Kiiltävää, Komiaa ja Kookasta – Vaasassa ei haluta nysvätä

Pohjanlahden rannikolla sijaitseva Vaasa on Pohjanmaan maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Asukkaita on 67 000 ja korkeakouluopiskelijoita 13 000. Vaasa on myös muun muassa energiakeskittymä; kaupungista löytyy yli 140 energia-alan yritystä.

Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Aholan mukaan Vaasalla on myös varsin monipuolista musiikki- ja muuta kulttuuritarjontaa. Klassisen musiikin puolella aktiivisia toimijoita ovat esimerkiksi kaupunginorkesteri, Vaasan ooppera, kamarimuusikot ja Wasa Sinfonietta.

Taideoppilaitos Kuula-opisto järjestää monipuolista musiikkiopetusta ja myös kuorolaulu on Vaasassa vahvasti esillä. Kymmenien kuorojen lisäksi alueella järjestetään myös Vaasan Kuorofestivaalia. Toinen suuri tapahtuma on Korsholman musiikkijuhlat, joka keskittyy klassiseen musiikkiin.

Myös kevyen musiikin tarjontaa löytyy laidasta laitaan ravintoloissa ja keikkapaikoilla. Aktiivisina keikkajärjestäjinä toimivat muun muassa Volume eli Vaasan Uuden Kulttuurin Yhdistys, kulttuuriyhdistys Skafferiet ry sekä Vaasa Jazz Club ry.

– Parin viime vuoden aikana myös isot konserttijärjestäjät ovat löytäneet Vaasan monen vuoden tauon jälkeen. Kaupungin tarjoamat uudet puitteet – erityisesti Elisa Stadion – tarjoavat mahdollisuuden yhä laajentaa kaupungin konsertti- ja tapahtumatoimintaa.

Ahola uskoo hyvällä kulttuuritarjonnalla olevan merkitystä, kun ihmiset tekevät muuttopäätöksiään.

– Monet muuttavat tietysti työn perässä. Mutta monet antavat arvoa myös vireälle kulttuurielämälle uutta paikkakuntaa valitessaan. Uskon, että Vaasalla on tässä mielessä ihan hyvä tilanne. Ei Vaasaankaan pelkkä insinööriys vedä, vaikka me olemmekin energiakeskittymä.

Kuntalaisilta halutaan palautetta

Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimessa on meneillään organisaatiouudistus. Ahola on viritellyt sen yhteyteen slogania ”Kiiltävää, Komiaa ja Kookasta”.

– Haluamme tehdä asioita isosti, näyttävästi ja markkinointihenkisesti. Ei pidä nysvätä eikä olla väärällä tavalla vaatimaton. Oma paikka täytyy ottaa. Tämä edustaa samalla perinteistä pohjalaista asennetta.

– Meidän tulee tehdä hienoja tapahtumia ja kertoa niistä kuntalaisille riittävän hyvin. Samalla kuntalaiset saavat tietoonsa, mihin heidän rahojaan käytetään ja voivat ottaa kantaa siihen, haluavatko he tällaista toimintaa lisää.

Kevään kuntavaaleilla tärkeä merkitys

Kuntaliitto selvitti eri kuntien kulttuuritoimien kustannuksia vuonna 2014. Tuolloin Vaasa käytti Suomen kunnista suhteellisesti eniten rahaa kulttuuriin.

– Osittain tämä selittyy kuntamme kaksikielisyydellä. Jotkut järjestävät tapahtumiaan niin suomeksi kuin ruotsiksi. Joka tapauksessa kulttuuriin satsaaminen on ollut yksi kuntapäättäjiemme painopisteistä, Ahola sanoo. Samalla hän muistuttaa, että varsinkin isot tapahtumat tuovat kunnalle myös tuloja.

Ahola toteaa kevään kuntavaalien olevan tavallista merkityksellisemmät. Sote-uudistuksen myötä terveys- ja sosiaalialan päätökset ovat siirtymässä maakuntatasolle. Kuntien päätettäviksi jäävät esimerkiksi opetus- ja tekniset asiat sekä sivistys ja kulttuuri.

– Me kulttuuripuolen ihmiset teemme tässä tilanteessa samaa kuin ennenkin: yritämme tehdä työmme hyvin ja käymme keskustelua poliitikkojen kanssa. Ja toivomme ihmisten tekevän viisaita äänestyspäätöksiä.

Ahola muistuttaa taloudellisten resurssien määrittelevän osaltaan toimintaa.

– Vaasassa kulttuuripuolen henkilöstömäärät ovat vähentyneet kaupungin säästötoimenpiteiden myötä. Näin asioita pystytään järjestämään vähemmän ja ihmisten tarpeisiin vastataan huonommin. Vapaaehtoiset tekevät loistavaa työtä, mutta ei heidän kontolleen pidä liikaa laskea.

Tunnelma kuin Yhtenä iltana –laulussa

Ahola muistuttaa kulttuurin olevan merkittävää toimintaa ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kulttuurin harrastamisella on tutkimustiedonkin valossa ennaltaehkäisevää vaikutusta.

– Markku T. Hyyppä kävi viime keväänä luennoimassa kirjastossamme aiheesta Kulttuurifriikki elää pidempään. Hän kertoi Norjassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan kulttuuria aktiivisesti harrastaneet ihmiset saivat keskimäärin kolme vuotta lisää laadukasta elinaikaa. Tämä liittyi erityisesti sosiaalisiin kulttuuriharrastuksiin, joihin musiikkikin usein lukeutuu.

Ahola toteaa isojen kulttuuritapahtumien saavan luonnollisesti eniten huomiota.

– Ruohonjuuritasolla on kuitenkin paljon kulttuuriin liittyvää perustyötä, jota tekevät muun muassa kolmas sektori ja vapaat toimijat. Me kuntapuolella teemme omaa työtämme ja pyrimme olemaan parhaamme mukaan mahdollistamassa muiden tarjoamaa toimintaa. Meillä Vaasassa kulttuurin resursseja on pyritty satsaamaan erityisesti vanhusten ja lasten tavoittamiseen. Jatkossa digitaalisuuteen sisältyy kulttuurinkin osalta entistä enemmän mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Isommista tapahtumista Ahola nostaa esiin Taiteiden yön, jolla on Vaasassakin jo 25 vuoden perinteet.

– Tuollaisia tapahtumia ei voi olla kovin usein. Taiteiden yö on kuitenkin hyvä esimerkki kulttuurin tarjoamista mahdollisuuksista. Tunnelma on Taiteiden yönä kuin Hectorin Yhtenä iltana -laulussa. Tuntuu, ettei itselle ja toisille olla silloin niin ankaria. Koko kaupunki on vähän rennompi.