Innovaatiot musiikkibisneksessä – kuusi trendiä

Päättyneellä vuosikymmenellä tekoäly ei vienyt artistien ja biisintekijöiden töitä, virtuaalitodellisuus ei lyönyt läpi musiikissa, ääniohjaus ja älykkäät kaiuttimet eivät nousseet valtavirtaan eivätkä lohkoketjut tehneet  perinteisiä  toimijoita  tarpeettomiksi. Suoratoisto piti asemansa suosituimpana tapana levittää musiikkia. 

Ala ei kuitenkaan polje tyhjäkäyntiä vaan kehityskulut ovat pitkiä. Teknologinen murros on nyt valmis muuttamaan myös aiemmin koskemattomia musiikkibisneksen alueita ja luovaa prosessia. 

Miten musiikkibisnes tuottaa innovaatioita ja  mikä synnyttää keskustelua alalla vuonna 2020? 

Listasin tähän kirjoitukseen kuusi trendiä, jotka näkyvät tällä hetkellä kansainvälisillä areenoilla. 

1. Disruptiosta yhteistyöhön  

Musiikkialalla ollaan liikkumassa uudentyyppisiin yhteistyömalleihin, jotka hyödyttävät koko toimialaa. Ajatus yhteistyöstä musiikkibisneksen, artistien ja musiikintekijöiden, teknologiayritysten, hautomoiden ja pääomasijoittajien kesken on synnyttänyt viime vuosina Eurooppaan erilaisia paikallisia hubeja, jotka pyrkivät mahdollistamaan menestystä sekä bisneksessä että luovassa työssä. Tästä on syntymässä uusi, eurooppalainen tapa tuottaa musiikkialan innovaatioita ja kilpailla suurten ylikansallisten toimijoiden kanssa. 

Musiikkialalle on tullut uusia ketteriä toimijoita, jotka muuttavat myös vanhojen positioita. Tämä näkyy esimerkiksi ääniteteollisuuden ja jakelubisneksen välisen rajan hämärtymisenä (katso Cherie Hun kuva Twitterissä) sekä oikeuksia hallinnoivien organisaatioiden panostuksena uusiin liiketoimintamalleihin. Startupeja ovat perustaneet tai yritysostoja ovat tehneet muun muassa Teosto (uutinen),  saksalainen Gema (uutinen)  ja  kanadalainen SOCAN (uutinen).    

2. Musiikki myös sijoittajien agendalle – uudenlaisia bisnesmalleja kaivataan 

Sijoittajille musiikkibisnes on perinteisesti ollut pieni markkina. Sekä ääniteteollisuus että livebisnes ovat kuitenkin viime vuosien aikana olleet kasvussa, ja menestyneet artistit sekä toimialan kärkinimet ovat kiinnostuneet musiikkiin sijoittamisesta. Tästä hyviä esimerkkejä ovat mm. Jay Z:n Marcy Ventures, Raised in Space, jossa vaikuttaa mm. Scooter Braun, sekä Plus 8 Equity, jonka taustalla ovat muun muassa DJ:t John Aquaviva sekä Richie Hawtin. Tämä on hyvä asia alalle, joka on aina kaivannut kipeästi rahaa bisneksen ulkopuolelta. 

Musiikin kasvuennusteet ovat kuitenkin edelleen vaatimattomia verrattuna esimerkiksi peliteollisuuteen tai elokuviin. Peliteollisuus on ollut edelläkävijä multimodaalisten digitaalisten bisnesmallien (kuten erilaiset in-app ostopalvelut, digitaalinen  tippauskulttuuri) hyödyntämisessä kun taas musiikkia kuunnellaan edelleen pääosin kuukausimaksuilla. Bisnesmallien innovaatiot voivatkin olla yksi uusi alaa merkittävästi muuttava tekijä.

3. Kehittyvien markkinoiden kasvu

Musiikkialan globaali kasvu ei välttämättä näy Suomessa koska suurin kasvu tapahtuu nyt kehittyvillä markkinoilla. Kiinalaisen  Tencentin  omistamilla  musiikkipalveluilla oli yli 650 M kuukausittaista käyttäjää ja samoin kiinalaisessa omistuksessa oleva  Tiktok video- ja musiikkisisältöpalvelu saavutti 500 miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan jo vuonna 2018. Luvut ovat valtavia  verrattuna  vaikka Spotifyn ja Applen julkaisemiin käyttäjämääriin. Tiktok  on onnistunut  monetisoimaan tehokkaasti käyttäjien toimintaa, mutta palvelussa olevien sisältöjen muuttaminen rahaksi oikeudenhaltijoille on vielä alkutekijöissä. Tulevaisuudessa  supertähteyden saavuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että artisti breikkaa Aasiassa.  

