Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Mikko Matikka
Kuvat: Keskipohjanmaa / Vili Ruuska. Orkesterin kuva: Marjukka Puutio

Miten onnistua livestriimauksessa? Lue vinkit tapahtuman järjestämiseen

Ovatko striimatut musiikkitapahtumat pelkkää koronan synnyttämän keikkatyhjiön täytettä vai tapahtuma-alan tulevaisuus? Kysyimme kokemuksista Keikalla.fin ja Tampereen G-Livelabin vetäjiltä. Keräsimme myös listan hyvistä vinkeistä striimattujen tapahtumien järjestämiseen.

Korona hiljensi keikat ja musiikkitapahtumat vuonna 2020. Striimauksesta on tullut kuitenkin varteenotettava vaihtoehto keikkakalentereiden elvyttämiseksi.

Suosituimpien striimikeikkojen katsojaluvut lupaavat hyvää tapahtuma-alan pelastusoperaatiolle. JVG:n vappukonsertti keräsi yli miljoona katsojaa. Maailmalla Travis Scottin keikkaa Fortnite-pelissä huhtikuussa seurasi 12,3 miljoonaa silmäparia

Markkinoille on myös ilmestynyt musiikin livelähetyksiin keskittyneitä kansainvälisiä verkkopalveluita kuten StageIt, Side Door Maestro ja Sessions. Suomessa vastaavalla toimintamallilla operoi esimerkiksi Keikalla.fi, joka on Rockwayn, Muusikkojen liiton ja Lippu.fi:n yhteistyössä luoma virtuaalitapahtuma-alusta. 

Keikalla.fi perustettiin helpottamaan muusikoiden ja tuotantotyöntekijöiden tulonmenetyksiä. Rockwayn toimitusjohtaja Niklas Lindholmin mukaan palvelulle oli ylitsevuotava kysyntä heti taantuma-ajan alusta lähtien. 

“Maalis-huhtikuu oli yhtä hullunmyllyä. Puhelin soi tauotta, kun käytännössä kaikki Suomen managerit, keikkapaikat ja videotuotantoyhtiöt ottivat yhteyttä,” Lindholm kertoo. 

STRIIMIKEIKAT VETÄVÄT KATSOJIA

Keikalla.fi-palvelun suurimpia vetonauloja ovat olleet tunnettujen suomalaisartistien, kuten Anssi KelanElastisen ja Maija Vilkkumaan, keikat. Tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi myös tanssia, teatteria ja lastenmusiikkitapahtumia. Suosituimmalle keikalle Suomessa myytiin palvelun kautta noin 10 000 striimilippua. Alustaa käytetään myös muualla Pohjoismaissa.

Yleisön kiinnostus striimikeikkoja kohtaan korreloi perinteisten livekeikkojen kanssa. “Artistin tunnettuus, verkostot ja markkinointitoimet ovat todella tärkeitä lipunmyynnin kannalta”, Lindholm kertoo.

Yleisön osallistaminen on tärkeä osa myös striimitapahtumia. Keväällä maakuntalehti Keskipohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto innostivat katsojia maksuttomalla livestriimisarjalla, jonka esiintyjävalintoihin yleisö sai vaikuttaa. Kokkolan Tullipakkahuoneelta lähetettiin lopulta viisi esitystä, joilla kuultiin ja nähtiin kulttuurin kirjoa räpistä kamarimusiikkiin.

Kuvassa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kvintetti.

Myös keikkapaikat ovat kokeilleet tapahtumien etälähetyksiä korona-aikana. G Livelab on tarjonnut Helsingissä ja Tampereella monikanavalähetyksiä, joita yleisö on voinut seurata kirjautumalla joko G Livelab -sovellukseen tai nettisivuille. Tapahtumat ovat olleet joko täysin ilman yleisöä tai hybridejä eli striimaus on toteutettu liveyleisön kanssa, kertoo Tampereen G Livelabin toimitusjohtaja Annamaija Saarela.

Saarelan mukaan striimikeikoilta saatu palaute on ollut positiivista kaikilta osapuolilta. Niitä aiotaan jatkaa tapauskohtaisesti yhteistyössä artistien ja heidän taustajoukkojensa kanssa.

“Päätelmämme ovat, että striimaus on järkevää silloin, kun artisti on niin nimekäs, että livelippujen kapasiteetti ei riitä, kohderyhmä ei syystä tai toisesta voi tulla livekeikalle tai artisti on kansainvälisesti kiinnostava ja striimaus tavoittaa fanit ulkomailla”, Saarela kertoo.

YRITYKSET JÄRJESTÄVÄT STRIIMAUSKEIKKOJA HENKILÖSTÖLLEEN

Markkinoinnin ja tuotantolaadun lisäksi keikkakokemuksen ainutlaatuisuus korostuu. Tämä on huomattu Keikalla.fi kautta järjestetyissä yritystapahtumissa, joissa artisti on tilattu toimiston tai messuhallin sijaan esiintymään yksityisessä livelähetyksessä.

