Isoja melodioita, kreisejä tuotantoja ja kantria – popin trendit 2025

YleX:n musiikkitoimittaja Katri Norrlin, Fullsteam Agencyn pääpromoottori Aino-Maria Paasivirta, vapaa journalisti ja musiikkikriitikko Arttu Seppänen sekä Elements Musicin A&R-tiimin johtaja Eero Tolppanen ennakoivat Suomen popmusiikin vuotta 2025.

Millaiset ilmiöt trendaavat popissa ja räpissä vuonna 2025?

Katri: “Charli XCX:n menestyksekäs Brat-vuosi osoitti, että omaleimainen ja rohkea lähestymistapa poppiin kannattaa. Kuulemme siis varmasti lisää poppia, joka on hyvällä tavalla erikoista. Myös räpissä kokeellisuus trendaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa räppärit ovat kiinnostuneet kantrivaikutteista. Suomessa ilmiö näkyy Jami Faltinin esittelemässä träpskelmässä. Voisiko rap mukautua yhä monipuolisempiin tyylifuusioihin?”

Eero: “Trendi perinteisempien popkappaleiden kirjoittamisesta jatkuu ja jopa voimistuu. Musiikilta haetaan turvallisuutta maailman tilanteen ollessa epävarmempi ja esimerkiksi sotien sekä muiden kriisien täyttäessä uutisvirran. Tällä hetkellä suosituimmissa kappaleissa on vahvasti läsnä perinteisen suomi-iskelmän henki ja uskon trendin jatkuvan edelleen. Pikkuhiljaa mukaan alkaa kuitenkin tulla lisää vaaran tunnetta.”

Aino-Maria: “Bändimusiikki kiinnostaa yleisöä kaikissa genreissä. Myös kreisit, kokeelliset tuotannot trendaavat. Esimerkiksi Ruusuissa yhdistyvät nämä kaksi elementtiä. Jos miettii Charli XCX:ää jatkamassa Britney Spearsin ja Christina Aguileran kaltaisten poptähtien perinnettä, mutta astetta röyhkeämmällä asenteella ja ohjakset omiin käsiin ottaen, niin Suomessa sellainen artisti on tietysti Olga. Rap-skeneltä toivoisin pehmenemistä ja kääntymistä haavoittuvaisuuteen. Olisi hienoa nähdä entistä enemmän räppäreitä, jotka uhoamisen sijaan keskittyisivät mahdollisimman merkitykselliseen sanomaan lyriikoissaan.”

Millaiset soundit trendaavat?

Eero: “Soundimaailmat liikkuvat sykleissä. Se, mitä ei ole kuultu viimeisten kymmenen vuoden aikana, tuntuu aina raikkaalta. Räppiin kuuluva 808-bassosoundi on ollut pinnalla jo pitkään, ja nyt se saa vastaansa orgaanisemmat sävyt. Tyylit myös sekoittuvat ja muuttuvat yhä monipuolisemmiksi. Esimerkiksi Chappell Roanin musiikissa on hienosti yhdistetty uudenaikaista ja nostalgiaa.”

Arttu: “Maailma on niin pirstaloitunut, että jossain trendaa orgaanisuus ja niin kutsuttu jonkin aidon tavoittelu, osassa Suomea edelleen jatketaan häpeilemättä The Weekndin Blinding Lightsin* ja Harry Stylesin As It Wasin** tiellä. Nämä A-ha:n Take On Me:n*** uudelleen kuvitelleet biisit loivat hirviön, joka asetti uuden standardin sille, miltä autoradiopop kuulostaa. Uskon, että kasarivetoisella synadiskopopilla tehdään vielä paljon biisejä Suomessa, mutta toivoisin että ei. Tästä viime aikaisina osoituksina Nelli Matulan UMK-lohkaisu ja Robin Packalenin paluulevy. Myös Kuumaa on The Weekndinsä kuunnellut.”

Aino-Maria: “Kantri on noussut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Suomessa sen vaikutus näkyy esimerkiksi kantriartistien striimien kasvussa ja Anna Puun, Ida Paulin sekä Erinin perustamassa Rodeo-yhtyeessä. Koska kantri on Yhdysvaltojen vastine iskelmälle, sen suosio voisi tarkoittaa myös suomi-iskelmätrendin vahvistumista. Räpmaailma on tuottanut runsaasti uusia ja upeita soundeja, jotka ovat muovanneet musiikkikenttää. Ehkä räpissä kuullaan seuraavaksi orgaanisempia sävyjä ja nostalgisia vanhoja sampleja.”

Kenelle suomalaisille artisteille povaat läpimurtoa?

