Kotimainen pop vuonna 2020 – melodiat, henkilökohtaisuus ja uusia teknologioita?

Miltä kuulostaa pop-musiikki vuonna 2020?

Antti Granlund & Antti Hietala: ”Hiphop- & trap -elementtien käyttö tuskin tulee vähenemään. Kotimainen valtavirtakoneisto jatkaa toimintaansa ja määrittelee paljolti sitä, miltä Suomen kuunnelluin musiikki kuulostaa: modernilla tuotannolla kuorrutetulta iskelmältä.

Antti Granlund & Antti Hietala. Kuvaaja: Mikko Joona.

Toisaalta mainstreamin laidoilla tapahtuu paljon. Koska uusien kotimaisten artistien on vaikea päästä televisioon ja soittolistoille, he eivät myöskään ole kokeneet tarvetta toistaa hittikaavoja. Valtavirran ja marginaalin välissä voi syntyä myös uudelta kuulostavia, koko kansan hittejä.”

Melina Korvenkontio:
”Trap ei lähde mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan melodisemmaksi ja lähenee perinteisempää poppia.

Isot bändit ja kitararokki ovat edelleen poissa muodista. Pienempiä indie-yhtyeitä nousee, mutta nyt menestyvät ne, jotka eivät tee isoa saundia ja kitarasooloja, vaan intiimimpiä ja elektronisempia sovituksia.

Kiinnostus K-poppiin kasvaa. Myös latinalainen musiikki ja afropop ovat upeassa nousussa.”

Mikko Koivusipilä: 
”Hiphop flirttailee puhtaan popin kanssa niin, että pop-melodiat muuttuvat dominoivammaksi osaksi koko sävellystä. Isot kotimaiset nimet oikovat soundiensa ääripäitä lähestyen keskitietä.

Sanoituksissa maailman ahdistusta käsitellään metaforien kautta, rakkauslauluja myöten.”

Keiden artistien nousua odotatte vuonna 2020?

Melina Korvenkontio: ”Kotimaassa nousevia kykyjä ovat esimerkiksi Costee, F ja Yeboah.

Costee paketoi synkkiä ajatuksia pop-biiseihin ja on osoitus siitä, että tässä ajassa myös miehet puhuvat tunteistaan. 

Melina Korvenkontio. Kuvaaja: Jussi Helttunen.

Tähän mennessä kotimaiset naisräppärit eivät ole nousseet vielä yhtä suurille areenoille kuin mieskollegansa. On kiinnostavaa nähdä, millaista kehitystä tässä tapahtuu lähitulevaisuudessa esimerkiksi Yeboahin ja F:n taholla.   

Ulkomaisista artisteista omiin lemppareihini lukeutuu ghanalaistaustainen Amaarae, joka edustaa vaihtoehtoista r’n’b-genreä ja uutta länsi-afrikkalaista sukupolvea.”

Antti Granlund & Antti Hietala:
”Jesse Markinin uran kehittymistä Suomen ulkopuolella tulee olemaan kiinnostavaa seurata. Suomi tulee myös saamaan vuonna 2020 ensimmäisen ison ei-miespuolisen hiphop-tähtensä. Jos pitäisi lyödä vetoa siitä, kuka se on, F on hyvä veikkaus.

Ruusut julkaisee keväällä kakkosalbuminsa. Siitä on syytä odottaa isoa – jopa valtavirtahittiä. Myös Isaac Seneä kannattaa seurata tarkkaan.

Jos taas mietitään tulevaisuuden Vain elämää -esiintyjiä, Vilma Alina on hyvä ehdokas. Palasina oli yksi vuoden 2019 suurimpia hittejä ja Tulva-albumi ilahduttavan laadukas poplevy.”

Mikko Koivusipilä: 
”Gaselleilla on mahdollisuus seuraavalle portaalle. Vestan tulevaisuus määritellään seuraavalla julkaisulla – mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko se vuonna 2020. Isoista nimistä Antti Tuisku ja Elastinen nostavat edelleen tasoaan.”

Millainen on nykyaikaisen pop-tähden imago?  

Mikko Koivusipilä: ”Nykyaikainen pop-tähti on mahdollisimman helposti lähestyttävä. Se luo tietysti kovan paineen olla esillä koko ajan. On oltava hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Kännissä ja kuoressa ei oikein menesty.”

Mikko Koivusipilä. Kuvaaja: Jussi Helttunen.

Antti Granlund & Antti Hietala:
”Toivottavasti päivä päivältä monimuotoisempi. Sam Smithin, Lizzon ja Billie Eilishin kaltaiset hahmot innoittanevat nuoria artisteja jatkossakin olemaan rohkeasti persoonallisia. Henkilökohtaisuus oli yksi vuosikymmenen suurimmista trendeistä, minkä vuoksi ainakin Suomessa artistin persoona nousi tärkeämmäksi kuin hänen ulkokuorensa. Toisaalta, jos tähdellä ei ollut henkilökohtaista tarinaa, hän jäi etäiseksi ja kylmäksi.”

Melina Korvenkontio: 
”Rohkeus ja paljaus on nousussa. Ollaan aidosti erilaisia. Nuoret pop-artistit ovat tiedostavia poliittisesti ja kulttuurillisesti. Sanoma ei välttämättä ole suoraan esillä biisien teksteissä, mutta artistit tietävät, mitä haluavat edustaa ja miten.

Nuoret sosiaalisen median käyttäjät ovat fiksuja ja näkevät, milloin sisältö on artistin omaa ja milloin levy-yhtiön laatimaa. Sillä on merkitystä, millaisia kuvia, videoita ja tekstejä jaetaan. Artistin oma, aito persoona laajentaa imagoa ja tuo artistibrändin lähemmäs faneja.”

Millaisia muutosten tuulia puhaltaa musiikkibisneksessä?

Antti Granlund & Antti Hietala:
”Nuoret musiikintekijät tekevät enemmän kokonaisvaltaisia audiovisuaalisia kokonaisuuksia ’pelkän’ musiikin sijaan. Uutta teknologiaa kokeillaan innostuneesti, oli se sitten virtuaalitodellisuutta, lisättyä todellisuutta tai vaikkapa verkkopelien sisällä järjestettäviä livekeikkoja.

Iso kysymys on se, missä ja miten ihmiset musiikkia kuluttavat. Kuulokkeilla oman kuplansa sisällä? Musiikkibisneksessä työskenteleviä kiinnostaa yhä enemmän se, miten biisin saa juuri oikean yleisön kuunneltavaksi.”

Mikko Koivusipilä: 
”Kuplat jatkavat eriytymistään: isot ovat yhä isompia ja pienet jäävät entistä pienemmiksi.”

Melina Korvenkontio: 
”Nykyaikainen pop-tähti on myös tekijä – hän on itse laulunkirjoittaja tai ainakin oleellinen osa kappaleiden tekoprosessia.

Levy-yhtiöt, managerit ja agentit ovat läpinäkyvämpiä ja artistit ovat paremmin perillä siitä, miten bisnes toimii.

Aasiassa tehdään paljon yhteistyötä. Japanin ja Korean lisäksi nousussa ovat myös Kiinan markkinat.

Intiassa TikTok on jo suosituin sovellus musiikin kuunteluun. Sen kautta fanit pystyvät olemaan eri tavalla interaktiossa musiikin kanssa.”