”Kustantajat ja Teosto elävät symbioosissa”

Miten tulit mukaan musiikkialalle?

Amerikassa kerrotaan usein, että alalle on tultu postitushuoneen kautta. Oma tarinani on sen kaltainen: tulin musiikkialalle kesäapulaiseksi. Kuulin, että BMG:n taloushallinnolla oli tarvetta lomittajalle, hain ja sain paikan, ja sille tielle jäin. Jatkoin osa-aikatöissä opintojen ohessa, olin hetken aikaa talouspuolella. Sitten toimin controllerina BMG Publishingissa ja ryhdyin vetämään kustannusyhtiön toimistoa.

Mikä sinut houkutteli alalle – oliko se musiikki vai jokin muu?

Nimenomaan musiikki kiinnosti kovasti. Kulutin paljon musiikkia ja lauloin jonkin verran. Toisaalta kyse oli siitä, että näin edessäni mahdollisuuden toimia hienojen tyyppien parissa kiehtovalla alalla. Minulla ei ollut kuitenkaan varsinaisia urasuunnitelmia, koska en ollut vielä valmistunut opinnoistakaan.

Työskentelit Daruden ja Bomfunk MC’sin kanssa huippuvuosina. Millainen koulu se oli?

Se oli hyvä koulu ja vauhdikasta aikaa, kun musiikkialalla meni muutenkin lujaa. Daruden ja Bomfunk MC’sin kautta eteeni avautui musiikkialan kansainvälinen ulottuvuus ennen kuin kotimainenkaan oli täysin hallussa. Piti käydä kansainvälisiä sopimusneuvotteluja, perehtyä lainsäädäntöön, tutustua kansainväliseen organisaatioon ja opetella alaa matkan varrella.

Olet ollut Teoston hallituksessa vuodesta 2012. Miksi?

Pesti tuli Musiikkikustantajien hallituksen puheenjohtajavalinnan myötä. Kun minua siihen pyydettiin, en empinyt. Lähdin Teoston hallitukseen toisaalta kiinnostuksesta oppia uutta, toisaalta velvollisuudentunnosta alaa ja sen tekijöitä kohtaan ja myös siksi, että ymmärrän, kuinka tärkeä kollektiivihallinnon toimivuus on kaikille musiikkialalla ja etenkin oikeudenhaltijoille.

Millainen rooli sinulla on hallituksessa?

Kustantajat ja Teosto elävät symbioosissa, sillä molemmilla on vastuullaan kantaa huolta lauluntekijöiden elannosta. Jaamme siihen liittyvät vastuualueet välillämme ja Teosto tuottaa meille ja käyttäjillekin suurta lisäarvoa. Kustantajan täytyy kuitenkin jatkuvasti punnita, millä alueilla kollektiivihallinto on paras tapa hallinnoida oikeuksia ja millä taas kannattaa lisensoida oikeuksia itse. Etenkin monikansalliset yhtiöt pohtivat näitä asioita jatkuvasti, mutta he eivät ole Suomessa yhtä vahvasti edustettuna kuin monissa muissa maissa. Siksi yritän avata hallituksessa oman kokemukseni kautta sitä, miten suuret korporaatiot ajattelevat tekijänoikeushallinnosta. Voin näin tarjota Teostolle haastajan näkökulman ja siten toivon mukaan sparrata liiketoiminnallista puolta Teostossa.

Millaiset asiat ovat nyt ajankohtaisia tekijänoikeuksien alalla?

Tekijänoikeuksien kollektiivihallinnon rinnalle on syntymässä uudenlaisia organisaatioita. Niiden vastapainoksi pyrimme vahvistamaan Teoston mahdollisuuksia tarjota palveluita, jotka ovat vähintään yhtä hyviä ja tehokkaita kuin esimerkiksi yritysmuotoiset ratkaisut. Alaan liittyvää lainsäädäntöä muokataan jatkuvasti, etenkin mediakentän ja -kulutuksen muutoksen myötä. Meillä riittää töitä oikeudenhaltijoiden äänen kuuluviin saamiseksi.

