Kulttuuritilastot tekevät luovan alan kasvun näkyväksi
Kulttuurin ja taiteen rooli yhteiskunnassamme on valtava. Ne eivät ainoastaan rikastuta elämäämme, vaan vaikuttavat myös talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tämä kaikki todennetaan ammattimaisella tilasto- ja tiedontuotannolla, muistuttaa Teoston viestintä- ja edunvalvontajohtaja Vappu Aura.
Minä uskon riippumattomaan tietoon – faktoihin ja numeroihin. Myös kulttuurin rikkauden ja merkityksen ymmärtäminen vaatii luotettavaa ja säännöllistä tietoa alan tilanteesta. Tässä tiedontarpeessa meitä ovat jo 70-luvulta lähtien palvelleet Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuritilastot.
Nyt kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot ovat lakkautusuhan alla säästötoimenpiteiden vuoksi. Ne kun eivät ole lakisääteisiä. Esitys tilastotuotannon muutoksista on parhaillaan lausunnolla, joten nyt kannattaa kaikkien tiedonsaannista kiinnostuneiden käyttää ääntään!
Päätösten tulee perustua luotettavaan tietoon
Esitys on jälleen yksi osoitus siitä, miten eri hallinnonalojen välisessä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa on valtavia puutteita. Valtiovarainministeriön alaisten kulttuuritilastojen lakkautus on tullut yllätyksenä myös opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka pohjaa ison osan työstään näille pitkille aikasarjoille. Ne ovat tarjonneet kattavan kuvan kulttuurialan kehityksestä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Tiedon luotettavuus ja saatavuus ovat elintärkeitä, kun tehdään päätöksiä kulttuurin rahoituksesta, kehittämisestä ja tukemisesta. Minkä tiedon varassa kulttuuria koskevat päätökset tulevaisuudessa tehtäisiin?
Parhaillaan lausunnolla oleva hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko tähtää kulttuurin tietoperustan vahvistamiseen. Selonteossa korostuu tarve parantaa tiedon ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta kulttuurialalla. Tavoitteena on myös parantaa tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen on siten suoraan ristiriidassa hallituksen selonteon tavoitteiden kanssa.
Myös kulttuurialan itsensä on ollut mahdollista perustella työllisyys- ja talousvaikutuksiaan sekä rooliaan yhteiskunnassa näiden riippumattomien tilastojen perusteella. Tilastot ovat tarjonneet arvokasta tietoa kulttuurialan tuotannosta, tarjonnasta, taloudesta, julkisesta tuesta, työvoimasta, koulutuksesta, harrastamisesta ja kulutuksesta. Monet kulttuurialan organisaatiot käyttävät tilastoja omien analyysiensä pohjana. Lakkautuksen myötä nämä analyysit jäävät tekemättä.
Miltä pohjalta kulttuurista tulevaisuudessa keskustellaan?
Kulttuurialan tilastojen pohjalle on rakennettu myös palveluita, jotka palvelevat paitsi alan toimijoita ja virkamiehiä, myös tutkijoita, kuntia ja yrityksiä. Viime vuonna julkaistu Taidejakulttuuri.fi-tietokanta ja Kuntaliiton kehittämä kuntien kulttuuritilastot -raportointialusta ovat esimerkkejä siitä, miten kulttuuritilastot palvelevat laajaa tiedontuotantoverkostoa. Myös näiden hankkeiden tulokset heikkenevät ja jo saavutettu kehitystyö valuu hukkaan.
Lakkautuksella olisi vakavia vaikutuksia myös kansainväliseen yhteistyöhön. Jos tämä muutos toteutuu, Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa ilman systemaattista kulttuuristatiikkaa. Tämä olisi huolestuttavaa kulttuurin viennin ja kansainvälisen kulttuurivaihdon näkökulmasta.
Kulttuuritilastojen lakkauttaminen merkitsisi kulttuurialan ilmiöiden, kehityssuuntien ja kulutustottumusten katoamista näkyvistä. Se heikentäisi kykyämme seurata ja arvioida kulttuurin vaikututtavuutta. Tiedon puute voisi johtaa siihen, että kulttuurin arvo kilpistyy ”mielipidekysymykseksi”, ja keskustelu siitä jumittuu pysyvästi eipäs-juupas-tasolle. Tämän ei saa antaa tapahtua.
Tilastojen lakkautuksella tavoitellaan 200 000 euron säästöä. Tulee kysyneeksi, onko tuo säästö todella kaikkien näiden menetysten arvoinen? Varsinkin kun Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet vaihtoehtoja, kuten tilastojen päivitysvälien harventamista. Siksi myös me Teostossa olemme allekirjoittaneet laajan luovan alan vetoomuksen kulttuuritilastojen säilyttämiseksi.
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kaikilla on pääsy luotettavan ja ajankohtaisen tiedon äärelle. Kulttuuritilastot eivät ole vain numeroita ja tilastoja; ne ovat portti kulttuurin ymmärtämiseen ja sen arvon mittaamiseen. Ilman tätä tietopohjaa kulttuuri saattaa hiljalleen hävitä yhteiskunnallisesta tarkastelusta.
