Laadukkaalla lastenmusiikilla on kysyntää, mutta näkyykö se tarpeeksi?

Suomalaisen lastenmusiikin korkeasta tasosta kertoo, että yksi Suomen suosituimmista lastenmusiikkiorkestereista, Pikku Papun Orkesteri, syntyi Sibelius-Akatemiassa vuonna 2012. Arvostettu lastenmusiikin tekijä Soili Perkiö antoi musiikkikasvatuksen opiskelijoille tehtäväksi sovittaa säveltämänsä Liisa Kallion Pikku Papun laulut -kirjan runot lastenlauluiksi. Yksi hänen oppilaistaan oli Sanna Kaisa eli Sannis Sundström.

”Soili Perkiö ja Eeva-Leena Pokela pitivät meille hienon lastenmusiikkikurssin, josta Pikku Papun Orkesteri lähti liikkeelle. Olin itse orkesterissa mukana kahdeksan vuotta, ja se teki minusta lastenmusiikin tekijän. Lapsesta alkaen olen soittanut, laulanut ja esiintynyt, ja pääinstrumenttini on viulu”, lukion musiikinopettajana toimiva Sundström toteaa.

Maiju Kopra opiskeli myös musiikkikasvatusta ja alkoi hänkin tehdä musiikkia Pikku Papun Orkesterille heti sen alusta alkaen. Hänen pääinstrumenttejaan ovat laulun lisäksi trumpetti ja piano. Vuodesta 2005 alkaen hän on opettanut sekä musiikkia että musiikkipedagogiikkaa.

”Sävelsin puolet uuden, elokuussa julkaistun Pikku Papun aakkoslorut -levyn lauluista. Se on ensimmäinen levymme, joka on saatavana suoratoistopalveluista. On erittäin kiinnostavaa nähdä, paljonko kuulijoita levy löytää sitä kautta”, Kopra kertoo.

Edelliset levyt ovat myyneet hyvin myös ilman suoratoistopalveluita: vuonna 2012 julkaistu Pikku Papun laulut myi 28 000 ja vuonna 2016 julkaistu Pikku Papun orkesteri 18 500 kappaletta. Pikku Papun Orkesteri keikkailee ahkerasti, ja sen jäsenet soittavat lukuisia instrumentteja. Moni tuntee sen Ylen Pikku Kakkosesta ja Musarullaa-konserttisarjasta.

Pidän tärkeänä, että lapset näkevät konserteissamme akustisia soittimia ja voivat itse kokea, kuinka musiikki syntyy. Esikuvien vaikutus voi olla hyvinkin suuri. Toivon, että monipuolinen konserttikokemus rohkaisisi ja innostaisi lapset leikkiin ja musisointiin myös konsertin ulkopuolella.

Maiju Kopra, lastenmusiikin tekijä

Lastenmusiikki ry kokoaa alan toimijat yhteen

Maiju Kopra on muun työnsä ohella Lastenmusiikki ry:n puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin vuonna 2018 lisäämään lastenmusiikin näkyvyyttä ja edistämään sen asemaa. Lastenmusiikki ry valitsee vuosittain lastenmusiikin pääkaupungin, missä järjestetään marraskuussa Lastenmusiikkipäivä. Silloin jaetaan myös Jellona-palkinnot. Päivän aikana kuullaan juhlakonsertteja, pidetään lastenmusiikkiseminaari ja palkitaan lastenmusiikintekijöitä.

”Lastenmusiikki ry:n tavoitteena on jatkossa järjestää säännöllisesti eri puolilla Suomea Jellona-klubi, jota isännöisi paikallinen toimija tai yhtye. Esiintymässä olisi tunnettu konkari ja paikallinen nuori musiikintekijä. Näin saadaan luotua työtä, verkostoja ja elämyksiä”, Kopra kertoo.

Moni lastenmusiikin tekijä on myös musiikkikasvattaja, joten he miettivät usein jo valmiiksi kappaleiden pedagogiikkaa.

