Jussi Rasinkangas on merkittävä uusien joululaulujen tekijä
Millaista on tehdä nykypäiväisiä joululauluja? Musiikintekijä ja opettaja Jussi Rasinkangas kertoo.
Jussi Rasinkangas on erityisesti iskelmä-, lasten- ja joulumusiikistaan tunnettu musiikintekijä, jonka sävellyksiä ovat levyttäneet lukuisat maamme eturivin artistit Suvi Teräsniskasta Yölintuun ja Palefacesta Katri Helenaan. Uusista joululauluista erityistä menestystä on saavuttanut muun muassa Suvi Teräsniskan levyttämä Hei mummo. Rasinkangas on myös voittanut P.J. Hannikainen -joululaulusävellyskilpailun kappaleella Kaunein yö vuonna 2004.
Rasinkankaan varhaisimpia joulumusiikkimuistoja ovat lapsuuden tiernapoikaesitykset, joita hän teki ystävineen kiertäen talosta taloon.
”Yhden esityksen jälkeen meiltä kysyttiin ’Haluaako ne pojat palkkaa?’. Menin nöyränä siihen tuumaamaan, että ei me mitään tarvita. Päästyämme pihalle, kuningas Herodes sätti minua voimakkaasti ja aikoi viskata minut lumihankeen. No, esitykset ja kiertueemme toki jatkuivat”, Rasinkangas kertoo.
Joulumusiikilla on iso ja pitkäaikainen merkitys suomalaisille. Suurin osa meistä muistaa lapsuudestaan lauluja, joita lauloimme koulussa ja kotona pysyen muistissa koko elämän ajan ja nostaen mieliimme muistoja edesmenneistä.
Rasinkankaan mielestä joululaulut ovat spesiaaleja, koska niissä ei ole kyse hetken hiteistä.
”Joululaulujen merkitys nousee vahvasti esille omien lapsien ja lastenlapsien kanssa joulun vietossa. Myös Kauneimmat joululaulut kokoavat suuria määriä ihmisiä kirkkoihin laulamaan vuosittain. Vastakohtana löytyy sitten joulumusiikin käyttö kaupoissa taustamusiikkina. Se voi aiheuttaa kovastikin vastenmielisiä tunteita.”
Resepti hyvään joululauluun
Jussi Rasinkankaalla on mielessään tietynlainen resepti onnistuneeseen joululauluun. Hänen mielestään hyvä joululaulu on parhaimmillaan myös toimiva ”nuotiolauluna”. Hän vinkkaa, että kun kilpaillaan suosiosta klassisten joululaulujen rinnalla, uutta joululaulua työstäessä sen tekstiin olisi oleellista löytää jokin uusi ja tuore lähestymiskulma.
”Tarvitaan ensinnäkin erittäin hyvä teksti. Sanoituksen pitää olla sisällöllisesti koskettava ja rakenteellisesti oikeaoppinen painollisuuden, mitan ja riimityksen suhteen. Sävellyksen pitää tukea ja rikastuttaa lyriikkaa sekä luoda kokonaistunnelma”, hän kertoo.
Joululaulun reseptiikassa on sävellyksen ja sanoituksen lisäksi tärkeää sovittajien, artistin, tuottajan ja julkaisijan työpanos.
”Tuotantovaiheessa artistilla on aivan erityinen rooli puhaltaa lauluun lopullinen henki. Sovittajan osuus on kuorruttaa teosta kunnioittaen alkuperäistä laulua. Ja kirsikkana kakun päälle on tuottajan ja julkaisijan työpanos. Ilahduttavaa on havaita, että joulumusiikin tuotannoissa ovat säilyneet ihan ihkaoikeat soittajatkin.”
