Metadata on musiikkialan suuri ongelma ja suuri mahdollisuus

Teoston Turo Pekari kirjoittaa metadatan ja dataverkostojen merkityksestä musiikkialalla ja luovilla aloilla. Musiikkiala voi luoda uutta lisäarvoa datainfrastruktuurin kehittämisellä – viime kädessä laadukas metadata näkyy luovan työn tekijöiden lompakossa. 

Metadatalla tarkoitetaan yleisesti tietoa kuvailevaa tietoa, ”dataa datasta.” Musiikkialalla metadata on noussut digitalisaation myötä kriittiseen rooliin. Sen kautta on saatavissa sekä uusia tulovirtoja, innovaatioita että parempaa oikeuksien hallinnointia.  Hyötyjen kotiuttaminen vaatii kuitenkin riittävää panostusta ja laajaa yhteistyötä.

Musiikki on täynnä dataa

Harva tulee ajatelleeksi, että musiikki on itse asiassa täynnä metadataa. Tuohon dataan perustuu tänä päivänä yhä enemmän myös musiikin käyttö. Musiikkialalla metadata voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri tyyppiin:

1) Musiikin omistajuuteen liittyvä metadata.

Omistajuuteen ja oikeuksiin liittyvä metadata on musiikkialan bisnekselle kriittistä. Jos teoksesi tiedot ja niihin liittyvät standardisoidut tunnisteet eivät ole kunnossa, musiikin kulutuksen yhdistäminen korvauksia saaviin oikeudenhaltijoihin muuttuu vaikeaksi. Tulevaisuudessa kun bisnes automatisoituu entistä enemmän, tämä tulee olemaan elinehto alalla.

2) Äänitteiden deskriptiivinen metadata.

Äänitteisiin liittyvä deskriptiivinen metadata on kuluttajalle näkyvä osa tiedosta, kappaleiden nimet, albumin nimi, kappaleiden järjestys, albumien graafinen ilme ym. Näitä tietoja käytetään usein hakukriteerinä, niiden avulla luodaan soittolistoja, tai esimerkiksi järjestetään kappaleita albumeille.

3) Musiikin löydettävyyteen liittyvä metadata

Kaksi ensimmäistä metadatan tyyppiä on ainakin ideaalitilanteessa objektiivista tietoa. Sille pitäisi olla yksi totuus, kun taas musiikin löydettävyyteen liittyvä metadata voi olla subjektiivista ja vaihdella palveluntarjoajasta ja algoritmista riippuen.

Musiikin löydettävyyteen liittyvä metadata voi liittyä tyyleihin, tunnelmaan,  lokaatioon, käyttäjän toiveisiin tai vaikkapa aktiivisuusrannekkeen mittaamaan vireystilaan. Musiikin suosittelussa hyödynnettävästä datasta ja suosittelualgoritmeista on tullut merkittävä kilpailutekijä musiikkipalveluille. ”Alexa, soita minulle…” -tyypisten äänikomentojen yleistyminen esimerkiksi älykaiuttimissa tuo uusia tapoja musiikin hakemiselle.

Metadata musiikkibisneksen käytössä

Metadata on musiikkialalla tärkeää juuri siksi, että se mahdollistaa sujuvat tulovirrat kuluttajilta ja mainostajilta luovan työn tekijöille. Tärkeimpiä ovat erilaiset standardoidut tunnisteet, kuten säveltäjien, kustantajien IPI-tunniste ja esittäjien IPN, äänitteiden tunnisteet (ISRC), sekä teostunnisteet (ISWC.)

Tunnisteiden tulisi kulkea teosten ja äänitteiden mukana erilaisissa prosesseissa, kuten musiikkipalvelujen myynnissä, musiikinkäytön raportoinnissa ja äänitteiden viemisessä digitaalisiin palveluihin. Näiden prosessien välillä tapahtuvaa tiedonvaihtoa on pyritty harmonisoimaan yhteisillä formaateilla, joita musiikkialalla on luotu  esimerkiksi DDEXin ja CISACin toimesta.

Nykymaailmassa yhdellä kappaleella voi olla valtava määrä tekijöitä, kustantajia ja alikustantajia erilaisilla osuuksilla.  Kun tieto on sirpaloituneena useissa tietokannoissa ja järjestelmissä ympäri maailmaa, niiden teknisen yhteensopivuuden ja rajapintojen rakentaminen on tietysti tärkeää. Mutta vielä sitäkin suurempi haaste ovat konkreettiset käytännöt, joilla dataa jaetaan eri toimijoiden kesken. Yhteisten käytäntöjen luomiseen tarvitaan nyt uusia kannusteita.

Teosto on tuonut esille ajatuksia datan jakamisen käytäntöihin 2019 julkaistussa A Symphony, not a Solo -raportissa yhdessä The Lisbon Councilin ja ESADEn kanssa. Raportin havainto oli, että musiikkiala on jäljessä muita toimialoja, mitä tulee datan jakamiseen ja hyödyntämiseen ja sen tulisi ottaa tässä asiassa oppia muilta toimialoilta.

