Kansalaiset entistä myönteisempiä tekijänoikeuskorvauksia ja -järjestöjä kohtaan

71 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla, 70 prosenttia sanoo, että ne ovat tarpeellisia. Vain 3–5 prosenttia on vastakkaista mieltä.

78 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 72 prosenttia katsoo, että ne ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille. 82 prosenttia katsoo, että musiikintekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan netistä.

64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein, 27 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 9 prosenttia on vastakkaista mieltä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan mielikuva järjestöistä ja tekijänoikeuksista on kehittynyt myönteiseen suuntaan: ”Olemme yhdistäneet kaikista kysymyksistä kaksi myönteisyysindeksiä. Molemmat ovat liikkuneet vuodesta 2011 alkaen tasaisesti positiivisempaan suuntaan”.

”Digiaika mahdollistaa liikkuvan kuvan teosten, esimerkiksi elokuvan laajaa käyttöä ja samalla se nostaa esille tekijäinoikeudelliset asiat ja niistä sopimisen”, sanoo elokuvaohjaaja ja tuottaja Claes Olsson. ”On hienoa että kansalaiset ymmärtävät tämän kaikessa laajuudessa”, hän lisää. 

”Tekijöiden ja taiteilijoiden ansainta perustuu tekijänoikeuskorvauksiin. Monelle ne eivät ole elannon lisä vaan ainut tulolähde. Tekijänoikeusjärjestöt on perustettu luovan työtuloksen käyttämisestä kertyvän korvauksen keräämiseen ja tilittämiseen. Kehityssuunta on oikea. Töitä on kuitenkin vielä tehtävä, jotta vielä laajemmin ymmärrettäisiin se, että sisällöillä on tekijänsä”, toteaa toiminnanjohtaja Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:stä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten tiedon tasoa. Tunnetuin tekijänoikeusjärjestö on edelleen Teosto (41 % osasi nimetä sen ulkomuistista). Toiseksi tunnetuin on Gramex, jonka osasi nimetä 18 % vastaajista, kolmanneksi tunnetuin Kopiosto (4 %). ”Teoston tunnettuus on järjestöistä korkein, mutta vaihtelee vuosittain. Gramexin tunnettuus on kasvanut trendinomaisesti”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty -projektin teettämän tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Touko-kesäkuun vaihteen Omnibus-kierroksella haastateltiin 992 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3.2 prosenttiyksikköä suuntaansa.