Levy-yhtiö 2020-luvulla, uhka vai mahdollisuus?
Itsenäiset artistit ovat kova sana tämän päivän musiikkimarkkinoilla. Mitä se merkitsee perinteisille levy-yhtiöille? Entä mitä jos artisti tai musiikintekijä ryhtyykin itse levy-yhtiöksi? Kieku Recordsin toinen perustaja Jonas Verwijnen ja Family in Music -digipalvelun toimitusjohtaja Juka Hynynen kertovat ajatuksiaan nykytilanteesta.
Olipa kerran aika, jolloin sopimuksen tekeminen nimekkään levy-yhtiön kanssa oli hienointa, mitä itsenäinen musiikintekijä saattoi kuvitella. Vuonna 2020 tilanne on kääntynyt päälaelleen: tutkimusyhtiö Midia Researchin mukaan ilman levy-yhtiötä toimivat diy-artistit ovat musiikkialan nopeimmin kasvava segmentti maailmanlaajuisesti, kiitos voimistuneen nettistriimauksen ja halventuneen äänitysteknologian.
Erityisen nopeaa kehitys on ollut Ruotsissa, jossa jopa 44 prosenttia Spotifyn Top 50 -listan artisteista oli itsenäisiä toimijoita vuoden 2019 lopulla.
Tilanne ei tarkoita, että levy-yhtiöiden aika kuitenkaan olisi ohi.
Kun bisnesmallit ovat uusiutuneet ja yhtiön käynnistämisen kynnys madaltunut, entistä isompi joukko artisteja ja musiikkialan tekijöitä on yhtiöittänyt luovan toimintansa ja siirtynyt pienyrittäjiksi.
Kehitys on ollut näkyvää etenkin hiphop-ympyröissä. Suomessa oman levymerkin ovat viime vuosina perustaneet muiden muassa Eevil Stöö (Katakombi), Ruudolf (Lihamyrsky), Särre (Rutilus Music) ja JVG (PME). Indiemusiikin puolella biisintekijöitä on toiminut levypomoina vielä pidempään. Esimerkkejä löytyy useita Jussi Lehtisalosta (Ektro) Jori Sjöroosiin (Solina) ja Arwi Lindistä (Helmi Levyt) Sami Sänpäkkilään (Fonal).
TAPAUS KIEKU: PIENLEVY-YHTIÖN ARKEA 2020-LUVULLA
Yksi tuoreimmista levy-yhtiötulokkaista indiemusiikin maailmasta on Jonas Verwijnenin ja Janne Lounatvuoren perustama Kieku Records. Kaiku-studiota Berliinissä jo kymmenen vuoden ajan pyörittänyt kaksikko sai idean omasta levy-yhtiöstä parisen vuotta sitten.
”Me nähtiin keikoilla ja studiolla niin paljon diy-artisteja, jotka eivät osanneet markkinoida musiikkiaan ja puskea master-puolta oikeaan paikkaan”, Jonas Verwijnen selventää syitä levypomoksi ryhtymiseen.
”Omat lämpimät suhteet ja vuosien työ kansainvälisessä musabisneksessä ovat lisäksi antaneet leiman, mitä hyödyntää aloittelevien artistien kanssa. Koko ajan on tullut enemmän hommaa, eli levy-yhtiön pyörittäminen on ilmeisesti sujunut ihan hyvin, heh.”
Kieku Recordsin toimenkuvaan sisältyy A&R:ää, tiedotusta, markkinointia ja urakehityksen suunnittelua. Yhtiö ei omista artistiensa mastereita, kuten perinteiset levy-yhtiöt, vaan lisensoi eli niin sanotusti vuokraa niitä artisteilta eksklusiivisesti tietylle ajalle. Tarvittaessa yhtiö osallistuu myös studiokuluihin, mutta silloin diiliin kuuluu masterin osa-omistajuus.
Pienlevy-yhtiön pyörittäminen 2020-luvulla on Verwijnenin mukaan taloudellisesti ”monitasoista” hommaa. Tuloja syntyy striimeistä, synkronointidiileistä ja osasta julkaisuja. Rahalla katetaan epäkaupallisempia julkaisuja ja muita kuluja.
”Me ollaan huomattu, että mitä enemmän julkaistaan, sitä paremmin menee. Eli ideana on kiinnittää paljon uutta musaa. Olen juuri kahlaamassa ja ideoimassa läpi tulevia julkaisuja ja artisteja.”
”Minusta maailma tulee aina tarvitsemaan kuraattoreita tai ’stamp of approval’ -henkisiä brändejä, joiden alta musiikkia tulee.” – Jonas Verwijnen
Verwijnen uskoo pienlevy-yhtiöiden säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa, digimurroksesta huolimatta.
”Minusta maailma tulee aina tarvitsemaan kuraattoreita tai ’stamp of approval’ -henkisiä brändejä, joiden alta musiikkia tulee. Levy-yhtiötoiminta varmasti muuttuu ajan kanssa, mutta näen sen positiivisena evoluutiona. Mikään ei pysy ikinä samana, ja se on nähty varsinkin vuonna 2020.”
UUDENLAISIA TOIMINTAMALLEJA METSÄSTÄMÄSSÄ
Espoossa majaansa pitävä musiikkialan kasvuyritys Family in Music on lähtenyt hakemaan uudenlaisia toimintamalleja perinteiseen levy-yhtiötoimintaan. FAIM:in tavoitteena on tarjota itsenäisille artisteille ja musiikintekijöille työkaluja musiikin jakeluun, rahoitukseen ja urakehityspalveluihin.
