Iisa Pykäri: Luokaa verkostoja!
Iisa Pykäri korostaa verkostoitumisen merkitystä ammattibiisintekijän arjessa. Regina-yhtyeen laulaja-sanoittajana puolivahingossa aloittanut Pykäri toimii nykyään täyspäiväisenä sooloartistina ja Warnerin HMC Publishingin house writerina, joka kirjoittaa sanoituksia lukuisille kotimaisille tähdille.
Kuinka päädyit musiikintekijäksi ja esiintyjäksi?
”Mulla on lapsuuden musiikkiharrastustausta pianon soittoineen ja lapsikuoroineen, muttei musta todellakaan pitänyt tulla ammattimuusikkoa tai –biisinkirjoittajaa. Opiskelin viestintäalaa, olen koulutukseltani medianomi (AMK) ja filosofian maisteri, ja työskentelin pitkään kokopäiväisesti tiedottajana. Kirjoitin siinä ohessa sanoituksia, jotka lauloin Reginan vuonna 2005 julkaistulla ensilevyllä.”
”Kirjoittaminen on aina ollut tärkeää, ja Reginan myötä löysin itsestäni sanoittajan. Lauluntekstin kirjoittaminen tuntui luontevalta ja innostavalta heti alusta saakka. Vähitellen huomasin, että halusin tehdä tekstejä enemmänkin kuin vain omaan suuhuni ja Reginan tarpeiksi. Vaati kuitenkin vuonna 2010 tekemäni loikan, jotta aikaa ja resurssia vapautui ammattimaisemmalle sanoittamistyölle: jätin päivätyöni ja hyppäsin musiikin varaan. Sain tuolloin ensimmäisen lapseni, ja äitiyslomalle jäädessäni mulla oli selkeä tavoite siitä, etten enää palaisi päivätyöni pariin. Teinkin pian kustannussopimuksen HMC:n kanssa, siirryin heidän house writerikseen ja aloin käynnistellä Reginan jälkeistä soolouraani.”
Regina sai levytyssopimuksen nopeasti yhtyeen perustamisen jälkeen. Kuinka perillä olit tuolloin musiikkialasta ja millaisia neuvoja olisit kaivannut urasi alkuvaiheessa?
”En kovinkaan perillä, sillä Reginan levytyssopimus ja oikeastaan koko bändin olemassaolo tuli eteen yllättäen ja suunnittelematta. Sen piti olla olohuoneprojekti ja puhdas kokeilu. Olisimme kaivanneet neuvoja lähinnä sopimusneuvottelupuolella: etenimme musiikkibisneksessä mutu-tuntumalla, yrityksen ja erehdyksen kautta.”
”Mitä tulee taiteelliseen vapauteen ja itse musiikkiin, teimme kaiken tasan niin kuin itsestä hyvältä tuntui. Se oli hyvä asia muun muassa oman sanoitustyylin ja musiikillisen ilmaisun kehittymisen kannalta. Musan- ja tekstintekijänä olen itseoppinut. Toki sanoittajana olen hyötynyt kovasti siitä, että olen kirjoittanut aina paljon, myös ammatikseni, ennen sanoittajan työtä.”
Olet toiminut alalla vuosikymmenen, julkaissut soololevyjä ja kirjoittanut sanoituksia muille artisteille, kuten Laura Närhelle, Kaija Koolle, Paula Koivuniemelle ja Janna Hurmerinnalle. Millainen merkitys verkostoilla on ollut urallasi?
”Verkostot ovat oikeastaan tärkein asia alalla – tietysti sen lisäksi, että todella haluaa tehdä musaa ja kokee saavansa siitä itse jotain. Päädyin tekemään kustannussopimuksen sen jälkeen, kun ensin koitin käynnistellä muille artisteille sanoittamista itsekseni.
Kustannusdiilin tekeminen auttoi valtavan paljon omien verkostojen luomisessa ja sitä myötä töiden, eli kirjoitusprojektien, löytämisessä. Oli kustannussopimusta tai ei, verkostojen rakentamisessa täytyy itse olla todella aktiivinen. Esimerkiksi biisileirit ovat loistava tapa uusien kontaktien ja biisintekijäkumppaneiden löytämiseen.”
”Leirit ja co-writet ovat osa tämän homman arkea – ja samalla rikkaus. Olen oppinut nauttimaan niistä. Kirjoitan paljon myös yksin kotona, joten yhteiset kirjoitussessiot rikkovat hyvällä tavalla omia kirjoitusrutiineja. Parasta niissä on huippujen biisintekijätyyppien tapaaminen, omien verkostojen laajentuminen ja yhteisen flowtilan tavoittaminen.”
Millainen rooli sinulla on ollut biisinteossa ja kuinka se on kehittynyt vuosien varrella?
”Aloitin puhtaasti sanoittajana. Kirjoitin aluksi vain blankoa tekstiä, eli kirjoitin sanoituksia, jotka annoin sävellettäväksi, mutta pian aloin kirjoittaa tekstiä myös valmiisiin sävellyksiin. Reginassa tosin pallottelimme Mikon (Pykäri) kanssa melodioita ja tekstejä, mutta vastuunjako oli kuitenkin selkeä: tekstit minulla, sävellykset Mikolla. Useamman vuoden vain omaan suuhuni sanoitettuani ryhdyin tekemään tekstejä myös muille artistille, genrestä riippumatta, iskelmästä indieen.”
”Soolourani myötä olen ryhtynyt myös säveltämään omat musani. En ole kuitenkaan tarjonnut ainakaan toistaiseksi omia sävellyksiäni muille artisteille. Toki biisinkirjoitussessioissa osallistun mielelläni myös ns. toplainaukseen, mutta roolini niissä on silti aika puhtaasti sanoittaja.”
Millaisia neuvoja antaisit aloitteleville musiikintekijöille, jotka haluavat tehdä musiikista ammatin?
”Luokaa verkostoja: tutustukaa avoimin mielin uusiin tyyppeihin alalla ja olkaa itse mahdollisimman hyviä tyyppejä muille. Koskaan ei tiedä kehen heistä törmää tulevaisuudessa ammatillisissa merkeissä, varsinkin kun Suomen piirit ovat niin pienet. Ammattimaisesta sanoittamisesta haaveileville opastaisin, että kannattaa kirjoittaa todella paljon. Se on paras koulutus alalle ja ainoa keino oman tyylin löytämiseen.”
Ensi keväänä pidettävä Top 20 – Future Hitmakers on intensiivikurssi nuorille, lupaaville musiikintekijöille. Kurssin tavoitteena on auttaa tekijöitä etenemään urallaan ja verkostoitumaan muiden biisin tekijöiden ja musiikkialan ammattilaisten kanssa – sekä inspiroida luomaan uutta musiikkia. Kurssin järjestävät Teosto, Music Finland ja Suomen Musiikkikustantajat. Tutustu kurssin sisältöön ja ilmoittautumisohjeisiin.
