Hyvä sanoitus jättää kuulijalle tilaa täydentää tarinaa

”Olen tehnyt video- ja TV-käsikirjoituksia ja tuottanut ohjelmia. Opiskelin tiedottamista ja markkinointia, ja minua kiinnostaa tarinoiden kertominen eri tavoin. Kaikki on aina liittynyt kirjoittamiseen. Urani alussa sanoittamista ei voinut opiskella Suomessa, joten koetin oppia itsekseni”, sanoittaja Lasse Wikman kertoo.

”Kyselin kavereilta kommentteja ja neuvoja tekniikkaan, ja sain suorasukaista palautetta. Kesti kauan, että ymmärsin perusasiat. Löin päätä seinään kymmenen vuotta. Etsin omaa ääntäni, ja sen merkitystä korostan aina opettaessani muita sanoittamaan.”

Wikman näkee itsensä osana suomalaista laulelmaperinnettä.

”Olen aina kuunnellut Reino Helismaan, Tapio Rautavaaran ja Juha Vainion kaltaisia sanoittajia, mutta oma tyylini on nykyaikaisempi. Teen pääasiassa iskelmäpoppia, ja iskelmällä on aina ollut hyvä kaiku itselleni. Hector ja Juice mielletään nykyään iskelmäksi, kun heistä on tullut koko kansan omaisuutta. Sanoittajana ihailen esimerkiksi Gösta Sundqvistia ja Jaakko Teppoa, joiden kappaleissa surumielisyys ja huumori nivoutuvat yhteen. Jukka Virtasen nokkeluus ja tunteellisuus vetoavat myös.”

Vuodesta 2000 Wikman on ollut yksityisyrittäjä ja hänen työnsä liittyy eri tavoin kirjoittamiseen.

”Viimeiset kymmenen vuotta olen ollut päätoiminen sanoittaja. Teen myös monenlaista viestintää, videoiden käsikirjoittamista, opetustyötä ja näytelmiä”, Wikman kertoo.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita

”Useimmiten lähden tekstistä, ja säveltäjä saa valmiit sanat, joista lähteä liikkeelle ja inspiroitua.”

Sanoittaja ja säveltäjä tarvitsevat toisiaan, ja Wikmanin urallakin on muutama tärkeä yhteistyökumppani.

”Charles Plogman otti 1990-luvun loppupuolella yhteyttä noin 15 sanoittajaan yhteistyön toivossa. Minä olin yksi kolmesta, jotka vastasivat hänen kirjeeseensä. Soittelimme toisillemme monta pitkää puhelua ja ystävystyimme ennen kuin todella tapasimme. Koemme olevamme kuin laulaja-lauluntekijä, vaikka meitä onkin kaksi. Charles tekee tanssimusiikkia, ja suurin yhteinen hittimme on ollut Jalat alta vuodelta 2004. Yhdessä tekemällämme Vain vähän aikaa -kappaleella hänen sen aikainen bändinsä Charlies tuli toiseksi Syksyn sävelessä vuonna 2000.”

Monet suurista hiteistä ovat syntyneet yhteistyössä säveltäjä Petri Somerin kanssa.

”Tapasimme 2000-luvun alussa, ja teimme heti hyvällä menestyksellä kappaleita, myöhemmin muun muassa Suvi Teräsniskalle ja Neljänsuoralle. Petri on äärimmäisen lahjakas ja monipuolinen säveltäjä, jolla on mieletön melodiantaju. Annoin hänelle tekstin ja pian hän toi siihen tehdyn musiikin kuunneltavakseni. Se kappale meni heti levylle, samoin 10 seuraavaa. Olemme tehneet yli sata kappaletta yhdessä”, Wikman toteaa.  

Viimeisin menestyskonsepti on löytynyt Jore Marjarannan ja Nalle Ahlstedtin kanssa.

”Olemme tehneet Jorelle nyt kaksi albumia, ja tuloksena on sellaista aikuisen miehen musiikkia. Tämä on kiva prosessi olla mukana.”

Hitin ainekset

”Hento kuiskaus pimeässä
se pyytää viereeni vielä jää
hyvä on hiljaa olla tässä
mennyttä en luonas enää nää”

Wikmanin sanoittama, Petri Somerin säveltämä ja Suvi Teräsniskan esittämä Hento kuiskaus on kaikkien tuntema hitti vuodelta 2008.

”Sen suosio on ollut suorastaan hämmentävää. Suvi oli yksi ensimmäisistä artisteista, joka rikkoi iskelmän ja popin välisen raja-aidan, ja kappale soi erilaisilla radiokanavilla. Hennosta kuiskauksesta tuli Suvin läpimurtobiisi”, Wikman muistelee.

Tyypillinen Wikmanin sanoitus on rakkauslaulu, jossa tartutaan tärkeään hetkeen.

”Haluan antaa kuulijalle lohtua ja voimaa. Ihminen etsii niitä hetkiä, kun hän ei kaipaa mitään. Kirjoitan tuon hetken etsimisestä tai löytämisestä. Tarina kulkee myös rivien välissä, enkä sano ihan kaikkea. Kuulija voi sijoittaa laulun omaan elämäänsä, kun sanat jäävät tarpeeksi auki. En saarnaa, vaan epävarmuus on kiinnostavampaa. En ole enää kiinni riimeissä yhtä paljon kuin nuorempana, ja käytän myös puhekielisiä ilmauksia”, Wikman luonnehtii tyyliään.

Yli 600 laulua sanoittanut Wikman opettaa sanoittamista esimerkiksi Metropoliassa ja HEO:ssa. Jotkut opit toistuvat kurssista toiseen.

”Opettaessa sanon aina, että opetelkaa säännöt, jotta voitte rikkoa niitä taitavasti. Pitää tietää, mitä tekee. Sanoitus ei ole runo, vaan sen pitää toimia laulettuna. Koko ajan pitäisi rikkoa itselleen asettamia kaavoja ja muureja kehittyäkseen.”

Esitysilmoitus ohjaa korvaukset oikeaan osoitteeseen

Wikman kiertää erilaisissa tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa muistuttamassa muusikoille ja musiikintekijöille esitysilmoitusten tärkeydestä.

”Kun kuka tahansa esittää musiikkia, hänellä on moraalinen velvoite tehdä esitysilmoitus, jotta musiikin tekijät saavat korvauksen työstään. Ilmoituksen teko Teostolle ei maksa esittäjälle mitään. Musiikin esittämisestä maksetaan joka tapauksessa tekijänoikeuskorvauksia, mutta ilmoitus varmistaa, että korvauksen saavat oikeat tekijät. Ilmoituksen tekeminen vie pari minuuttia ja on todella helppoa”, Wikman tiivistää.

Hän kertoo kuulijoille myös musiikintekijöiden ansaintalogiikasta ja tekijänoikeuskorvausten osuudesta siinä.

”Kerron tositarinoita korvausten merkityksestä, ja tarinoiden voima on valtava. Esitetyistä biiseistä ilmoittamisen pitäisi olla automaattista. Se on reilua musiikin tekijöille”, Wikman muistuttaa.

Sanoituksia Lasse Wikmanin verkkosivuilla: https://warssy.nettisivut.fi/