Kiinan musiikkimarkkinat kehittyvät voimakkaasti
Kiinan musiikkiteollisuutta vauhdittavat teknologiset innovaatiot, uudet palvelut ja erilaiset yrityskaupat. Maan nuoret sukupolvet ovat valmiimpia maksamaan musiikkisisällöistä kuin piratismiin kasvaneet vanhempansa. Mikäli kiikarissa ovat Kiinan musiikkimarkkinat, on hyvä hankkia perustiedot alueen ominaispiirteistä, kuten sensuurista ja sosiaalisen median trendeistä.
Yli 1,4 miljardin asukkaan Kiinasta löytyy runsaasti digitaalisia palveluita ja musiikkipalveluiden käyttäjiä. Ääniteteollisuuden kansainvälisen järjestön IFPI:n mukaan Kiinan musiikkimarkkinat ovat nykyisin sijalla 7, kun verrataan musiikkiteollisuuden kokoa eri maissa. Edellisenä vuotena Kiina oli sijalla 12, joten harppaus on ollut valtava.
”Jos toimit aktiivisesti Kiinassa, niin markkinasta täytyy ottaa selvää ja eri toimijoiden rooleja kannattaa opiskella. Lisensointia ja tuloja menee paljon myös virallisen järjestön ohi. Myös Teostolla on intressi opiskella Kiinan dynamiikkaa enemmän”, toteaa Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen.
”Se, mitä Kiinassa on tapahtunut viisi vuotta sitten, on epärelevanttia tänä päivänä. Kehitystä tapahtuu niin kovalla vauhdilla, että on tiedettävä, mikä tilanne on nyt”, kuvailee saksalainen Philipp Grefer, jolla on yli 10 vuoden kokemus Kiinan musiikkimarkkinoilta.
Grefer, joka on laatinut Music Finlandille tiekartan Kiinan musiikkimarkkinoista, kertoi webinaarissa maan erityispiirteistä. Grefer on vienyt yli 300 artistia Kiinaan ja manageroinut useita kiinalaisia musiikin ammattilaisia, joten asiantuntemusta alueesta löytyy.
”Kaikki, mitä Kiinassa tapahtuu, on poliittista. Tulee pitää mielessä, että sensuuri on olemassa, tietyt asiat ovat tabuja ja että kommunistisella puolueella on siellä valta-asema.”
Kiinassa virallisissa tapahtumissa esiintyvien artistien pitää hyväksyttää laulujensa sanat sensoreilla, mikä tarkoittaa Greferin raportin mukaan yleensä sitä, että sanoitukset, skannaukset passeista, video omasta live-esityksestä ja keikan settilista tulee lähettää promoottorille, joka hoitaa prosessia Kiinassa sen jälkeen eteenpäin.
Grefer toteaa, että kiinan kielellä on myös olennainen rooli siinä, että asiointi maassa onnistuu. Ennen Kiinaan suuntaamista onkin syytä etsiä paikallinen promoottori tai buukkaaja, joka voi auttaa kiertueen järjestämisessä ja käytännön kysymyksissä.
Nuori ja aktiivinen musiikkimarkkina
Greferin mukaan musiikkityylien kirjo on Kiinassa laajentunut rockista indieen vuosien mittaan. Hiphop, joka ampaisi laajaan suosioon erään televisio-ohjelman myötä, on nykyisin erittäin kuunneltua.
Pop-markkinoiden valta-asemaa pitävät aasialaiset tähdet, mikä tarkoittaa pääasiassa Hong Kongista (Cantopop) ja Taiwanista (Mandopop) tulevaa musiikkia. Myös korealaisella K-popilla on oma merkittävä rooli Kiinan musiikkielämässä.
Musiikkimarkkinaraportista käy ilmi, että kuten länsimaissa, myös Kiinassa artistien tulonmuodostus perustuu keikkailuun. Varsinkin viime vuosina elävän musiikin alue on Kiinassa kasvanut voimakkaasti. Maassa oli vuonna 2018 arviolta yhteensä 267 musiikkifestivaalia. Määrä ei kuitenkaan ole valtava suhteessa yleisön kokoon, sillä esimerkiksi reilun kahdeksan miljoonan asukkaan Sveitsissä festivaaleja oli vuodessa enemmän.