Kuten joulupukinkin, on myös joidenkin joululaulujen ikä tunnetusti todella pitkä – jopa vuosisatoja. Uudemmista, viime vuosikymmenten kotimaisista teoksista radio – ja suoratoistopalvelulistojen perusteella klassikoiksi ovat nousseet esimerkiksi Joulumaa (Katri-Helena Kalaoja ja Juha Vainio 1978), Tulkoon joulu (Pekka Simojoki 1985), Sydämeeni joulun teen (Kassu Halonen ja Vexi Salmi 1988) sekä Hei mummo (Jussi Rasinkangas ja Vexi Salmi 2007).
”Näiden laulujen suosiossa on artisteilla aivan olennainen merkitys. Suvi Teräsniskan, Katri Helenan ja Vesa- Matti Loirin tulkinnat kestävät aikaa”, Rasinkangas kehuu.
Miten uudet suomalaiset joululaulut pääsevät esille?
Joulumusiikkia julkaistaan nykyisin yhä enemmän ja enemmän. Laulun valmistumisen jälkeen on kuitenkin vaativa polku, jotta laulu löytäisi kuuntelijansa.
Vahvin väylä joululaulun menestykseen on edelleen on levy-yhtiö, joka vie artisteineen laulua eteenpäin.
”Toisaalta säveltäjä voi tarjota lauluja tarjota myös suoraan artisteille, koska julkaisumahdollisuus on helpottunut. Televisio – ja radiosoitot sekä suoratoistopalvelu ovat tärkeitä mahdollistajia laulun esiin tulemiselle. Unohtaa ei sovi myöskään konserttiesityksiä”, Jussi Rasinkangas pohtii.
Joulumusiikkia tekevän kannattaa ottaa myös kiikariinsa yli 20-vuotias Jouluradio, jonka suosio on vankka. Kanava ottaa soittoon uutta joulumusiikkia kaikilta musiikin tekijöiltä ja tuottajilta verkkosivuiltaan löytyvän lomakkeen kautta.
”Omalta kohdallani on yksi aika erikoinenkin tapaus laulun löytymisestä uudelleen. Tein aikoinaan Musarit – lapsikuorolle laulun ”Vaikkei enkeleitä ollakaan” Pekka Samuel Laaksosen tekstiin. Parikymmentä vuotta laulun valmistumisen jälkeen sen levytti Diandra, joka oli löytänyt laulun koulun musiikkitunneilla oppikirjan kautta. Ensimmäisen säveltämäni joulualbumin levytti juuri Musarit, jossa lauloivat lapsuusiässä tämän päivän ammattilaiset Antti Annola (Rajaton) ja Suvi Teräsniska.
Joulu on kaihon aikaa
Joululaulujen säveltämisestä on muodostunut pitkän uran uurtaneelle Rasinkankaalle todella rakas, luonteva ja merkityksellinen työalue.
”Tällekin joululle julkaistaan useampia sävellyksiäni. Aika näyttää, löytävätkö ne kuuntelijansa.”
Kaikesta tästä ja erityisesti kirjoittamastaan joulumusiikista huolimatta Rasinkangas kertoo, ettei pidä itseään kovinkaan suurena jouluihmisenä.
”Minulle joulun aika tuo jotain selittämätöntä kaihoa, jota en osaa itsekään selittää. Tällä hetkellä lastenlapset tuovat minulle sen tärkeimmän joulun.”
Joululaulut voi jakaa kahteen koriin niiden iän perusteella.
- Vanhat joululaulut, joiden tekijänoikeuden suoja-aika eli 70 vuotta tekijöiden kuolemasta on jo päättynyt. Näiden laulujen esittämiseen, tallentamiseen tai synkronointiin et enää tarvitse erillistä lupaa.
- Uudemmat kappaleet, jotka ovat vielä tekijänoikeussuojan alaisia. On myös hyvä muistaa, että kun vanha joululaulu saa uuden sanoituksen tai sovituksen, on sanoitus- tai sovitusversio tekijänoikeudella suojattu teos.
Lue lisää ja katso lista joululauluista, jotka ovat tällä hetkellä vapaasti käytettävissä.
