Jazz City Turku –hanke houkuttelee uusia kuulijoita
Turussa järjestetään vuodessa noin 70 jazzkonserttia, joissa pääosin kotimaiset muusikot esittävät useimmiten omaa tuotantoaan. Turun kaupunki tukee hanketta, joka työllistää, tuo matkailutuloja ja kasvattaa positiivista imagoa.
Säveltäjä ja pianisti Jussi Fredriksson kertoo, että tarve tapahtumien koordinoimiselle oli ilmeinen: yleisöä riittää paremmin, jos tapahtumat eivät ole päällekkäin, eivätkä kilpaile keskenään. Koordinoimalla saadaan monenlaista synergiaetua ja estetään päällekkäiset toiminnot ja konsertit.
”Organisoin Flame Jazzia, ja tunnen hyvin Turun muut jazztoimijat. Totesin, että yhteinen brändi ja katto-organisaatio auttaisivat viestimään paremmin sekä keskenämme että erityisesti yleisön suuntaan. Tavoitteenamme on, että brändimme tunnettaisiin Turussa, koko Suomessa ja kansainvälisestikin. Kansainvälisen verkoston kehittäminen on tärkeää, jotta saamme Turkuun korkeatasoisia esiintyjiä ja pääsemme itse vastavuoroisesti esiintymään ulkomaille”, Fredriksson toteaa.
Turun jazztoimijat hakivat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta vapaan kentän taiteilijoiden työllistämiseen, ja saivat sen. Turun kaupunki lähti mukaan yhteistyöhön. Lisäksi Turun konservatorio ja Suomen Jazzliitto tukevat hankkeen toteuttamista, ja yhteistyökumppaneina on mukana myös joukko paikallisia yrityksiä. Tammikuussa 2016 käynnistynyt kehittämishanke jatkuu kolme vuotta, minkä jälkeen yhteistyö todennäköisesti ja toivottavasti jatkuu. Hankkeella on kaksi työntekijää, Fredriksson ja tuottaja Taija Lähdetie.
Jazzmuusikoiden työllisyyttä parantavia rakenneuudistuksia
Muut Pohjoismaat tukevat julkisin varoin konserttitoimintaa huomattavasti enemmän kuin Suomi.
”Jazzmuusikoilla ja -säveltäjillä ei ole meidän yhteiskunnassamme tarpeeksi työtä. Kun kerron Pohjoismaissa kiertäessäni, ettei Suomessa ole yhtään julkisin varoin tuettua jazzklubia, se herättää ihmetystä. Sen sijaan koulutukseen panostetaan meillä todella paljon. Siinä ei ole mitään järkeä, että valmistuttuaan erittäin korkeatasoisilla muusikoillamme ei ole töitä. Jazz City Turku -hanke pureutuu nimenomaan rakenteisiin, ja kolmen vuoden päästä näemme toivottavasti pysyvän muutoksen kentällä”, Fredriksson sanoo.
Hanke ei panosta seiniin vaan tekee luovaa yhteistyötä jo olemassa olevien konserttipaikkojen kanssa. Turussa järjestetään jazzkonsertteja pääasiassa Logomossa, Domino-teatterissa, Sigyn-salissa, Åbo Svenska Teaternin Café Tiljanissa ja Jazzklubi Monkissa. Konsertteja järjestetään myös jazzristeilyillä ruotsinlaivoilla.
”Konservatorio tarjoaa työhuoneen hankkeelle, ja lisäksi konservatorion Sigyn-salin aulaan on juuri perustettu Sigyn Club, missä voimme järjestää konsertteja”, Fredriksson kertoo.
Tunnettuja turkulaisia jazzmuusikoita ovat esimerkiksi vibrafonisti Severi Pyysalo ja kitaristi Niklas Winter. Turku Jazz Orchestran piirissä toimii aktiivisia muusikoita, kuten saksofonisti Jusu Heinonen, basisti Vesa Saloranta, kapellimestari Vellu Halkosalmi ja konservatorion rehtori, saksofonisti Juha Järvinen.
