi- ja linja-automatkoihin 220 000€ vuonna 2013.
Jos laajennetaan näkökulmaa paikallis- ja aluetasolta koko Suomeen, voidaan katsoa Teoston tietoja elävän musiikin keikoista Suomessa. Teostolle ilmoitettiin vuonna 2013 kaikkiaan noin 62 000 elävän musiikin keikkaa, jotka oli järjestetty yli 8700 paikassa eri puolilla Suomea. Kun ajatellaan, että jokaisella tapahtumalla oli vaikutus – vaikka pienikin – oman alueensa muiden palveluiden, kuten ravintola-, taksi- ja majoituspalveluiden käyttöön, voidaan alkaa hahmottaa elävän musiikin epäsuoria vuosittaisia talousvaikutuksia valtakunnallisella tasolla.
Kun musiikkiin liittyvän datan määrä ja laatu jatkuvasti paranee ja yhdisteltävyys muihin tietoihin helpottuu, ehkä jo lähivuosina on mahdollista toteuttaa selvityksiä elävän musiikin taloudellisista vaikutuksista alue- ja paikallistason lisäksi myös koko Suomen tasolla?
Hittibiisin heijastusvaikutuksia
Palataanpa vielä hittibiiseihin. Kun musiikintekijä – Anssi Kela tai kuka tahansa muu – onnistuu luomaan hitin, joka löytää yleisönsä, luo se ison määrän taloudellista toimeliaisuutta.
Kappaletta soitetaan radiossa ja kenties tv:ssäkin, sitä voidaan käyttää osana tv-ohjelmia tai elokuvia, sitä kulutetaan musiikkipalveluissa ja ostetaan biisilatauksina ja fyysisinä äänitteinä.
Jos ja kun hittibiisiä esitetään livenä, työllistää se osaltaan joukon muusikoita ja keikkojen teknistä henkilökuntaa. Lisäksi keikkojen toteuttamiseen voi liittyä tyypillisesti esimerkiksi laitevuokrausta, kuljetuskaluston vuokrausta ja majoituspalvelujen käyttöä.
Keikkapaikalla elävän musiikin tapahtumalla on omat vaikutuksensa keikkapaikan talouteen, jotka hittibiisin esittäjän tapauksessa ovat luultavasti positiivisia: lipunmyyntituloilla ja ravintolamyynnillä katetaan ainakin keikkaillan osalta keikkapaikan toiminnan kulut ja vaikutetaan tätä kautta keikkapaikan työllistämismahdollisuuksiin.
Edelleen elävän musiikin tapahtumat vaikuttavat keikkapaikkakunnalla paikallisten palveluiden, esimerkiksi majoitus-, ravintola- ja taksipalveluiden käyttöön.
Ja vaikka yksittäisen hittikappaleen vaikutuksia mediatoimijoiden liiketoimintaan, laitemyyntiin ja niin edespäin on vaikea arvioida, voidaan kollektiivisella tasolla todeta, että satojen ja tuhansien kotimaisten hittibiisien vaikutus näihinkin on olemassa ja todennettavissa.
Eikä tässä vaiheessa ole vieläkään edes yritetty arvioida musiikin vaikutuksia kuulijoiden ja keikkakävijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, jotka tuoreimman tutkimustiedon mukaan ovat nekin suurempia kuin yleisesti luullaan.