01.04.2019 Teksti: Kaisa Huikuri. Kuvat: Shutterstock, Suvi-Tuuli Kankaanpää, Minna Jalovaara

Teoston viime jäsenkokouksessa keskusteluun nousi kansainvälisesti ajankohtainen aihe eli ilmastonmuutos. Jäsenistä Timo Tyrväinen ehdotti, että Teosto sitoutuisi hiilineutraalisuustavoiteeseen ja tekisi sen luultavasti ensimmäisenä suomalaisena kulttuurialan kattojärjestönä. Myös säveltäjä Fridrich Bruk korosti teeman merkittävyyttä ja toimitti kirjallisen kannanoton, jonka julkaisemme Teostoryssa.

Timo Tyrväinen on sekä musiikintekijä että kansantaloustieteilijä. Hän on perustanut Taljanka-yhtyeen, työskennellyt ekonomistina mm. Suomen Pankissa, OECD:ssa ja Aktiassa sekä myös Teoston hallituksessa. Tällä hetkellä hän toimii Kansalaisen ilmastolupauksen kehittäneen Myrskyvaroitus -yhdistyksen puheenjohtajana ja Climate Leadership Coalitionin pääekonomistina.


Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Timo Tyrväinen, millä keinoilla Teosto voi tehokkaimmin vaikuttaa hiilijalanjälkensä kokoon?

Teoston kaltainen organisaatio voi vähentää päästöjään ainakin siirtymällä puhtaaseen sähköön, suosimalla työhön liittyvässä liikkumisessa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja valitsemalla järjestämiinsä tilaisuuksiin vähähiilisen tarjoilun. Siltä osin kuin päästöjä ei pystytä nollaamaan ilman toiminnan vaikeutumista, jäljelle jääviä päästöjä voidaan kompensoida sertifioiduilla offset -maksuilla, joiden avulla kasvatetaan hiilinieluja. Ensisijaista on kuitenkin päästöjen vähentäminen. Kompensoimalla hyvitetään ne synnit, joista ei muuten päästä eroon.

Millaisia linjauksia toivoisit tulevalta Suomen hallitukselta?

Suomen etu on sama kuin koko maailman eli se, että ilmastonmuutoksen etenemisessä pahin vältetään. Samalla Suomen omakohtainen etu olisi, että meillä olisi tarjontapaletissamme tuotteita ja ratkaisuja, joita vähähiiliseen talouteen siirtyvä maailma hamuaa. Tähän liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön pitää panostaa.

Tulevan hallituksen pitää pystyä selittämään kansalaisille, että ilmastotoimet ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen ovat avain maamme tulevaan menestykseen. Ne eivät ole kansakunnalle kustannusrasitus vaan ne ovat investointi kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointijärjestelmien kestävyyteen.

Julkisiin hankintoihin ja investointeihin pitäisi saada lakisääteinen velvoite suosia vihreitä vaihtoehtoja aina kun sellainen on tarjolla. Olkoon se default, josta poikkeaminen vaatii vahvan perustelun. 

Kansainvälinen kokemus kertoo, että kuluttajien ilmastotietoisuuden ja heidän kuluttajavalintojensa välillä on ammottava kuilu. Seuraavan hallituksen pitäisi organisoida massiivinen eduskuntavetoinen tiedotuskampanja, joka auttaa kuluttajia ymmärtämään ilmastoystävällisten valintojen vaihtoehtoja.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen, miten Teosto huomioi toiminnassaan ilmastonmuutoksen ja ympäristöarvot?

Nykyisen toimipaikkamme valinnassa keskeisenä kriteerinä oli helppo saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä. Toki myös kalustuksessa ja hankinnoissa huomioitiin WWF:n Green Office -järjestelmän mukaiset suositukset.