”Meillä soittaa Turussa upeita muusikkoja, joiden osaaminen on kansainvälistä huipputasoa. Konsertit tavoittavat noin sata kuulijaa viikossa, mutta toisaalta viikossa ei kannata olla enempää kuin yksi tapahtuma. Kuulijoiden ikähaitari on laaja, ja meillä on paljon uskollisia konserteissa kävijöitä. Toisaalta uusia nuoria kuulijoita tulee koko ajan, ja markkinointitoimet heille tutuissa kanavissa ovat erityisen tärkeitä”, Fredriksson toteaa.
Turun kaupungille vetovoimatekijä
Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola on tyytyväinen Jazz City Turun syntymisestä.
”Tuomme paikallisena rahoittajana 20 000 € hankkeeseen, ja meidän kannaltamme on hyvä, että kustannustaakan jakajia on monta. Jazz City Turku -brändi istuu hyvin Turun kaupungin profiiliin, ja kertoo kaupungin vireydestä. Jazz luo eri ikäisille ihmisille positiivisia, kaupunkikulttuuriin liittyviä mielikuvia. Tällainen hanke luo hyvinvointia. Kaupunkilaiset viihtyvät, kun he saavat sisältöä elämäänsä musiikkitapahtumista. Lisäksi tapahtumat ovat matkailun vetovoimatekijä ja lisäävät näin kilpailukykyämme”, Kirkkola sanoo.
Brändin positiivinen vaikutus kaupungille on kolminainen: imago, talous ja työllisyys hyötyvät.
”Elämysmarkkinat työllistävät paitsi musiikintekijöitä myös muita tuotantoprosessiin osallistuvia. Matkailun vetovoimatekijöillä on välillisesti vielä suurempi työllistämisvaikutus esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla. Kun saadaan kaupunkiin pörinää aikaan, se kiinnostaa matkailijoita. Tapahtumat tuovat rahaa kaupunkiin”, Kirkkola toteaa. Vastaava hanke sopisi sovellettavaksi muissakin kaupungeissa.
Lyysaaren Luotain voitti big band -sävellyskilpailun Turussa
Jazzsäveltäjät hyötyvät monin tavoin Jazz City Turusta. Turku Jazz Orchestran ensimmäisen, tällä kertaa varsinaissuomalaisille säveltäjille rajatun big band -sävellyskilpailun voitti helmikuun alussa Henri Lyysaari kappaleella Luotain.
”Sävellyskilpailuilla on mielestäni erittäin tärkeä rooli uusien säveltäjänimien tuomisessa pinnalle. Näin etenkin jazzsävellyksen saralla, jolla tilaisuudet saada omia teoksia suuremman yleisön kuuluville ovat erityisen harvassa. Kilpailumeriiteillä on varmasti myönteinen vaikutus työtilaisuuksien saamiseen säveltäjänä tai sovittajana”, Lyysaari kommentoi.
Hän pitää palkintona jo sitä, että pääsee kuulemaan teoksensa oikean orkesterin esittämänä.
”Tämä luo ainakin kaltaiselleni nuorelle tekijälle edellytykset kehittyä yhä pidemmälle. Tällaisten kilpailujen voittajia ovat myös yleisöt ja orkesterit sinänsä. Big bandien on mahdollista saada kilpailujen kautta tehokkaalla tavalla uutta suomalaista ohjelmistoa.”
Lyysaari seuraa tyytyväisenä vierestä Jazz City Turku -hankkeen pitkäjänteistä työskentelyä turkulaisen musiikkikulttuurin kehittämiseksi.
”Se saattaa hienolla tavalla yhteen turkulaista yleisöä, jazzmuusikoita ja -säveltäjiä ja säteilee varmasti hyvää koko turkulaiseen kulttuurielämään. Toisaalta se toimii myös hienona esimerkkinä muualle Suomeen. Jazz City Turku -hanke on mukana ylläpitämässä korkeatasoista ja monipuolista kotimaista jazzkulttuuria. Se on totta kai jazzmusiikin tekijän näkökulmasta erittäin tarpeellista”, Lyysaari sanoo.