kirka, syksyn sävel, vexi salmi, toivo kärki, iskelmä
11.06.2019 Teksti: Mervi Vuorela. Kuvat: Jussi Helttunen

Kassu Halonen on säveltänyt elämänsä aikana yli 2 000 kappaletta. Matkan varrella hän on työskennellyt monien persoonien kanssa Toivo Kärjestä Jaakko Saloon ja Vexi Salmeen. Kärjeltä Halonen oppi, että iskelmä- ja popbiisin on mahduttava yhdelle A4-arkille. Salmi taas opetti, että hitti on laulu, jota on helppo kuunnella, mutta vaikea unohtaa. 

”Tsuk-tsuk-tsuk-tsuk”.  

Seitsemältä aamulla Kassu Halonen heräsi faksin surinaan kotonaan Helsingissä. Oli ihan tavallinen arkiaamu 1990-luvun alkupuolella, ja Halonen makasi vielä sängyssä. 

”Jaahas, Vexi on noussut töihin”, hän mutisi vaimolleen Miialle ja jatkoi uniaan.  

Yhdeksän-kymmenen maissa Halonen nousi ylös ja meni katsomaan faksia. Siellä odotti viisi tekstiä, joihin Vexi Salmi halusi sävellykset Haloselta. Puoliltapäivin tekstejä tuli vielä toiset viisi lisää. 

Halonen keitti kahvit ja alkoi lueskella tekstejä. Tuttuun tapaansa hän odotti, että sanat alkaisivat soida hänen päässään. Kun niin tapahtui – eli varsin nopeasti – hän sävelsi ne pianolla.  

Iltapäivällä kolmen aikoihin puhelin soi. 

”Joko sä sävelsit ne?”, Salmi kysyi luurin toisesta päästä. 

”Kaikki kymmenen eivät ole vielä valmiita”, Halonen vastasi. 

”Miten sä olet noin hidas?”, Salmi ärähti. 

Tällaista oli hittitehtaaksi kutsutun Kassu Halosen  ja Vexi Salmen yhteistyö parhaina päivinä. Sen jälkeen, kun kaksikko tutustui toisiinsa Takomo-studiolla vuonna 1984 yhteisiä kappaleita on syntynyt hengästyttävällä tahdilla – tähän päivään mennessä yli tuhat. 

Kolmantena vahvana lenkkinä oli Kisu Jernström, ja yhdessä kolmikko perusti Flamingo levy-yhtiön. 

”En tiedä mitä olisi tapahtunut, ellen olisi tavannut Vexiä”, Halonen sanoo kolme vuosikymmentä myöhemmin nykyisessä kotikaupungissaan Hyvinkäällä.  

”Meillä oli helvetinmoinen flow, ja iso osa kappaleistamme oli listojen kärkitavaraa. Jopa radio vähensi jossain vaiheessa laulujemme soittamista, koska ne varmaan katsoivat, että olemme saavuttaneet jo niin paljon. Sitten rupesimme tekemään kappaleita salanimillä.” 

Turpa kiinni ja töihin

Vielä 1980-luvulla Halonen oli intohimoinen golfin harrastaja, joka vietti toisinaan kokonaisia talvia Espanjassa golfaten ja sävellellen. Tämä muuttui, kun hän tutustui Salmeen.  

”Vexi sanoi, että tehdäänpä nyt niin, että heitä bägi nurkkaan vähäksi aikaa. Rikotaan miljoonan levyn myynti, ja jatka sitten sitä golfia.” 

Halonen totteli, ja miljoonamyynti rikkoutui nopeasti. Pelkästään vuonna 1988 Halonen ja Salmi osuivat kultasuoneen kolmella kappaleella: Rentun ruusu, Sydämeeni joulun teen ja Surun pyyhit silmistäni, jonka säveltämisessä oli mukana myös Kisu. Surun pyyhit silmistäni voitti Kirkan esittämänä Syksyn sävel -kilpailun 1988.  

Syksyn säveltä seuraavana maanantaina Salmi tiputti Haloselle pommin: Kirkalle pitäisi tehdä kokonainen albumi, ja sen olisi oltava kaupoissa kolmen viikon kuluttua.  

”Kysyin Vexiltä, että meinaatko, että meillä on kolmessa viikossa levy? Että mitä se tarkoittaa? Vexi sanoi, että se tarkoittaa sitä, että turpa kiinni ja töihin”, Halonen naurahtaa. 

Metodi toimi, ja kolmen viikon kuluttua Surun pyyhit silmistäni -levy oli valmis. Sitä on myyty noin 214 000 kappaletta, mikä tekee siitä Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi ostetuimman albumin. 

Todellinen jytky oli kuitenkin vasta tulossa. Kun Halonen ja Salmi alkoivat vuonna 1995 tehdä kappaleita tuoreelle tangokuninkaalle Jari Sillanpäälle, he tuskin arvasivat, että lopputuloksesta tulisi Suomen äänitehistorian myydyin levy. 

