Hyvin valittu musiikki on ravintolalle kuin hyvä ateria

Kalajoen Hiekkasärkkien ytimessä sijaitsevan Sandy Kelt -ravintolan lounas on juuri katettu. On vielä hiljaista. Kun valtava pastakattila ja salaatit on asetettu esille, tarjoilija napsauttaa päälle musiikin. Hyväntuulinen irlantilaismusiikki luo tunnelman välittömästi. Enää ei ole hiljaista.

”Olemme koonneet soittolistan yhdessä henkilökunnan kanssa. Vinkkejä tämän päivän irkkumusiikista olemme pyytäneet meillä vierailleilta irlantilaisartisteilta. Minä olen täällä se soittolistapoliisi”, nauraa ravintolan yrittäjä Hanna Saari.

Kesä on Kalajoen ylivoimainen ykkössesonki, mutta sinnikkään matkailun edistämistyön tuloksena myös talvikauden kokousmatkailijoista on tullut tärkeä kohderyhmä Kalajoella alueen asukkaiden lisäksi. 

”Kesäkaudella meillä on terassilla elävää musiikkia joka ilta. Ajattelen niin, että hyvin valittu musiikki on ravintolalle yhtä tärkeää kuin hyvä ateria tai hyvin tehty cocktail. Kun musiikki on hyvää, on taatusti hyvä ilta edessä”, Saari kiteyttää.

Saari luotsaa miehensä Aulis Yppärilän ja yhtiökumppani Teemu Knuutilan kanssa Sandy Keltin lisäksi Kalajoen leirintäalueella sijaitsevaa Beach Bar Surffari -ravintolaa sekä konemusiikki-illoistaan tunnettua Dyyniä, josta on upeat näkymät merelle. Kolmikko aloitti Dyynin ravintoloitsijoina 20 vuotta sitten, ja siitä on kasvettu ja laajennettu.

”Panostamme myös tapahtumiin. Pikkujouluja, Yrittäjägaala, hiekkapesistä ja -lentistä, Irkkufestarit, Halloweenit. Elokuun Venetsialaiset ovat Kalajoen toinen juhannus.”

Saaren mukaan musiikin merkitys on yksiselitteinen: se saa ihmiset viihtymään ja jäämään.

Musiikki on tärkeää kaupungin vetovoimalle

Roope Sulkala toimii oululaisen 45 Specialin klubimanagerina ja yrittäjänä. ”Nelivitosessa” on livemusiikkia ympäri vuoden, joka viikko vähintään perjantaisin ja lauantaisin. Vetonauloja ovat indiemusiikin ykkösnimet, joskin Sulkala pyrkii syöttämään väliin myös populäärimpää artistikattausta ja toisaalta myös dj-keikkoja ja metallimusiikkia.

”Oulussa on kohtalaisen aktiivinen musadiggariyleisö. Oulua ei silti voi suoraan verrata muihin isoihin keikkakaupunkeihin, kuten vaikkapa Tampereeseen, sillä vaikka kaupungin asukasmäärä lähentelee samoja lukemia, keskustassa asuu paljon vähemmän ihmisiä eli markkina on todellisuudessa paljon pienempi.”

Sulkala pitää livemusiikkia tärkeänä kaupungin vetovoiman kannalta, ja välillisesti vaakakupissa painaa myös ihmisten hyvinvointi.

”Heille, jotka ovat kiinnostuneita musiikista, on todella tärkeää, että tällainen paikka on helposti saavutettavissa Oulun keskustassa.”

33 vuotta toimineella liveklubilla on vankka historia ja asema kaupungin ykköskeikkapaikkana. Kanta-asiakkaita on jo toisessa polvessa. Toisen polven edustaja on yrittäjä itsekin, hän nimittäin luotsaa liveklubia yhdessä isänsä Ilpo Sulkalan kanssa. 45 Specialin lisäksi kaksikon vastuulla on ruokaravintola Zivago ja lähiöpubi Heinäpään oluttupa.

”Lisäksi järjestämme musiikkitapahtumia. Viime kesänä elvytettiin aikuisemman väen kaupunkifestivaali Rotuaari Piknik, jonka paluuta oli kovasti odotettu. Pikkujoulupiknik on toinen merkittävä tapahtuma, ja lisäksi on joitakin yksittäisiä tapahtumia.”

Jokainen keikka on uniikki taideteos

Musiikin arvo on sekä Sulkalan että Saaren liiketoiminnalle ensiarvoisen tärkeä, ja molemmille ravintolan musiikkilupa on osa liiketoimintaa. 

Pohjoinen sijainti asettaa haastetta ja painetta livekeikkojen järjestämiseen, kun kustannukset ovat nousseet. Sulkala painottaa, ettei keikkojen järjestäminen ole halpaa lystiä.

”Artistien matkat ja majoitukset ovat kuluja, joita pääkaupunkiseudulla ei välttämättä tarvitse laskea keikkapalkkion päälle. Käytännössä otamme joka viikonloppu sen riskin, että lippurahat joko riittävät artistin palkkioon tai sitten ne eivät riitä. Tuloa saadaan käytännössä siitä, että asiakaskunta käyttäisi rahaa ravintolaan saavuttuaan.”

Miinukselle jäänyt ilta saattaa kompensoida toista, joka jää reilummin plussalle.

”Vaatii ammattitaitoa, että osaa neuvotella diilit sellaisiksi, että kun loppuvuodesta katsoo lukuja, ei joutuisi itse maksumieheksi. Liiketoiminnan olisi kuitenkin tarkoitus olla kannattavaa”, Sulkala hymähtää.

Lippujen hinnat ovat väistämättä nousupaineessa, ja se on Sulkalan mukaan väistämätön suunta.

”Suomessa keikkalippujen hinnat ovat pitkään olleet pieniä. Jos verrataan vaikka korkeakulttuurin lippujen hintoihin, niin kyllähän sitä nostovaraa on. Jotta homma toimisi terveellä pohjalla, pitäisi kaikkien voittaa – niin keikkamyyjän, artistin kuin järjestäjänkin. Ja lopulta yleisökin voittaa, elämyksellisesti.” 

Sulkala iloitsee siitä, että koronavuosien jälkeen musiikki ravintoloissa saa ihmiset taas liikkeelle. Teoston ja IFPI – Musiikkituottajat ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kaikista suomalaisista ja 63 prosenttia keikalla viimeisen kuukauden aikana käyneistä uskoo, että musiikkiklubien ja ravintoloiden musiikkitapahtumien kulutus kasvaa entisestään.