Aino-Maria: “Vaikuttaisi siltä, että Erika Vikman pistää isompaa vaihdetta silmään. Myös Lauri Haav on nosteessa. Odotan innolla Lala Salaman, Alma Alangon ja Kastehelmen tulevaa vuotta. Näen paljon potentiaalia siinä, että jokainen heistä nostaa tekemisensä uudelle tasolle.”

Katri: “Olgan itsevarma sisääntulo musiikkikentälle ja main pop girl -asenne pistivät heti silmään. Seuraan mielenkiinnolla, mihin tuleva musiikki ja keikat Olgan vievät. Aika Areksen läpimurtoon tuntuu nyt olevan kypsä, ja Koira on ehdottomasti sellainen kiinnostava tekijä, jota kannattaa pitää silmällä.”

Miten tekoäly muokkaa popmusiikkia vuonna 2025?

Arttu: “Tekoäly ei ole itseisarvo, mutta tekoälyllä voi varmasti tehdä jotain mielenkiintoista, jos se valjastetaan mielikuvituksen ja taiteellisen ajattelun käyttöön. Pohjimmiltaan on kyse samasta teknologisesta jatkumosta, johon kuului 1980-luvulla bändin korvaaminen syntikoilla suomi-iskelmässä ja sen aikakauden jälkeen koko tuotannon tekeminen tietokoneella. Perinteinen käsityö ei katoa minnekään, mutta jos toivon tekoälystä olevan jotain hyötyä, niin jonkin uuden esteettisen alueen valtaamisessa.”

Katri: ”Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu musiikin teossa, mutta uskon, että ihmisiin uppoaa aina inhimillinen luovuus ja oikeiden ihmisten tarinat.”

Jos sinun pitäisi ennakoida seuraava yllättävä käänne Suomen musiikkialalla, mikä se voisi olla?

Katri: “Olisi ilahduttavaa ja yllättävää, jos suomalaisartistien tekemä englanninkielinen musiikki lähtisi nousuun Suomessa.”

Aino-Maria: “Voisin lähestyä tätä pohtimalla, mikä todella yllättäisi minut nykyhetkeen verrattuna. Esimerkiksi kantaaottava punk-skene, joka breikkaisi kunnolla valtavirtaan tai akustinen Mumford & Sons -henkinen buumi olisivat jotain täysin erilaista, mitä olemme viime aikoina nähneet.”

Eero: “Kaiken tämän lokalisaation keskellä olisi upeaa nähdä kansainvälinen läpimurto Suomesta.”

Arttu: “En valitettavasti odota yllättäviä käänteitä, mutta musiikkikriitikkona olisi kieltämättä mukavaa päästä yllättymään. Esimerkiksi jostain uudesta ja kansainvälisistä trendeistä irrallaan olevasta muotokielestä.”

Millaisia ulkomusiikillisia ilmiöitä nähdään vuonna 2025?

Katri: “Live-esiintymisiin panostaminen jatkuu. Keikoista, erityisesti kiertueista, on tullut suuria ilmiöitä ja globaalisti yhteisöllisiä kokemuksia. Taylor Swiftin Eras-kiertue on loistava esimerkki tästä. Fanikulttuuri ja superfanit nousevat yhä enemmän esiin. Toivon, että fanitusta tarkastellaan myös ilmiönä, joka tuo mukanaan yhteisön, ystävyyksiä ja jopa hyödyllisiä taitoja, kuten kielitaitoa ja videoiden tuottamista.”

Arttu: “Uskon, että musiikin visuaalisessa koodistossa, markkinoinnissa ja sitä kautta yleisösuhteessa korostuu edelleen ajan tyypilliset trendit eli autenttisuuden ja vilpittömyyden korostaminen. Pyritään näyttämään, että kaikki ei ole niin viimeisen päälle harkittua somen kuvavirtaa, vaikka se olisi ihan yhtä harkittua.”

Aino-Maria: “Toivon, että artistit ottaisivat vahvemmin kantaa yhdenvertaisuuden puolesta aiheuttaen aitoa liikehdintää fanien keskuudessa. K-pop-kulttuurissa on paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten artistit ovat yhdessä aktiivisten fanien kanssa saaneet aikaan merkittäviä muutoksia.”

---

* Blinding Lights, 2020. Säv. & san. Ahmad Balshe, Jason “DaHeala” Quenneville, Max Martin, Abel Tesfaye, Oscar Holter. Esittäjä: The Weeknd.
** As It Was, 2022. Säv. & san. Kid Harpoon, Tyler Johnson, Harry Styles. Esittäjä: Harry Styles.
*** Take On Me, 1984. Säv. & san. Magne Furuholmen, Morten Harket, Paul Waaktaar-Savoy. Esittäjä: A-ha.