”Suomessa on hieno, pedagoginen lastenkonserttikulttuuri, joka osallistaa kuulijoita ja tukee lasten ja nuorten aivojen kehitystä ja oppimista. Musiikki voi tukea lapsen eri kehitysvaiheita. Musiikkikasvatus ja lastenmusiikki kuuluvat tiiviisti yhteen, eikä niiden laajaa potentiaalia vielä ole täysin ymmärretty”, Kopra sanoo.

Konserttikeskuksen kautta lastenmusiikki soi kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maata

Pikku Papun orkesterin perustajiin kuulunut Sannis Sundström aloitti juuri päiväkoti- ja koulukonsertteja järjestävän Konserttikeskuksen taiteellisena tuottajana. Yhteistyössä paikallisten järjestäjien kanssa Konserttikeskus toteuttaa vuosittain 1000–1500 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea.

”Tarjoamme lastenmusiikin esittäjille myös valmennusta koulukiertueisiin, ja autamme kohdentamaan esityksen ikätasoisesti yleisölle”, Sundström sanoo.

Konserttikeskus on merkittävä työllistäjä lastenmusiikin tekijöille, sillä sen kautta bändillä voi olla useita keikkoja viikossa.

Lastenmusiikin tekijät saavat tekijänoikeuskorvauksia lähinnä keikoista, koska radiosoittoa ei ole. Esityskorvaus on tekijöille hurjan merkittävä taloudellisesti, ja se kertoo myös meidän ammattitaitomme arvostamisesta.

Sannis Sundström, Konserttikeskuksen taiteellinen tuottaja, lastenmusiikin tekijä

Sundströmin säveltämään musiikkiin perustuva Avain hukassa -musiikkisirkus on viimeiset 1,5 vuotta kiertänyt eri puolella Suomea, ja se on myös mukana Konserttikeskuksen tarjonnassa. Musiikkisirkus palkittiin juuri kansainvälisellä The Young Audiences Music Award -palkinnolla, mikä poikii toivottavasti lisää kansainvälisiä esiintymisiä.

Suomessa isoista festivaaleista vain Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on suunnattu koko perheelle. Ruotsissa ainakin Malmöfestivalen on tarjonnut esityksiä kaikenikäisille kävijöille jo 40 vuoden ajan.

”Pidän tärkeänä koko perheen yhteisiä, jaettuja kokemuksia. Hyvästä lastenmusiikista nauttivat kaikki. Oli hienoa nähdä, kuinka viime kesänä Ruisrockissa yleisö näytti kiitollisuuttaan Fröbelin palikoille. Lapsena syntynyt rakkaus musiikkiin jatkuu koko elämän ajan”, Sundström sanoo.

Lastenkulttuurin sulkeminen omaan pieneen karsinaansa harmittaa lastenmusiikin tekijöitä. Esitykset myyvät todella hyvin, mutta mediassa lastenmusiikki ei kuitenkaan näy. Uusien tekijöiden saaminen alalle vaatisi lisää arvostusta.

”Maailma muuttuu ja lastenmusiikin pitäisi kehittyä sen mukana. On hirveän tärkeää, että ammattitaitoiset ja innovatiiviset musiikin tekijät kuuntelevat lapsia ja tekevät heille musiikkia. Nykylapset ja nykyperheet voivat samastua uuteen musiikkiin, ja saavat siitä tukea arkeensa. Suomessa tehdään laadukasta lastenmusiikkia ja siihen koulutetaan taitavia tekijöitä."

Laadukas musiikkikasvatus kaikkien ulottuville

Suomessa järjestettiin aivan hiljattain ISMEn eli International Society for Music Educationin kansainvälinen konferenssi. ISMEn kansallinen yhteistyöjärjestö on Suomen Musiikkikasvatusseura FISME ry, joka yhdistää musiikkikasvatuksen laajaa kenttää.

”Konferenssin teemana oli, miten musiikkikasvatus voi tukea kestävää kehitystä. Keskusteluissa toistui ajatus, että taide ja musiikki voivat muuttaa ihmistä, ja ihmiset voivat muuttaa maailmaa. Konferenssi tarjosi hengästyttävän määrän laadukasta ohjelmaa ja työpajoja sekä hienoja kohtaamisia ja keskusteluja musiikkikasvatuksesta”, FISMEn pääsihteeri Jenni Jäske kertoo.