Toimialamme on kansainvälinen, ja tiivistyvä pohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö ja neuvottelutoiminta tarkoittavat välttämättä myös lentäen taitettavia työmatkoja. Olemme kuitenkin jo 10 vuoden ajan hyödyntäneet aktiivisesti videoneuvotteluteknologiaa. Iso osa kaikista kansainvälisistä neuvotteluista ja muusta yhteistyöstä hoidetaan joko videoteitse tai puhelinneuvotteluina.

Green Office –kumppanuus edellyttää meiltä laajaa raportointia energian käytöstä, työn teon tavoista ja monesta muusta asiasta. Ympäristöystävällisyys näkyykin arjen käytännöissä esimerkiksi paperitulostamisen välttämisenä ja valojen sammuttamisena työtiloista poistuessa. Myös henkilöstömme säännöllinen etätyön teko vähentää työmatkoista aiheutuvaa ympäristökuormitusta.

Miten suhtaudut Timo Tyrväiseen ehdotukseen hiilivapaasta järjestöstä?

Aloite on erinomainen ja kannatettava. Teoston hallitus keskusteli mm. lentomatkustamisen ilmastokuormasta jo aiemmin viime syksynä. Hallitus päättikin joulukuussa aloittaa Teoston hiilijalanjäljen selvittämisen yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Selvitys valmistuu kevään aikana ja sen perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteet hiilineutraaliuteen pääsemiseksi.

Muutos edellyttää poliittista tahtoa

Fridrich Bruk on ukrainalaissyntyinen säveltäjä, joka on vuodesta 1974 asunut Suomessa. Bruk on luonut musiikkia monipuolisesti, muun muassa suosittuja tangoja ja iskelmiä, 21 sinfoniaa, sonaatteja sekä musiikin lisäksi myös kaksi kirjaa.


Kuva: Minna Jalovaara.

Julkaisemme alla Brukin kannanoton, jonka julkaisuun hän on antanut luvan:

”Viime vuosina on käyty paljon keskustelua ympäristön saastumisen katastrofaalisista vaikutuksista kotiplaneettamme tilaan jo lähivuosikymmenten aikana. Erityisen vahingollista ja vaikutuksiltaan pitkäkestoista on valtamerien hillitön saastuttaminen. Tätä maailmalaajuista ongelmaa voitaisiin merkittävästi lieventää seuraavilla toimenpiteillä:

1.     YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden (USA, Venäjä, Iso-Britannia, Kiina ja Ranska) sekä Australian, Uuden-Seelannin, Intian, Japanin ja Etelä-Korean tulisi koota YK:n lipun alla toimivia laivasto-osastoja, jotka ryhtyisivät valvomaan eri maiden alusten ekologista käytöstä kansainvälisillä vesillä. Toisin sanoen ne valvoisivat sitä, ettei valtameriin enää kaadettaisi teollisuus- ja ydinjätteitä, jotka saastuttavat ja tuhoavat valtamerien eläimistöä ja ekosysteemejä. Tällä YK:n alaisella laivastolla tulisi olla myös valtuudet puuttua tarvittaessa voimakeinoin maailman meriä saastuttavien alusten toimiin.

2.     Kehittyneiden maiden tulisi ryhtyä välittömästi luomaan erityisteollisuutta, joka tuottaisi vedenalaiseen puhdistustoimintaan tarkoitettua teknologiaa. Tämän teknologian tulisi kyetä yltämään myös valtamerien syvimpiin kohtiin niihin kerääntyneiden suurten jätemäärien poistamiseksi.

3.     Kaikki maailman valtiot pitäisi YK:n asettamien talouspakotteiden uhalla velvoittaa rakentamaan asianmukaisia ongelmajätteiden käsittelylaitoksia. Maailman ongelmajätteiden käsittelyssä voitaisiin hyödyntää tällä alalla toimivien suomalaisten insinöörien erinomaista asiantuntemusta. Suomessa ongelmajätteiden käsittely on ollut maailman huipputasoa jo pitkään."

"Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen on varmasti mahdollista niin teknisesti kuin taloudellisestikin, kunhan siihen löytyy poliittista tahtoa”, Fridrich Bruk toteaa.