“Yleisö tietää, että artisti esiintyy vain heille ja heillä on mahdollisuus vuorovaikuttaa artistin kanssa siinä hetkessä. Samalla tapahtumasta tulee yhteinen kokemus kaikille osallistujille,” Lindholm kuvailee. Hänen mukaansa kyselyitä yritystapahtumien järjestämisestä tulee Keikalla.fi -palvelulle jatkuvasti.

Pandemian pitkittyessä livestriimausteollisuudella on näytön paikka. Ovatko keikkojen nettilähetykset vain koronan synnyttämä väliaikainen ratkaisu vai onko niillä paikkansa myös koronan jälkeisessä maailmassa?

Tämä tuo mukanaan tukun jatkokysymyksiä: Miten striimauskokemusta voi elävöittää? Millaisella ansaintamallilla livestriimaus kannattaa ja miten keikkapaikat sopivat kuvioon?

Vaikka artistin katsominen videolta ei vedä vertoja live-esitysten intiimiydelle, Lindholm näkee oheispalvelut keinona rikastuttaa niin striimikokemusta kuin tuottajien rahapusseja. “Erilaisilla mikromaksuilla voidaan kerätä varoja keikan toteuttajalle samalla, kun katsojat pystyvät ohjaamaan tapahtumaa eri tavoin.”

Annamaija Saarelan mukaan striimaus ei uhkaa livekokemuksen asemaa, mutta sen sovittaminen keikkapaikkojen ansaintamalliin on haastavaa. “Meidän kaltaisen tapahtumapaikan toiminta ei voi perustua striimaukseen, koska liikevaihtomme muodostuu isolta osalta ravintolamyynnistä”, hän kertoo.

Saarela kuitenkin pitää livelähetyksiä olennaisena osana keikkapaikkojen tarjontaa tulevaisuudessa. “Striimaus voi tuoda lisäarvoa tapahtumapaikoille ja artisteille, jos se toteutetaan laadukkaasti kuitenkin siten, että kustannustaso pysyy maltillisena.”

Muistathan hankkia Teostolta livestriimausluvan, mikäli striimaat keikan tai konsertin verkossa. Muihin musiikkia sisältäviin videoihin tai striimeihin riittää Mediapienlupa.

10 vinkkiä onnistuneeseen striimitapahtumaan
  1. Rakenna tapahtuma jonkin teeman ympärille. Parhaiten myyvät tapahtumat on tehty jonkin konseptin tai kampanjan tueksi. Intiimiys ja omaperäisyys on tärkeää! Kuvittele, että esiintyisit vain yhdelle fanille.
  2. Markkinointi on kaiken a ja o. Netin välityksellä lähetetään viikottain yli 20 000 striimikeikkaa, joten ota kaikki keinot käyttöön erottautuaksesi joukosta. Kohdenna tapahtuma fanikuntasi lisäksi niille, jotka voisivat pitää musiikistasi.
  3. Pidä yllä jännitystä. Keikasta ilmoittaminen, kysynnän seuraaminen, myyntiintulopäivän asettaminen saavat fanit edelleen innostumaan ostamaan lippuja.
  4. Laadukas videoyhteys ja korkea äänenlaatu ovat tärkeitä. Jos fanisi maksavat striimikeikastasi, panosta välineisiin ja tuotantolaatuun.
  5. Maksetut livestriimit ovat ilmaisia tehokkaampia. Kun olet treenannut esityksesi huippuunsa, on täysin OK veloittaa siitä. Paras hinnoittelumalli on maksettu striimikerta + osalahjoitus. Lämmittelijät ja muut esiintyjät tuovat lisäarvoa lähetykselle.
  6. Vuorovaikutuksella on väliä. Fanien näkökulmasta kavereiden, toisten katsojien ja erityisesti artistin itsensä kanssa reaaliaikainen vuorovaikutus tekee tilaisuudesta mieleenpainuvan.
  7. Tee keikkakokemuksesta ainutkertainen. Älä pidä kameroita päällä enää keikan jälkeen. “Olin siellä” -fiilistä ja ulkopuolisten FOMOa voi ruokkia pysymällä aikataulussa. Rajallinen määrä ns. limited edition -fanituotteet lisäävät tapahtuman arvoa.
  8. Striimauksella voit saada tapahtumallesi kansainvälistä näkyvyyttä. Mieti miten kohdennat markkinointiasi nykyisille ja uusille faneille Internetin rajattomassa maailmassa.
  9. Striimaa keikkoja säännöllisesti. Pidä fanit tyytyväisinä ja mieti uusia tapoja ja ideoita esittää musiikkiasi. Millaisia visuaalisia mahdollisuuksia striimaus tarjoaa?
  10. Yhdistä data intuitioosi. Käytä tapahtumista ja markkinoinnista saatua dataa ideoinnin tukena. Muista luottaa vaistoosi siitä mikä toimii ja mikä ei.

Vinkit poimittu ja suomennettu tästä Phil Hutcheonin artikkelista.

Jaa somessa