Kapsäkki täynnä raikasta musiikkiteatteria
Viime vuonna Kapsäkillä oli 269 esitystä, joista suurin osa teatterin tiloissa Helsingin Vallilassa.
”Jokainen esitys tarvitsee monen alan ammattilaisia: kirjoittajan, säveltäjän, ohjaajan, muusikoita, näyttelijöitä, lavastajan, puvustajan, valomiehen ja markkinoijan. Kaikki on meidän resursseillamme pienimuotoista”, toiminnanjohtaja Stiina Laakso kertoo.
Vakituista henkilökuntaa on neljä henkilöä ja lisäksi kaksi siviilipalvelusmiestä.
”Itse aloitin työt viime elokuussa ja olen nyt monesta yhteensattumasta johtuen pisimpään työsuhteessa ollut työntekijä. Muut työntekijät ovat teatteriteknikko, tuottaja ja tuotantokoordinaattori.”
Jäseniä Kapsäkin osuuskunnassa on tällä hetkellä 45. Vuosittain Kapsäkki tarjoaa työtehtäviä myös yli 150 freelancerille.
Osuuskuntalaiset ovat yrittäjiä
Kapsäkki perustettiin vuonna 2000. Kaikki 45 taiteilijaa, jotka ovat mukana osuuskunnassa, ovat mukana saman suuruisilla osuuksilla.
”Tavoite on työllistää jäsenet yrittäjämäisesti, mutta sen lisäksi meillä on tietysti vierailevia artisteja. Ohjelmiston ideat lähtevät yksittäisten ihmisten ajatuksista. Niiden ympärille rakennetaan ydintiimi, johon kuuluvat käsikirjoittaja, säveltäjä ja ohjaaja. Tuottajat miettivät rahoitusta ja hakevat apurahoja. Kuluistamme vain 40 % katetaan Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella, ja loput pitää koota muualta. Esitys, jolla ei ole ulkopuolista rahoitusta, lähtee harvoin tuotantoon”, Laakso toteaa.
Osuuskuntamuoto tarkoittaa myös sitä, että teatterintekijöiden palkkiot riippuvat kävijämääristä eli lipputuloista. Kun esitys on loppuunmyyty, taiteilijoiden palkat ovat kohtuulliset.
”Meillä käy hyvin erilaisia katsojaryhmiä, myös lapsia, pääosin Helsingin seudulta. Järjestämme ikäihmisille leivoskahvikonsertteja ja klubeja sunnuntaisin, jolloin saattajat pääsevät ilmaiseksi mukaan. Olemme myös taiteilijoiden teatteri, sillä eri alojen taiteilijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä. Pikkujoulusesonki on merkittävä tulonlähde”, Laakso toteaa.
Musiikkiteatteriesitysten lisäksi Kapsäkissä järjestetään konsertteja, klubeja ja monipäiväisiä
musiikkifestivaaleja.
Uusia musiikkinäytelmiä ja kantaesityksiä
Kapsäkki panostaa uusiin kotimaisiin kantaesityksiin. Timo Parvelan ja Iiro Rantalan humoristinen Putkiremontti oli viime syksyn menestysnäytelmä.
”Kilpailemme ihmisten ajankäytöstä kaikkien elämysten kanssa. Tunnetut tekijät, hauska teksti ja hieno musiikki tekivät Putkiremontista menestyksen. Myimme esitystä myös helsinkiläisille putkifirmoille pikkujouluviihteeksi, ja se toimi hyvin.”
Tänä keväänä Jukka Nykäsen säveltämä ja Eppu Nuotion kirjoittama Yksinäisten kaupunki on saanut erinomaiset kritiikit. Helsingin Sanomat kirjoitti, että ”Yksinäisten kaupunki onnistuu olemaan valoisa myös synkissä hetkissään.” Draamallisessa konsertissa musiikkikappaleet kertovat erilaisia tarinoita suomalaisesta yksinäisyydestä. Yksinäisten kaupungin esityksiä on vielä pari jäljellä toukokuun alussa.
”Yksinäisyys on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime aikoina, ja se on auttanut tuomaan näytelmää esiin. Saimme hyvin kriitikoita paikalle”, Laakso sanoo.
Tänä keväänä ensi-iltansa saa Emma Salokosken säveltämä, kehosuhdetta pohtiva Body Positive! Äitienpäivänä ensi-iltaan tulee Hanna Vahtikarin kirjoittama uusi näyttämöteos Kuin raivo äiti, johon musiikin on säveltänyt säveltäjämuusikko Marzi Nyman. Savoyssa viime keväänä esitetty Rosa Meriläisen ja Mikko Heleniuksen yhteistyönä syntynyt Maamme energia -oopperakabaree palaa lavalle Kapsäkissä. Se käsittelee railakkaasti Suomen energiapolitiikkaa.
