Mestarikurssit ovat Lieksan Vaskiviikkojen ydintä
Tänä kesänä vietetään 36. Lieksan vaskiviikkoa. Konserttien ja kansainvälisen kilpailun ohella viikon keskeiseen ohjelmaan kuuluvat musiikkikurssit. ”Osanottajat ovat nuoria ja kurssi on heille hyvä mahdollisuus verkottua maailman huippujen kanssa”, kertoo toiminnanjohtaja Minna Kajander.
Mestarikurssi on suunnattu vaskisoiton ammattilaisille ja ammattiopiskelijoille, kertoo Vaskiviikkojen toiminnanjohtaja Minna Kajander. Kuusipäiväisiä kursseja vetävät tänä vuonna alan huippuihin lukeutuvat saksalaisen German Brassin taitelijat.
”Kursseja järjestetään kaikissa muissa vaskisoittimissa paitsi eufoniumissa”, Kajander sanoo. ”Kaksi kurssia trumpetin osalta, kaksi pasuunan sekä yksi kurssi käyrätorven ja tuuban osalta.”
Kurssit ovat hyvin kansainvälisiä. Osanottajista noin kolmasosa on ulkomaalaisia ja yhdellä trumpettikurssilla on erityisen paljon kiinalaisia osanottajia.
Osa Vaskiviikkoja on kansainvälinen pasuunakilpailu, jossa on 45 osanottajaa 22 maasta.
”Kilvasta pudonneet osallistuvat mestariluokille, ja tämäkin lisää niiden kansainvälisyyttä.”
Mestarikurssien metodina on oppia toinen toisiltaan. Lisäksi kurssilaiset saavat esiintymiskokemusta Vaskiviikoilla ja voivat seurata viikkojen laajaa ohjelmaa.
”Osanottajat ovat nuoria ja kurssi on heille hyvä mahdollisuus verkottua maailman huippujen kanssa, kuten German Brassin soittajien. Kurssilla syntyy yhteinen luokkahenki sekä tervettä kilpailua, joka nostaa koko luokan tasoa.”
Vaskiseitsikon perinteen puolesta
Mestarikurssien lisäksi vaskiviikoilla on perusopetusta eri soittimissa. Se on selkeämmin henkilökohtaista opetusta harrastajille. Ammattimaisessa opiskelussa toisen kuulemisella ja oman osaamisen jakamisella on isompi rooli.
Seitsikko- ja yhtyekursseilla vaalitaan suomalaista vaskiseitsikon perinnettä. ”Vaskiviikoilla on suuri velvollisuus kantaa siitä huolta. Se on ainutlaatuinen ilmiö maailmassa ja toivomme tämän perinteen jatkuvan”, Minna Kajander sanoo.
Suomalaisen vaskiseitsikon kokoonpano on es-kornetti, kaksi b-kornettia, alttotorvi, tenoritorvi, eufonium sekä tuuba. Vastaavaa yhdistelmää ei muualla juuri tunneta.
Kultakauttaan vaskiseitsikko eli 1900-luvun alussa muun muassa järjestöjen soittokuntina, mutta myös Sibelius sävelsi vaskiseitsikolle. ”Suomalaisia juuria kannattaa muistaa ja samalla kehittää sekä modernisoida niitä.”
Vaskiviikkojen kursseista syntyy Suomen suurin vaskisoittimien ammattiopetus.
”Jo viikkojen alkaessa vuonna 1980 painotus oli sekä tasokkaassa opetuksessa että konserteissa. Mestarikursseilla olemme vaskiviikkojen ytimessä.”
Vaskiviikkojen kursseja tukee Musiikin edistämissäätiö.
Teksti: Heikki Jokinen. Juttu on julkaistu Gramexpress-lehdessä.