4. Musiikin tekijöiden tulonmuodostuksen uudet apuvälineet

Miten tämä kaikki näkyy musiikintekijöiden arjessa? Digitaalisessa markkinassa musiikin tekeminen ja julkaiseminen on helpompaa kuin koskaan mutta toimeentulo monimutkaisempaa. Aikana, jolloin  Billie Eilish ja Drake generoivat enemmän suoratoistoa kuin koko 80-luvun musiikki yhteensä, pitkän hännän tulonmuodostus muuttuu haasteelliseksi suurillekin nimille.  

Suoratoistopalvelujen maailmassa striimien määrä ei ratkaise, vaan striimien määrä suhteessa muiden artistien striimien määrään. Menestyjät tekevät sisältöä, jota kuunnellaan pitkään eikä ainoastaan piikkinä julkaisun jälkeen. Tämä vaatii biisin saamista palveluiden soittolistoille, brändien soittolistoille, kuluttajien soittolistoille, algoritmien tuottamille ja  kuratoiduille  soittolistoille. Tässä kilpailussa ei riitä pelkkä laadukas sisältö, vaan uudeksi toimijaksi alustojen ja tekijöiden väliin ovat nousseet esimerkiksi playlist pitching agencyt. Myös musiikkikustantajille ja säveltäjillet kaivataan jatkossa enemmän työkaluja digitaalisen kulutuksen analysointiin, kuten vielä betavaiheessa oleva Spotify for Publishers. 

5. Ilmastonmuutos puhuttaa myös musiikkialalla 

Tulevien musiikkialan konferenssien ohjelmien sekä lukuisten keskustelujen pohjalta näyttää siltä, että ilmastonmuutos ja musiikkialan kestävä kehitys on aihe, josta jokaisessa alan tapahtumassa puhutaan vuonna 2020.  Coldplayn  ja  Massive Attackin  tapaisten bändien uutisoinnit keikkailunsa hiilijalanjäljen vähentämisestä  eivät tule jäämään viimeisiksi. Musiikkialan kestävään kehitykseen tähtäävistä hankkeista löytyy paljon tietoa esimerkiksi  Bas Grasmeyerin  Musicxgreen-sivustolla.   

6. Data avainasemassa musiikkibisneksen menestyjillä 

Musiikin tekijänoikeuksien hallinnassa data, sen laatu, jaettavuus ja siitä tuotettavat palvelut ovat keskeisessä roolissa. Teosto on viime vuonna tehnyt useita avauksia liittyen datan parempaan jaettavuuteen ja hyödyntämiseen, josta esimerkkejä viime vuodelta ovat  The  Lisbon  Councilin  ja  ESADEn  kanssa julkaistu datainnovaatioraportti  “A Symphony,  not  a  solo” sekä pilotit  Revelatorin,  BMATin  ja  Sessionin  kanssa. Session on yritys, jonka rahoittajiin kuuluvat mm. ABBAsta tunnettu Björn Ulvaeus sekä maailmankuulu musiikintekijä ja tuottaja Max Martin.

Suomessa myös Sitra on kiinnostunut musiikkialan datasta ja on rahoittanut  Imogen  Heapin  Creative Passportia  osana Sitran IHAN-hanketta. Tulevan vuoden aikana tulemme näkemään lisää esimerkkejä siitä, miten datan avulla musiikintekijöiden edellytykset luovaan työhön paranevat. 

Musiikkialan muutokset ja trendit ovat jatkuvassa keskustelussa alan kansainvälisissä tapahtumissa, joihin myös Teosto osallistuu. Tällä viikolla olemme mukana kahdessa paneelissa  Eurosonic Noorderslag -tapahtumassa, joka on Euroopan  merkittävimpiä  musiikkialan  konferensseja.  Niiden kautta tuomme esiin suomalaista osaamista ja verkotumme maailmalla muiden alan osaajien kanssa.