Luovan työn sosiaaliturvaan haetaan ratkaisua

Olisiko ratkaisu yhdistelmävakuutus? Tämä oli avainkysymys, kun luovien alojen sosiaaliturvan järjestämisestä keskusteltiin aiheeseen keskittyneessä seminaarissa 11. helmikuuta 2025.

Seminaarin järjesti kansanedustajien ja kulttuurielämän edustajien yhteistoimintaverkostona toimiva Arkadia-seura yhdessä Suomen Taiteilijaseuran, Suomen Kirjailijaliiton, Finlands svenska författareföreningenin ja Suomen tietokirjailijoiden sekä musiikin luovan alkutuotannon kanssa, johon kuuluvat Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto.

Luovien alojen sosiaaliturvan järjestämisestä on puhuttu jo ainakin 30 vuotta. Näin ongelman pitkäaikaisuuden ja vaikeuden kiteytti Arkadia-seuran varapuheenjohtaja, kuvanveistäjä Maija Helasvuo jo tervetulosanoissaan.

Kolmen tunnin aikana kuultiin, missä sosiaaliturvan uudistamisen kanssa mennään tällä hetkellä. Tilaisuudessa kuultiin sekä luovan alan ammattilaisia eri taiteen aloilta että eri eduskuntapuolueiden edustajia. Puheenvuoroja kuultiin myös THL:n sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisiolta sekä kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Minna Ruusuvirralta. Seminaariin osallistui seitsemän suurinta eduskuntaryhmää, joiden kaikkien mielestä luovan alan ammattilaiset ansaitsevat sosiaaliturvan siinä missä muutkin.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi, missä vaiheessa hallituksen sosiaaliturvan uudistamisen valmistelut ovat. Hän myönsi, että yhdistelmävakuutuksessa on yhä paljon selvitettävää.

”Jos yhdistelmävakuutuksen rakentaminen olisi helppoa, se olisi jo tehty.”

Mikä on yhdistelmävakuutus?

Suunnitteilla olevan yhdistelmävakuutuksen tavoite on parantaa niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat sekä palkansaajina että yrittäjinä. Nykyisin elantonsa sekä yrittäjänä että palkansaajana hankkivat, kuten monet freelancerit ja muut itsensä työllistäjät ovat eräänlaisia väliinputoajia: vaikka henkilö vakuuttaisi itsensä kahta vakuutusmaksua maksaen sekä palkansaajana että yrittäjänä, ei välttämättä turvaa saa kummastakaan. Työssäoloehto voidaan laskea kahdella tavalla, eivätkä tavat huomioi toisiaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Mikko Kuusela selvitti heinäkuusta marraskuuhun yhdistelmävakuutusmallin riskinhallintaa, kestävää rahoitusmallia sekä mallin mahdollisia vaikutuksia kohderyhmäänsä. Selvityksen jälkeen valmistelu on ministeriössä jatkunut. Luovien alojen ammattilaiset ovat epätyypillisten työsuhteidensa takia yhdistelmävakuutuksen ydinkohderyhmää.

Monilla taideammatilla itsensä elättävillä tulonlähteitä on useita: kalenterivuoteen saattaa mahtua niin palkka- kuin palkkiotuloja, yrittäjätuloja kuin esimerkiksi tekijänoikeustuloja, apurahoja ja teosmyyntiä. Kun kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore selvitti luovien alojen ammattilaisten tulonlähteiden määrää, useimmilla vastaajilla oli erilaisia tulonlähteitä. Yhdellä vastaajista oli jopa ennätykselliset yhdeksän erilaista tulonlähdettä.

”Yksinkertaisuudessaan yhdistelmävakuutuksen idea on luoda malli työssäoloehdon kertymisen ja määrittämisen yhdistämiselle”, Grahn-Laasonen sanoi.

Luovien alojen edustajat ovat olleet mukana uudistuksen valmistelussa, joten esimerkiksi apurahojen sisällyttäminen yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdon kertymään on huomioitu.

Yhdistelmävakuutus ei ole ratkaisu vain taiteilijoiden ja muiden luovien alojen ammattilaisten silpputyön sosiaaliturvan ongelmiin. Grahn–Laasonen muistutti, että esimerkiksi omaishoitajat ovat sosiaaliturvan suhteen väliinputoajia.

Ministeri kiitti puheensa lopuksi luovan alan järjestöjä yhteistyöstä edunvalvonnan saralla. Grahn-Laasonen muistutti toimineensa kulttuuriministerinä myös Juha Sipilän hallituksessa 2015–2017, ja havaitsi tämän jälkeen luovan alan kentän yhdistäneen voimiaan.

Väliinputoajat taiteilijoiden huolenaiheena

Laaja joukko luovan alan järjestöjä muodosti viime syksynä yhteiset kannat yhdistelmävakuutukseen. Luovien alojen kannat yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoon hallituskaudella 2023–2027 -tavoitteiden allekirjoittajina on 20 luovan alan järjestöä eri taidealoilta. Järjestöjen yhteinen tavoite on, että sosiaaliturvan uudistus toteutetaan alan erityispiirteet huomioiden.

Järjestöjen mielestä ansiosidonnaisen turvan ja muiden etuuksien kriteeristöä täytyisi korjata niin, että eri lähteistä tulevat tulovirrat laskettaisiin yhteen kartuttamaan työssäoloehtoa. Tällä hetkellä vaikkapa apurahalla työskentely ei kartuta työssäoloehtoa, vaikka monille luovien alojen ammattilaisille apurahat ovat keskeinen osa toimeentuloa.

Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Teemu Mäki kiteytti luovan alan ammattilaisten huolen siitä, miten moninaista työtä tekevät ihmiset ovat väliinputoajia.

Mäen mukaan apurahakauden jälkeen taiteilijalle saatetaan sanoa TE-toimistossa, etteivät toimeentulo-ongelmat kuuluisi TE-palveluille, koska taiteilija työllistyy omassa työssään – kun näyttönä työllistymisestä on jo päättynyt apurahakausi, jolloin tuloja ei enää ole.

”Taiteilija saatetaan pakottaa esittämään yrittäjää, vaikka hänellä ei ole yritystoimintaa. Vastaavasti häntä saatetaan rangaista siitä, että hänellä on joskus ollut yritystoimintaa tai toiminimi. Taiteilijalle annetaan siis sama sosiaaliturva kuin pitkäaikaistyöttömälle tai ihmiselle, joka ei ole koskaan tehnyt työtä.”

Mäen mukaan useassa tapauksessa TE-toimisto on tulkinnut taiteilijan olevan tekemättä töitä apurahakaudella, vaikka nimenomaan apuraha on mahdollistanut ammatinharjoittamisen.

”Kyse ei varmaankaan ole pahantahtoisuudesta, vaan tiedon puutteesta”, Mäki sanoi.

Apurahat koskettavat kerrallaan vain osaa kaikista luovan alan ammattilaisista. Suomessa on Mäen mukaan noin 25000 taiteilijaa, joista apurahan piirissä on kerrallaan arviolta 1500 ihmistä. Joukon kokoonpano kuitenkin vaihtelee, joten asialla on laajempi merkitys. Apurahat on vuodesta 2009 lähtien laskettu mukaan myös henkilön eläkekertymään. Seuraavana tavoitteena on, että apurahat alkaisivat kerryttää myös työttömyysturvaa.

Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen muistutti freelancereiden kärsivän siitä, että heillä saattaa olla vuoden aikana kymmeniä työnantajia, joiden maksamat palkat ja palkkiot ovat keskenään eriarvoisia sosiaaliturvan karttumisen kannalta. Sosiaaliturvan kannalta sanalla on väliä: palkka on eri asia kuin palkkio.

”Se on pieni ero kirjoitusasussa, mutta sosiaaliturvan kannalta ero on polttava.”

Teemu Mäki näki yhdistelmävakuutuksen mahdollisena ratkaisuna monille luovien alojen ammattilaisille. Hän muistutti kuitenkin siitä, mikä mahdollisesti pakollisessa yhdistelmävakuutuksessa huolestuttaa monia taiteilijoita etukäteen: sen hinta.

”Yhdistelmävakuutus voi olla ratkaisu, jos sen hintalappu saadaan pidettyä siedettävänä.”

Yhdistelmävakuutus ei ole kokonaisratkaisu

THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio muistutti, että tekeillä oleva sosiaaliturvan uudistus koskee luovan alan ammattilaisten lisäksi koko työikäistä väestöä. Yli hallituskausien työskentelevä parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea tekee aloitteita työikäisten sosiaaliturvan uudistamiseksi sekä toteuttaa niitä koskevat esiselvitykset ja arvioinnit. Komitean loppumietinnön on määrä valmistua vuoden 2026 lopussa.

Yhdistelmävakuutus on osa isompaa kokonaisuutta, jossa käsitellään koko yleistuen mallia, toimeentulon kokonaisuudistusta sekä muun muassa asumistuen uudistamista. Yhdistelmävakuutuksen tarkoitus ei ole tukea työtä tai toimintaa, jolla ei tule toimeen: kyseessä ei siis ole Moision mukaan ratkaisu luovien alojen töiden epäsäännöllisyydelle tai vähäisyydelle.

Moisio löysi yhtäläisyyden luovien alojen ammattilaisten ja apurahalla tieteellistä tutkimusta tekevien tulojen vaikutuksissa sosiaaliturvaan. Taiteilijat eivät siis ole ongelmineen yksin. Yhdistelmävakuutus voi kuitenkin auttaa monia luovan työn ammattilaisia, joiden työssä yhdistyvät yrittäjyys ja satunnaiset muut tulot.

Luovan alan tekijät eivät kaipaa erityiskohtelua, vaan tasa-arvoa

Suomen musiikintekijöiden puheenjohtaja Pauliina Lerche sanoo kannattavansa yhdistelmävakuutusta, mutta näkee siinä myös epäreiluja elementtejä.

”Itse saan palkkatuloja, joista maksan itse ja joista työnantajani maksaa työttömyysvakuutusta. Toimin lisäksi yrittäjänä. Tavallinen palkansaajahan ei tarvitse tämän lisäksi minkäänlaista vakuutusta.”

Lerche muistuttaa, että musiikin tekijät ovat hyvin usein niitä, jotka on pakotettu itsensä työllistäjiksi. Suomessa ei ole työsuhteisia musiikin tekijän työpaikkoja. Jo tämä estää monia panostamasta puhtaasti musiikin tekijän uraan.

”Kun ryhdyt musiikin tekijäksi, olet vaarassa tippua nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän työttömyysturvan piiristä. Jos uskaltaisit yrittää ja huomaisitkin pärjääväsi itsesi työllistäjänä, se olisi hyvä niin ihmiselle itselleen että Suomen kansantaloudelle.”

Lerche korostaa, että luovan alan ammattilaiset eivät hae erityiskohtelua, vaan tasa-arvoa.  

”Tilanne pitää saada tasa-arvoiseksi, että luovan alan työntekijöitä koskee sama sosiaaliturva kuin muitakin ihmisiä.”