Työpaikkasi Elements Music on kustannusyhtiö ja manageritoimisto. Millaista työsi on?

Toimitusjohtajana minulla on kokonaisvaltainen vastuu yrityksen toiminnasta ja tuloksesta. Toimenkuvaani liittyy teosten kaupallistaminen eli lisensointitoiminta, sopimusasiat, kumppanuudet ja taloushallinnollisiakin tehtäviä. Teen myös paljon vientityötä. Olemme pieni, neljän hengen organisaatio, joten jaamme tehtäviä usein keskenämme sen mukaan missä milloinkin eniten käsiä tarvitaan. Työni on siis varsin monipuolista.

Millaisia kykyjä Elements Music etsii tällä hetkellä?

Toivon Suomesta löytyvän uusia, innokkaita ja motivoituneita laulaja-lauluntekijöitä vientimarkkinoille. Musiikin julkaisijoilta ympäri maailman kuulee jatkuvasti viestejä siitä, että uusille kyvyille on tilaa, kunhan vain löytyisi joku erityislaatuinen ja massasta erottuva. Ehkä tiivistäisin kuitenkin niin, että etsimme jatkuvasti kykyjä, jotka onnistuvat liikuttamaan joko sydäntä tai takapuolta.

Onko sinulla idoleita tai esikuvia musiikkibisneksessä?

Olen kohdannut matkan varrella paljon mahtavia tyyppejä ja toki lukenut levymogulien elämäkertoja. Tärkeitä, inspiroivia hahmoja on kuitenkin osunut kohdalle myös työnantajina ja partnereina. Mainitsen tässä kolme. Maija Kuusi toivotti minut aikoinaan tervetulleeksi alalle. Hänen jälkeensä esimiehenäni oli Niko Nordström, jolla oli yrittäjätausta ja joka oli myös innostava johtaja. Epe Helenius on ollut tärkeä motivoija, ja oli mahtavaa päästä rakentamaan hänen kanssaan kotimaista kustannuskonsernia.

Myös musiikinkustantajien hallitus on hieno paikka toimia, koska se on poikkileikkaus erityyppisistä kustannusbisneksen edustajista ja avannut ovia kansainväliseen kustannustoimintaan. Kustannusyrittäjän näkökulmasta on ollut kiinnostavaa seurata maailmalla pitkään kustannusalalla toimineita yrittäjiä.

Musiikkiala on muuttunut kovasti sen viidentoista vuoden aikana, kun olet siellä työskennellyt. Mikä on pysynyt ennallaan?

Ytimessä on yhä laulu. Teknologian merkitys nostaa päätään tuotannollisesta näkökulmasta siinä, millaista musiikkia milloinkin kulutetaan. Sävellys ja sanoitus, siis koskettavat tarinat ja melodiat, ovat edelleen kovassa huudossa. Tällä hetkellä niitä halutaan enemmän kuin vuosiin. Ihmisyys puskee esiin koneiden takaa. Musiikin täytyy edelleen liikuttaa joko sydäntä tai takapuolta.

Mitä sanoisit ihmiselle, joka haluaa töihin musiikkialalle?

Ensin sanoisin tervetuloa. Sitten kertoisin, että tämä on maailman paras ala olla töissä, jos motiivit ovat kunnossa. Musiikkialaan yhdistetään usein sellaisia asioita kuin huomio, julkisuus ja raha, mutta todellisuus on yleensä aika lailla toinen. Jos musiikintekijän tai artistin motiivina on tulla tunnetuksi ja rikkaaksi, se ei tahdo kantaa maaliin saakka. Tarvitaan sisäistä motivaatiota, jolla puskea läpi kaiken sen, mitä menestyksen tielle väistämättä tulee.