Miksi metallimusiikin vienti vetää hyvin?
Suomalainen metallimusiikki on maailmalla suosittua ja samalla hyvä vientituote. Suomalaisia metalliyhtyeitä keikkaileekin enenevissä määrin eri puolilla maailmaa. Mistä menestys johtuu?
Akatemiatutkija Toni-Matti Karjalaisen mukaan yksi menestyksen taustatekijöistä on laadukas yhteistyö.
— Yhdessä tekemisen meininki on suomalaisessa metallimusiikissa tosi vahvaa. Metallibändien, niiden managerien ja alan muiden toimijoiden kesken on hyvä luottamus. Toista jeesataan, eikä toisen menestyksestä olla juurikaan mustasukkaisia.
— Lisäksi metallimusiikki on aika selkeästi määriteltävissä oleva genre. Suomessa on pieni määrä toimijoita. Käytännössä kaikki tuntevat toisensa, sanoo Karjalainen, joka tutkii Aalto-yliopistossa metallimusiikkia ja sen vientiä. Hän oli tekemässä myös syyskuussa ilmestynyttä Pelisilmää, sävelkorvaa -tarinoita suomalaisesta peli- ja musiikkiviennistä -kirjaa.
Karjalaisen mukaan Suomella ei ollut metallimaan mainetta vielä 90-luvulla, vaikka muutama suomalainen metallibändi maailmalla menestyikin.
— Näiden bändien ja heidän taustavoimiensa tekemä työ avasi ovia uusille yrittäjille. Pikkuhiljaa menestys alkoi eskaloitua. Suomessa on ollut jo pitkään paljon laadukkaita metallimuusikoita. Jos skene ei olisi vahva paikallisesti, muusikoita olisi tietysti vaikea viedä ulkomaille.
Kiinnostavia bändejä, luotettavaa yhteistyötä
Karjalainen toteaa, että suomalaiseen metallimusiikkiin liitetään maailmalla usein tiettyjä stereotypioita. Niitä ovat esimerkiksi melankolisuus, vahva luontosuhde ja pitkä talvi.
— On totta, että suomalaisen metallimusiikin juuret ovat suomalaisessa kansanluonteessa ja -perinteessä. Toisaalta Suomessa on paljon bändejä, jotka eivät mene perinteiseen muottiin. Kansallista tarinaa on kuitenkin hyödynnetty fiksusti ja onnistuneesti markkinoinnissa. Suomalaisbändit on nähty eksoottisina ja kiinnostavina.
Media on osaltaan tukenut suomalaisen metallimusiikin nousua.
— Niin suomalainen musiikkimedia kuin valtamedia on ollut kiinnostunut siitä, kun joku suomalainen bändi menee soittamaan ulkomaille. Tällainen tuo virtaa alan sisälle. Nousevat suomalaisbändit saavat uskoa siihen, että ulkomaillakin voi keikkailla ja pärjätä.
Suomalaiset on todettu myös luotettaviksi yhteistyökumppaneiksi.
— Metallipiirit ovat maailmallakin aika pienet. Alan ihmiset ovat tottuneet tekemään yhteistyötä suomalaisten yhtyeiden, managerien, promoottoreiden ja muiden toimijoiden kanssa. He ovat huomanneet, että suomalaisiin voi luottaa. Maine on kiirinyt eteenpäin.
Valtion tuella tärkeä merkitys
Bändien, levy-yhtiöiden, managementien, musiikkialan järjestöjen ja kustannusyhtiöiden lisäksi valtiovalta on tehnyt musiikkiviennissä tärkeitä satsauksia. Valtion tuen kanavana toimii kolmatta vuotta Music Finland. Sen edeltäjä oli vuonna 2003 toimintansa aloittanut Music Export Finland.
Viimeisen 15 vuoden aikana musiikkiviennin markkina-arvo on kymmenkertaistunut. Vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen 35,8. miljoonaa euroa. Vientitulot koostuvat esimerkiksi äänitteiden ja palvelujen myynnistä sekä tekijänoikeuskorvauksista. .
— Valtio tukee niin musiikin kuin minkä tahansa muunkin teollisuusalan kansainvälistymistä. Olemme pystyneet näyttämään, että investoinnit ovat olleet kannattavia. Kansantaloudellisen vaikutuksen lisäksi musiikkiviennin tukeminen tuottaa positiivisia vaikutuksia esimerkiksi Suomen maakuvalle, Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen kertoo.
Kaikki musiikkigenret ovat tukea kanavoitaessa samalla viivalla. Rahallista tukea myönnetään suoraan ja erilaisten hankkeiden kautta.
— Kysymys on lähinnä siitä, miten aktiivisesti eri musiikkigenrejen edustajat toimivat. Meillä ei ole mitään tilastoja eri genrejen saamista summista ja genrejaottelu olisi muutenkin keinotekoista. Metallimusiikin kentällä on paljon aktiivisia toimijoita. Näin heille kanavoituu huomattava määrä avustuksia. Tämä näkyy myös huomattavina tuloksina.