Innovaatioita rakennetaan dataverkostoissa

Dataa jaetaan eri toimialoilla entistä useammin dataverkostoissa. Dataverkosto on tyypillisesti ryhmä toimijoita, jotka haluavat luoda uutta liiketoimintaa jakamalla dataa keskenään. Verkostojen kautta eri toimijoille siiloutunut data saadaan liikkeelle ja mahdollisimman moni hyötyy siitä. Datan sujuva jakaminen vauhdittaa innovaatioita, luo uutta liiketoimintaa sekä yhteistyömahdollisuuksia.

Dataverkostojen rakentamisella musiikkialalle on paljon yhtymäkohtia muiden toimialojen tiedon jakamisen ja hallinnoinnin kanssa. Eri toimijoilla on omat identiteettijärjestelmänsä, jotka eivät ole yhteensopivia. Tieto liikkuu huonosti järjestelmien välillä. Haasteet ovat universaaleja eivätkä tiedonjakamisen kannalta erityisiä musiikkialaan nähden. Myös suomalaisia malleja on olemassa henkilötietojen suojaan ja datan hyödyntämiseen liittyen (MyData Global) sekä dataverkostojen rakentamiseen (Sitra IHAN Blueprint.)

Tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti elokuussa tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämiseen kolme työryhmää, joissa metadataan liittyviä kysymyksiä käsiteltiin laajemmin luovien alojen osalta. Olin mukana kokoamassa yhteenvetoa tästä työstä ja esittelemässä sitä ministeriölle lokakuun alussa. Lopputuloksen voi tiivistää seuraavasti:

• Tarvitsemme kannustimia kunnollisen datainfrastruktuurin rakentamiseen. Tässä valtiolla on  mahdollista ottaa roolia.
• Koronapandemian aiheuttamat menetykset vaikeuttavat luovan alan mahdollisuuksia panostaa investointeihin ja kehitystyöhön.
• Tiedonhallintaan liittyvät haasteet eri luovilla aloilla ovat erilaisia, mutta infran rakentamisessa haasteet ovat kuitenkin samankaltaisia.
• Hyvien käytäntöjen jakaminen toimialojen kesken synnyttää positiivista kehitystä. Suomessa on mahdollista tehdä myös koko Eurooppaa hyödyttäviä avauksia.

David Osimo, The Lisbon Councilin tutkimusjohtaja, oli  toi työryhmätyöhön EU:n datastrategian näkökulmaa. Helmikuussa 2020 julkaistu EU:n datastrategia rakentaa uudenlaista datataloutta, jossa toisaalta suojellaan henkilötietoja mutta tehdään sillä liiketoimintaa. EU:n haluaakin poistaa esteitä, lisätä yhteensopivuutta, ja edistää niin kuluttajien kuin yritystenkin luottamusta datatalouteen. Osimon mukaan dataan investoineet suuret yritykset olivat saaneet jopa 80% tuloistaan nimenomaan dataa jakamalla, sitä yhdistelemällä ja parantamalla. 

Toimialojen välistä yhteistyötä tällä alueella tullaan jatkamaan yhdessä OKM:n kanssa. Suuri haaste hyppäyksessä teoriasta konkreettisiin toimenpiteisiin tulee olemaan rahoitus. Osimo painotti, että valtionvetoiset hankkeet voivat olla tarpeellisia, sillä esimerkiksi musiikkiala ei pysty yksinään niitä hallinnoimaan tai rahoittamaan. Musiikkialalla on datassa valtava mahdollisuus. Dataan panostaminen on kallista mutta onko meillä varaa olla tekemättä sitä?

Metadata kansainvälisessä keskustelussa

Teosto on näkyvästi mukana musiikkialan metadataan liittyvässä keskustelussa tällä viikolla. Torstaina 15.10 käsittelemme musiikkialan metadatan tulevaisuutta Westway lab / Digital Music Days -tapahtumassa, joka järjestetään sekä virtuaalisesti, että Guimarãesissa Portugalissa. Perjantaina 16.10. Digital Cross Over -hanke järjestää toimialojen välisen keskustelun Frankfurt Buchmessen yhteydessä järjestettävässä konferenssissa teemalla Metadata + Digital Trading Platforms – An essential partnership, jossa edustan musiikkitoimialaa.

Teosto on pyrkinyt musiikki- ja tekijänoikeusalalla viemään näitä ajatuksia konkretiaan erilaisilla kokeiluilla ja yhteistyöprojekteilla mm. Sessionin, Revelatorin ja Kendraion kanssa. Hyötyjen kotiuttaminen vaatii kuitenkin laajaa verkostoa ja riittävää panostusta. Siksi tätä työtä kannattaa tehdä yhdessä muiden luovien alojen kanssa. Musiikkiala ja muut luovat alat voivat synnyttää uutta lisäarvoa datainfrastruktuuria kehittämällä ja viime kädessä laadukas metadata näkyy luovan työn tekijöiden lompakossa. 

Turo Pekari
Senior advisor, innovation and business insight, Teosto

---