Kaija Kärkinen: Tekijänoikeustulot pitäisi saada eläketurvan piiriin
Harva tulee ajatelleeksi, että Suomessa eläkevakuutuksen kautta määräytyy myös ansiosidonnainen sosiaaliturva.
Eläkevakuutus on tärkeä, sillä se on tie ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan myös sairastumisen tai vamman seurauksena syntyneen työkyvyttömyyden, työttömyyden tai vanhempainvapaan aikana.
”Itse ymmärsin tämän aikoinaan odottaessani ensimmäistä lastani, kun hain äitiyspäivärahaa. Sain tuolloin mukavasti tekijänoikeustuloja, joista maksoin ansiotuloveroa. Eläke- ja sosiaaliturvamaksuja niistä ei kuitenkaan pidätetä, joten äitiyspäivärahani jäi huomattavasti pienemmäksi kuin olin kuvitellut”, Kaija Kärkinen kertoo.
Tekijänoikeustulo ei kerrytä äitiyspäivärahaa eikä työttömyysturvaa.
”Päinvastoin, tekijänoikeustulo voi olla rasite, jos musiikintekijä hakeutuu työttömäksi työnhakijaksi. Vaikka tekijänoikeustuloon oikeuttava työ on tehty edellisenä vuonna, tulo vähentää työttömyystukea silloin, kun tulo tilitetään.”
Musiikintekijät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, ja heidän tulonsa ja työnsä ovat keskenään hyvin erilaisia. Toisille on järkevää perustaa yritys, toisille ei.
”Itse olen tehnyt töitä freelancerina verokortilla 25 vuotta. Joskus harvoin olen laskuttanut jotakin mieheni Ile Kallion yrityksen kautta, jos se on ollut tarpeen. Nykyään on hyvin yleistä, että muusikoilla ja musiikintekijöillä on yritys. Arvioisin, että noin puolella Elvis ry:n jäsenistä on ainakin toiminimi, ja jäsenemme suhtautuvat positiivisesti yrittämiseen. Se on kätevin tapa hoitaa raha-asiat, jos tekee päätoimisesti musiikkia”, Kaija Kärkinen toteaa.
Työtulo useasta lähteestä
Kärkisen, kuten monen muunkin taiteilijan, työura ja -tulo koostuu useista eri virroista. Harva elättää itseään pelkillä tekijänoikeustuloilla, vaan tuloa kerrytetään studiotoiminnalla, opetustöillä, esiintymisillä ja joskus aivan toisen alan töillä.
”Keikkailen kaiken aikaa ja olen usein lyhyissä työsuhteissa, viimeksi keväällä musiikkiteatteri Kapsäkkiin. Lisäksi minulla on luottamustoimia, kuten Elvis ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Musiikintekeminen on ollut viime vuosina vähäistä, mutta toivon siihen muutosta tänä kesänä. Olen menossa nimittäin Kuopion Uuteen Kesäteatteriin näyttelemään Tapsan Tähti -musiikkinäytelmään, ja esitysten alettua toivon löytäväni aikaa kirjoittamiseen”, Kärkinen kertoo.
Teostosta edunvalvonnan johtaja Martti Kivistö toteaa, että eläkettä ja sosiaaliturvaa pohdittaessa tulisi tarkastella ihmisen työuraa kokonaisuutena. Taiteilijoiden työtulon kertymisestä ja tekijänoikeuskorvausten osuudesta siinä olisi hyvä kerätä lisää tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Jokaisen työtuloa saaneen tulisi yhteiskuntajärjestelmässämme saada ansiosidonnaista korvausta, mutta tämä ei tosiasiallisesti toteudu musiikintekijöiden kohdalla.
”Nämä samat ongelmat koskettavat kaikkia taiteilijoita ja monia itsensä työllistäjiä”, Kärkinen muistuttaa.
Epätasainen tulo ja vakuutukset
”Vaikka musiikintekijä haluaisi varautua tulevaan eläkeaikaansa, kokonaistulot ovat usein niin pienet, ettei vapaaehtoista eläkemaksua tule maksettua. Yrittäjä voi maksaa itselleen korkeampaa YEL-maksua kuin yrittäjätulon mukaan vaaditaan, mutta harvalla on varaa siihen. Pikemminkin uskon, että YEL-maksua alimaksetaan. Jos taas maksaa vain minimimäärän YEL-vakuutusmaksua, eläke jää niin pieneksi, ettei se ole paljoa takuueläkettä korkeampi. Tosin se korottaisi sitten äitiyspäivärahaa ja työttömyystukea. Olisi hyvä, jos eläkettä voisi kerryttää tekijänoikeustulostakin koko työuran ajan. Jos olisin ollut fiksu, olisin alkanut kerryttää vapaaehtoista eläkevakuutusta jo nuorempana. Mutta harva on nuoruuden huumassa niin fiksu”, Kärkinen naurahtaa.
Martti Kivistö toteaa, että musiikintekijyyteen ja taiteilijuuteen liittyy usein epätasainen tulo. Vuodet eivät ole veljiä keskenään silloin, kun toisena vuonna on hittibiisi ja toisena ei.
”Silloin, kun ansaitsee paljon, joutuu maksamaan myös paljon veroja. Jos tuloa voitaisiin tasata, veroprosentti vastaisi paremmin todellista tuloa muutaman vuoden jaksolla. Tekijänoikeustuloa voisi esimerkiksi nostaa vain tietyn määrän vuodessa, ja loput tulosta jäisi odottamaan seuraavaa verovuotta”, Kivistö kuvailee.
Yhtenä mahdollisuutena on ehdotettu, että tekijänoikeustulosta maksettaisiin YEL-vakuutusmaksun vaihtoehtona MYEL-vakuutusmaksua, koska esim. esim. taiteilija-apurahat ovat jo nyt Myel-vakuutettuja.
”Tärkein etu tässä mahdollisuudessa olisi alle noin 7 550 € vuodessa tekijänoikeustulolla ansaitsevien vakuuttaminen. Vasta tuon tulorajan ylittävät yrittäjät ovat YEL-vakuutusmaksun piirissä. Vakuuttamaan pääsisi puolet pienemmillä tuloilla ja maksuilla ja ilman yritystäkin. Olemme tänä keväänä pohtineet Teoston ja musiikintekijäjärjestöjen kesken tätäkin vaihtoehtoa, mutta ymmärrämme, että siinä on ongelmansa. Käymme asiantuntijoiden kanssa läpi useita vaihtoehtoja, ja kannustamme jäseniämme avoimeen keskusteluun eläkkeestä ja sosiaaliturvasta”, Kärkinen toteaa.
Valtion taiteilijaeläkettä hakee vuosittain noin 500 henkilöä, ja se myönnetään noin 60 taiteilijalle vuodessa taiteellisten ansioiden perusteella ja muu varallisuus huomioiden. Sen varaan kukaan ei voi luottaa.
Juttua varten on haastateltu myös eläkeasiantuntijana professori Pauli Rautiaista Tampereen yliopistosta.