”Levyn musiikki syntyi aika ryöppynä, kuten minulla ja Vexillä yleensä. Tekotapamme on hyvin suoraviivainen. Vexin tekstit ovat niin symmetrisiä ja soivia, ettei niitä tarvitse hinkata. Inhoan sellaista, että tekemällä tehdään biisiä. Esimerkiksi Pariisi-Helsinki alkoi vaan soida päässäni auton ratissa ranskaksi, tai sianranskaksi”, Halonen muistelee. 

Halosen mukaan on yhdentekevää, kumpi tulee ensin, teksti vai sävel. 

”Kirkalle tehtiin yleensä aina ensin sävellys, ja vasta sitten Vexi kirjoitti tekstin. Irwinille taas ei ollut lupa säveltää ilman tekstiä. Kun mainitsin kerran, että minulla olisi tosi hyvä melodia Irwinille, Vexi sanoi, että voithan sinä säveltää, mutta niitä sävellyksiä ei käytetä Irwinille."

Juuri Irwin Goodman yhdisti aikanaan Halosen ja Salmen, kun Halonen sävelsi Salmen pyynnöstä Irwinille levyn Härmäläinen perusjuntti (1984). Irwin itse ei pystynyt keskittymään biisien tekemiseen, koska hänellä oli ”muita juttuja”.  

”Irwin oli sellainen luonnonlapsi, ettei toista. Ja äärettömän musikaalinen. Se oppi biisit hirveän nopeasti. Ei se ikinä kuunnellut demoja, vaikka lähettelimme niitä milloin minnekin päin Suomea. Se tuli studioon, ja kun kysyin, että oletko kuunnellut näitä ralleja, se sanoi, että 'ei kerkee'.” 

Hittisinfoniaa säveltämässä

Kassu Halonen syntyi vuonna 1953 Vaalassa, Kainuussa. Ensimmäiset sävellyksensä hän teki jo 4-vuotiaana mandoliinilla. 1960-luvulla mandoliini vaihtui huiluun, ja 1970-luvulla Halonen pestautui ammattisoittajaksi Ruotsin Boråsin kaupunginorkesteriin.  

Vuonna 1973 Halonen tutustui Kirkaan ja päätyi urkuriksi hänen taustabändiinsä The Islandersiin. Kirkan kautta ovet avautuivat levytysstudioihin, missä Halonen tutustui Finndisc-levymerkin Jaakko Saloon. Salo huomasi nopeasti Halosen taidot ja ryhtyi antamaan tälle sovitustöitä. Myöhemmin hän vinkkasi Halosesta Toivo Kärjelle

”Toivo Kärki opetti minua säveltämään, sikäli kun säveltämistä voi opettaa.  Kun vein aikanaan Topille näytettäväksi ensimmäisiä laulujani, ne olivat neljällä aa-nelosella, koska klassinen taustani oli vielä niin lähellä. Siihen Toivo sanoi, että tästä eteenpäin kun tuot sävellyksiä, niin niiden on mahduttava yhdelle aa-neloselle.” 

Halosen kehityttyä säveltäjänä Toivo Kärki antoi suojatilleen vielä toisenkin neuvon: ”Siirry suosiolla verhon toiselle puolelle. Edut ovat samat, mutta sinun ei tarvitse selitellä mitään.”

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Halonen lakkasi kiertämästä Suomea Kirkan kanssa ja siirtyi täysipäiväiseksi säveltäjäksi ja tuottajaksi. Se kannatti. Tähän mennessä Haloselle on myönnetty noin 70 kultalevyä.  

Vuosia jatkuneen hittitehtailun jälkeen Halonen on palannut juurilleen, klassisen musiikin pariin. Tällä hetkellä hän säveltää sinfoniaa, joka kantaesitetään todennäköisesti ensi vuoden syksyllä.  

”Jo 70-luvulla ajattelin, että vielä joku päivä teen sinfonian. Sitä piti odotella tähän päivään asti, koska minulla on ollut niin paljon kaikenlaista muuta. Sinfonian tekeminen vaatii hirveästi aikaa. Sitä ei voi tehdä kiireessä”, Halonen sanoo. 

Halonen on työstänyt Northern Lights -nimellä kulkevaa sinfoniaansa nyt puolisen vuotta. Alkuvuodesta syntyi 21-sivuinen käsikirjoitus ja sen jälkeen yli 200-sivuinen partituuri, jota Halonen kirjoitti kuuden viikon ajan 8-12 tuntia päivässä, ilman ainuttakaan vapaapäivää.  Partituuria Halonen työstää perinteisesti kynän kanssa.

”Heräsin joka aamu kahdeksalta, joogailin tunnin verran, join kahvia ja odottelin, että musiikki alkaa soimaan päässäni. Se oli raakaa työtä ja peukalolihakseni oli aivan juntturassa kirjoittamisesta. Tämä on koko illan sinfonia, jossa on mielettömän iso dynamiikka, ja joka on hyvin melodinen. Se on niin sanottu hittisinfonia.”  

Mitäpä muuta hittitehtailijalta voisi odottaakaan.