Mikä on Suomen rockpääkaupunki?
Mikä tekee todellisen tapahtumakaupungin – tapahtumien määrä vai niiden tuoma taloudellinen hyöty?
Tilastojen valossa Suomen kaupunkeja voi tarkastella monella tapaa. Keikkamäärien osalta ylivoimainen ykkönen on Helsinki. Helsingissä järjestettiin Teoston tilastojen mukaan 10 853 keikkaa vajaassa 9 819 tapahtumassa. Määrä on 17,5 % kaikista Suomessa soitetuista keikoista.
Helsingin osuus kuvaa hyvin sitä, että musiikkitapahtumat ja keikat keskittyvät Suomessa voimakkaasti. Alueellisesti keskittyminen tapahtuu Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin ja kaupungeissakin hyvin pienelle ja rajatulle alueelle.
Alla oleva kuva havainnollistaa keskittymisen: Noin neliökilometrin kokoisella alueella Helsingin keskustassa keikkailtiin 5 394 kertaa yli 250 osoitteessa vuonna 2013. Pieneltä alueelta löytyykin monta suosittua elävän musiikin esityspaikkaa, kuten Bar Loose, On The Rocks, Tavastia, Musiikkitalo, Storyville, Wanhan Tanssikellari, Semifinal, Le Bonk, Virgin Oil, Circus, Apollo Live Club, Pressa, Savoy, Gloria. Tällä pienellä alueella on enemmän keikkoja kuin missään muussa Suomen kaupungissa.
Kuva: Elävän musiikin esityspaikat Helsingin keskustassa keikkamäärien mukaan, 2013.
Jos vertaillaan Suomen 25 suurinta kaupunkia keikkamäärissä asukaslukuun nähden, niin Tampere on kuitenkin ykkönen. Tampereellakin keikat keskittyvät Hämeenkadun varrelle ja muutamalle lähikadulle.
Kaikista kunnista suhteellinen ykkönen on kuitenkin Pelkosenniemi, jossa järjestettiin 147 keikkaa 1 000 asukasta kohden (Suomen kuntien keskiarvo 11,4).
Missä on monipuolisin musiikkitarjonta?
Elävää musiikkia ja alueellisia lukuja voi tarkastella myös monimuotoisuuden kannalta. Lapin hiihtokeskuskunnissa on suhteellisesti suuri tarjonta, mutta siellä veivataan usein samoja biisejä ilta toisensa perään, kuten myös laivoilla.
Teoston keräämien biisien esitystietojen valossa esimerkiksi keikkatilastojen ykkösellä, Viking Gracella, kuukausittain vain 23-36 % esitetyistä kappaleista on soinut ainoastaan kerran. Soitetuimmilla rockklubeilla tuo luku on lähellä sataa tai jopa sata. Tavastialla tammikuussa 2013 yksikään kappale ei soinut livenä kahta kertaa.
Jo vuosia Rauli Badding Somerjoen Paratiisi on ollut soitetuin kappale elävän musiikin tapahtumissa, eikä mikään näytä uhkaavan sitä. Helsingissä vuonna 2013 livenä soi kuitenkin useimmiten AC/DC:n Highway to Hell.
Teoston tietojen mukaan keikoilla soi vuonna 2013 yli 66 000 eri biisiä. Nämä soivat yhteensä yli 900 000 kertaa yli 8700 esityspaikassa. Pelkästään Helsingissä elävän musiikin esityspaikkoja oli lähes 1000.
Kuva: Helsingin elävän musiikin esityspaikat kartalla.
Esitettyjen uniikkien kappaleiden määristä tai vaikka monipuolisesti esillä olevista musiikkigenreistä huolimatta kaupungeille ja tapahtumanjärjestäjille luonnollisesti tärkeää on talous.
Elävällä musiikilla vaikutusta kaupunkien imagoon ja talouteen
Useat kaupungit ja kunnat pyrkivät profiloitumaan musiikki- ja tapahtumakaupunkeina ja kaupungeilla on tapahtumastrategioita, joissa vilisevät teemat, kuten musiikki osana laajempaa kaupunkikulttuuria, tapahtumien tuoma viihtyvyys ja hyvinvointi asukkaille tai tapahtumat matkailun ja alueen vetovoiman nostajana. Tapahtumat ja musiikki ovat ainakin paperilla tärkeä kaupunkien brändäyksen väline.
Elävän musiikin aluetaloudellisia vaikutuksia on viime vuosina arvioitu esimerkiksi Seinäjoen seudulla ja Pohjois-Karjalassa. Molemmissa selvityksissä on hyödynnetty myös Teoston keräämää dataa. Tampereen yliopiston Rytmimusiikin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkittävyys -julkaisussa (2013) arvioitiin jokaisen Tangomarkkinoihin käytetyn euron tuovan 6,1 euroa aluetalouteen Seinäjoen seudulle ja tapahtumat nähtiin alueellisen musiikkiliiketoiminnan ytimenä.
Joensuun Popmuusikot ry:n toteuttama musiikkialan klusteri -hanke selvitti Pohjois-Karjalan musiikkialan arvoa, rakennetta ja toimijoita vuoden 2013 aikana. Selvitys arvioi alueen musiikkialan ja Ilosaarirock-festivaalin aluetaloudelliseksi vaikuttavuudeksi 40 miljoonaa euroa. Myös Pohjois-Karjalassa elävä musiikki muodostaa tärkeimmän osan musiikin ympärillä pyörivää taloutta. Pienemmillä paikkakunnilla elävän musiikin tapahtumilla voi olla huomattavakin merkitys kuntataloudelle.
Teosto on aktiivisesti mukana kehittämässä elävän musiikin toimintaedellytyksiä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa tuottaa entistä parempaa tietoa livealasta myös kuntapäättäjille ja olla mukana musiikin alueellisen vaikuttavuuden mittareita kehittämässä. Uskon, että hyvä pöhinä paikallisessa musiikkielämässä heijastuu koko kunnan ja sen asukkaiden hyvinvointiin.
Musiikki ja Media -tapahtumassa Tampereella perjantaina 17.10. kuullaan kirjoituksen aiheeseen liittyvä Graham Hendersonin keynote-puheenvuoro: The Sound of the city – Music City Strategy sekä paneelikeskustelu: Mistä kaupungista Suomen Music City? Keskustelussa toisiaan nokittelevat Helsinki, Turku, Oulu ja Tampere. Keskustelun alustaa Teoston Turo Pekari ja moderoi Tomi Korhonen. Katso menotärpit Musiikki & Media -tapahtumaan.