Suomalaisen musiikkikasvatuksen laatua arvostetaan kyllä yhteiskunnassamme, mutta kulttuurin tuen leikkauksilta se ei ole turvassa.

”Seuraan huolestuneena leikkauksia, jotka kohdistuvat musiikkikasvatuksen tarkkaan mietittyyn rakenteeseen. Jos jotakin otetaan säästösyistä pois, muut osat kärsivät. Musiikkikasvatus kuitenkin tutkitusti edistää oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä, ja sen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla tasavertaisesti. Suomalainen musiikkikasvatus on hyvissä voimissa ja laadukasta, mutta perinteen jatkuvuuteen on panostettava”, Jäske painottaa.

Useampi haastateltava nostaa ikävinä takapakkeina esiin Emma Gaalan lastenmusiikkikategorian poistumisen ja sen, ettei radiossa enää soiteta lastenmusiikkia. Toisaalta Ylen Pikku Kakkosen ja Yle Areenan merkitys on suuri lastenmusiikin edistäjinä. Tekijät ja musiikkikasvattajat kaipaavat lastenmusiikille kuitenkin lisää tilaa ihmisten arjessa.

”Esimerkiksi Nuorten Kuoroliitto on tuonut esiin, että lapset eivät enää laula yhtä paljon kuin ennen. Vanhempien, päiväkotien ja koulun tehtävä on varmistaa, että lapset kuulevat lastenmusiikkia”, Jäske muistuttaa.

Aarne Alligaattori löytää yleisönsä keikoilta ja YouTubesta

Lisää kuulijoita lastenmusiikille voi löytää sieltä, missä lapset nykyään viettävät aikaa, eli YouTubesta. Tämän huomasi Macke Granberg, joka levytti ensimmäisen ruotsinkielisen Arne Alligator -levynsä vuonna 2003 opiskellessaan Hankenissa. Kaupallinen koulutus oli avuksi, kun Granberg alkoi brändätä Arnea ja sen oheistuotteita, kuten levyjä, kirjoja ja t-paitoja. Tällä hetkellä Arnen hahmosta on jo useita kieliversioita, kuten suomenkielinen Aarne Alligaattori. 

”Aluksi teimme Aarne Alligaattorin biisit yhdessä Tomas Nybergin kanssa, mutta nykyään sävellän, sanoitan ja tuotan ne kaikki itse. Noin seitsemän vuotta sitten aloin investoida animaatioihin. Aarne Alligaattori -videoita on katsottu YouTubessa eri kieliversioina jo yli 250 miljoonaa kertaa. Eniten suosiota niillä on Pohjoismaissa”, Granberg kertoo.

YouTube on ollut paras kanava Aarne Alligaattorille. Granberg kertoo, että Aarne on parhaimmillaan, kun häntä voi myös katsoa.

”YouTubesta saa myös tilastoja, joten voimme seurata, miten ja missä maassa Aarnea kuunnellaan. Se taas antaa meille työkaluja kehittää itseämme. Spotify on tietysti myös erittäin tärkeä meille. Nykyään Aarnella on reilut 200 000 kuuntelijaa kuukaudessa meidän eri kanavilla.”

Aarne Alligaattori ja Viidakkorumpu keikkailee ahkerasti Suomessa kaksikielisesti. Kolme Aarne Alligaattori -bändiä konsertoi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja kappaleiden sanoitukset on käännetty näille kielille. Ruotsissa bändi on hyvin suosittu.

YouTuben ohella keikkojen merkitys on todella suuri uusien lapsikuulijoiden löytämisen kannalta. Lapset rakastavat fyysistä kontaktia Aarneen ja lavashow’ta.

Macke Granberg, Aarne Alligaattorin isä, lastenmusiikin tekijä

Seuraavaksi Granbergin on tarkoitus suunnata saksan- ja englanninkielisille markkinoille. Tässä apuna on helmikuussa ensi-iltansa saanut animaatioelokuva Arne Alligator och djungelkompisarna (suomeksi Aarne Alligaattori ja viidakkoystävät), joka on löytänyt pohjoismaisissa elokuvateattereissa jo yli 50 000 katsojaa. Syyskuusta alkaen elokuvan voi nähdä Netflixissä.