”Nykyään Kiinassa on mahdollista tehdä jopa 30 paikkakuntaa kattava kiertue, tosin kaikkia esiintymispaikkoja ei voi pitää suositeltavina. Kasvua kuitenkin tapahtuu jatkuvasti myös tällä saralla”, raportissa kuvaillaan.
Kansainvälisten toimijoiden osalta elävän musiikin aluetta Kiinassa dominoivat AEG ja Live Nation, jotka tuovat suurimpia tähtiään maahan heidän Aasian-kiertueillaan.
Myös Greferin perustama FakeMusicMedia auttaa artisteja luomaan yhteistyösuhteita Kiinassa ja Aasiassa toimivien promoottoreiden kanssa.
Raportissa todetaan, että myös yhteistyö länsimaisten brändien kanssa Kiinassa voi olla hyvä reitti maan markkinoille.
Suomalainen Janne Hyöty on tehnyt kymmeniä listahittejä Japaniin, mutta hän on laajentamassa tekemistään myös Kiinaan. Hyöty toteaa Ylen haastattelussa, että eurooppalaisten musiikintekijöiden rantautuminen Kiinan musiikkimarkkinoille on vielä uusi juttu. Aiemmin kiinalaislavoilla on nähty Suomesta myös vaihtoehtoisempia nimiä kuten Jori Hulkkonen, Jimi Tenor ja Huoratron.
Musiikkiala on valvonnan alla
”Musiikkimarkkinoilla ja digitaalisilla alustoilla on roolia nykyisin jopa geopolitiikassa. TikTok ja WeChat lähes kiellettiin Yhdysvalloissa”, Grefer sanoo ja pohtii, että TikTok on konkreettinen esimerkki Kiinan soft power -taktiikasta. Sovelluksen avulla maan on onnistunut päästä amerikkalaisten lasten ja nuorten suosioon.
Tiekarttaraportissa todetaankin, että musiikkialan toivotaan edistävän Kiinan talouskasvua ja kohentavan maan kansainvälistä mainetta, mutta sillä on myös ideologinen tarkoituksensa ja ala on tiukan valvonnan alla.
Kiinan musiikkimarkkinoilla ja digitaalisessa liiketoiminnassa on valtavaa kasvupotentiaalia. Maa johtaa Intian kanssa tilastoa internetin käyttäjien määrästä, mutta samaan aikaan Kiinassa on paljon myös niitä, joilla ei vielä ole internet-yhteyttä tai musiikkisovelluksia käytössään.
Musiikin ammattilaisille digitaalisuus tarkoittaa sitä, että Kiinassa menestyäkseen on rakennettava uskottava läsnäolo paikallisessa mobiili- ja verkkomaailmassa.
Greferin raportin mukaan olennaista on ladata ainakin Wechat. Se on Kiinan tärkein yksittäinen viestintäväline tällä hetkellä, ja samalla toki myös Kiinan hallituksen valvoma. Lisäksi hän suosittelee NetEase-palvelua, joka nostaa jatkuvasti esille uusia kansainvälisiä nimiä.
Tekijänoikeusjärjestelmä kehitysvaiheessa
Tiekarttaraportin mukaan Kiinan tekijänoikeusjärjestelmä kehittyy parhaillaan, mutta sen tuottamat tulot musiikin tekijöille ovat toistaiseksi vielä länsimaisella mittapuulla vähäisiä.
Greferin mukaan ennen musiikkimarkkinat perustuivat ”99 prosenttisesti piratismille”, mutta nyt tilanne on todella muuttunut ja piratismia kitketään aktiivisesti.
Teostolla on vastavuoroisuussopimus Kiinan tekijänoikeusjärjestön Music Copyright Society of Chinan eli MCSC:n kanssa, mutta käytännössä rahaa liikkuu maiden välillä vielä niukalti. Molemmin suuntaisesti tilitykset ovat vuositasolla olleet noin 5 000 – 10 000 euroa.
”Kiinan markkina on tekijänoikeuskorvausten kansainvälisten tulojen kannalta oma maailmansa. Teoston ja MCSC:n vastavuoroisuussopimus on hyvä peruslähtökohta tilityksien kotiutumiseen, mutta se ei kata kaikkea”, Jani Jalonen sanoo.
MCSC-tekijänoikeusjärjestöllä oli Kiinassa jäseninä vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä 9 413 musiikin tekijää ja kustantajaa.