”Uuden ajan musiikkialan yrittäjille ei ole tällä hetkellä oikeanlaista palvelua markkinoilla. Me haluamme rakentaa sellaisen”, Family in Musicin toimitusjohtaja Juka Hynynen sanoo.
”Uuden ajan musiikkialan yrittäjille ei ole tällä hetkellä oikeanlaista palvelua markkinoilla. Me haluamme rakentaa sellaisen.”Juka Hynynen
FAIM lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että lähes jokainen artisti tarvitsee tietyssä uravaiheessa musiikkialan ammattilaisten apua. Palvelu pyrkii yhdistämään artistit ja ammattilaiset siinä vaiheessa, kun se tuottaa molemmille osapuolille oikeanlaista arvoa.
Hynynen sanoo, että FAIM haluaa tarjota sekä artisteille että levy-yhtiöille modernit ja kustannustehokkaat musiikkiliiketoiminnan pyörittämisen ratkaisut. Tällöin osa artisteista ryhtyy käytännössä itse levy-yhtiöksi. Tilanteesta voi seurata, että aiemmin jonkin artistin tai musiikintekijän signausta miettinyt levy-yhtiöyrittäjä päätyykin henkilön manageriksi tai konsultiksi.
”Lopputuloksena syntyy yhtä hyvää tai parempaakin taidetta, mutta master-omistajuuksiin ja tekijänoikeuksiin liittyvät lainalaisuudet ja logiikat ovat toiset. Levy-yhtiöille on master-omistajina ehdottomasti paikkansa tulevaisuudenkin musiikkimarkkinassa, mutta me haluamme rakentaa uudenlaisia ratkaisuja myös perinteisemmän levy-yhtiön pyörittämisen tehostamiseen. Lisäksi voimme tuottaa lisäarvoa kymmenille tuhansille pienlevy-yhtiöille”, Hynynen sanoo.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Ajatellaanpa vaikka muutaman omakustannedemon julkaissutta nuorta lupaavaa räppäriä, joka haaveilee suuremmasta näkyvyydestä. Mitä Family in Music voi tarjota hänelle?
”FAIMissa tulee olemaan muutamia eri palvelutasoja erilaisten kohdeyleisöjen tarpeisiin. Esimerkiksi räppärille alusta tarjoaa kokonaisratkaisun oman musiikkiuran hallinnoimiseen ja kehittämiseen. FAIMin sisällä tapahtuvan urakehityksen ytimessä on mittaroitavan datan ja opetuksellisen sisällön yhdistelmä, joka ulottuu kaikkiin musiikkialan osatekijöihin, kuten julkaisutoimintaan, musiikinluomiseen, markkinointiin ja kaupallisiin yhteistöihin.”
Entä miten esimerkiksi levy-yhtiön A&R-henkilö hyötyy Family in Musicista?
”Hän voi käyttää alustaa uusien kykyjen löytämiseen, artistikehityksen tukemiseen ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen.”
Family in Music ei ole vielä julkaissut palvelunsa hintoja. Tarjolle on kuitenkin tulossa paitsi maksuton freemium-mahdollisuus, myös kuukausimaksullisia palvelupaketteja erilaisiin käyttäjätarpeisiin. FAIMin oma tulovirta perustuu paitsi näihin maksullisiin palveluihin, myös prosenttiosuuspohjaisten komissioiden yhdistelmään.
MISSIONA SEURAAVAN SUKUPOLVEN DIGITAALIPALVELU
Palataanpa vielä ajassa taaksepäin vuoteen 2013, jolloin Family in Musicin ensimmäiset ideat kirjoitettiin word-dokumentteihin. Juka Hynynen oli juuri lopettanut työnsä major-levy-yhtiö EMIn kotimaisen musiikin tuotantopäällikkönä ja ryhtynyt pyörittämään omaa Jiffel Music -indieyritystä.
Ajoitus ei ollut tuoreelle yrittäjälle paras mahdollinen: levymyynti oli alamäessä ja digitaaliset palvelut vasta lähtötelineissä. Hynynen kuitenkin ymmärsi, että digitalisaatio oli tullut jäädäkseen ja tulisi vääjämättä muuttamaan musiikkialan vanhat rakenteet ja toimintamallit.
”Vuosien varrella asiat ovat jalostuneet, ja vuonna 2016 lanseeraamamme Musiikin Urapolku -verkkovalmennusalusta on ollut tärkeä digitaalisen liiketoiminnan korkeakoulu kohti nykytilannetta”, Hynynen kertoo.
Yllättävä koronakevät on ainoastaan vahvistanut Hynysen näkemystä siitä, että Family in Music on tekemässä oikeita asioita.
”Olemme ratkaisemassa monia vanhan musiikkimaailman toimintakulttuurin jäänteitä muun muassa verkostoitumisratkaisujen ja digitaalisten älykkäiden sopimusten avulla. Ja näille ratkaisuille on entistä isompi tarve, kun matkustamista rajoitetaan ja globaalit yhteistyöprojektit yleistyvät.”
Arjen tasolla koronatilanne on pistänyt kapuloita myös Family in Musicin raittaisiin. Yksi haasteista on ollut nopeasti kasvavan tiimin toimintakulttuurin luominen etätyönä.
”Kevään lopulla viisi uutta työntekijää rekryttiin tapaamatta kertaakaan kasvokkain, ja ensimmäinen yhteinen live-kickoff pidettiin vasta, kun uusi tiimi oli toiminut virtuaalisesti yhdessä yli kuukauden. Olosuhteisiin nähden kaikki on kuitenkin mennyt hienosti, ja meillä on upea jengi kasassa!”