”Seuraava iso hankkeemme on koko perheen musiikkinäytelmä Maailman ympäri 80 päivässä, joka perustuu Jules Vernen tekstiin. Sen ohjaa Jussi Nikkinen ja musiikin säveltää Antti Korhonen.”
Musiikkiteatteri tutuksi
Konserttisarja Musiikkiteatteri NYT & Eeva Kontu: Suomalaisen musiikkiteatterin klubi käy läpi musiikkiteatterin historiaa Suomessa noin 50 vuoden ajalta. Jokaiseen konsertti-iltaan saapuu paikalle myös asiantuntijavieras, joka jakaa näkemyksiään genren tilanteesta Suomessa. Vielä ehtii mukaan kahteen viimeiseen tilaisuuteen, joissa käsitellään 2000-luvun musiikkiteatteria.
”Ensi kerralla 16.4. mukana on asiantuntijana meidän Jukka Nykänen. Tulevaisuuden musiikkiteatteria luotaava konsertti saa toukokuussa vieraakseen säveltäjä Ulriikka Heikinheimon, joka on myös musikaaliartisti. Konsertteja emännöi uuden polven teatterisäveltäjä ja -kapellimestari Eeva Kontu.”
Onko musiikkiteatterin musiikki aina kevyttä ja iskelmällistä?
”Ei suinkaan, sehän voi olla mitä tahansa. Jokainen esitys on yksilöllinen kokemus. Juuri eilen meillä oli barokkimusiikkikonsertti, jossa teksti oli Molièrea ja Shakespearea. Mutta useimmiten Kapsäkissä musiikin keinoin kerrotaan tarinoita viihdyttävästi ja hauskasti.”
”Nähdäkseni musiikin avulla tarinoita voidaan kuvata koskettavasti ja jopa paremmin kuin sanoilla, ja musiikki vie myös tehokkaasti toisiin historiallisiin aikakausiin. Haluamme olla kantaaottavia, mutta emme tekotaiteellisia”, Laakso pohtii.
Oma, monipuolinen teatteritila on tärkeä
Kapsäkki on viimeiset 10 vuotta toiminut 1950-luvulla rakennetussa elokuvateatterissa, joka remontoitiin musiikkiteatterin tarpeisiin.
”Tilamme ovat monipuoliset ja toimivat kivasti. Alakatsomoon mahtuu 120 katsojaa ja yläparvelle 80. Lisäksi muuntaudumme helposti klubiksi yhteistyössä ravintolamme kanssa. Useimmiten tiloissa esiintyy aika pieniä kokoonpanoja, vaikka on meillä esiintynyt Philomela-kuorokin Maija Ruuskasen Herääminen-oopperassa. ”
Ravintola Kapsäkki uusiutuu Bistro K:ksi, kun vetäjänä aloittaa tänä keväänä uusi yrittäjä, Marcante oy, joka tunnetaan muun muassa Esplanadilla sijaitsevasta Ravintola Ainosta.
”Odotamme innokkaasti yhteistyötä heidän kanssaan. Meillä on anniskeluoikeudet koko tilaan, joten monenlaisten klubien, konserttien ja illallisesitysten järjestäminen onnistuu meiltä myös.”
Koko rakennuksessa alkaa pian ikkunaremontti, mutta teatteri pysyy auki, hupuista huolimatta.
Näyttämöteoksessa eli esimerkiksi näytelmässä, revyyssä, musikaalissa, tanssiteatteriesityksessä, baletissa ja oopperassa esitettävän musiikin käyttöön tarvitaan aina musiikin oikeudenomistajien eli musiikin säveltäjän, sanoittajan ja mahdollisen musiikkikustantajan lupa.
Useimmissa tapauksissa näyttämöteosten musiikinkäyttölupa haetaan joko säveltäjältä itseltään tai hänen kustantajaltaan, jos musiikki on kustannettua. Joissain tapauksissa luvan voi hakea Teostosta.
Ammattiteattereiden lisäksi luvan tarvitsevat myös erilaiset vapaat työryhmät, harrastajateatterit ja teatterialan oppilaitokset ja lupa tarvitaan sekä koti- että ulkomaisen musiikin esittämiseen.
LUE LISÄÄ:
Näyttämöteosten musiikinkäyttöluvat
Miten musiikintekijä voi itsehallinnoida musiikkiaan näyttämöteoksissa