Miltä joukkueesi kuulostaa?
Musiikki ympäröi meitä monessa arkipäivän tilanteessa. Urheilutapahtumat eivät ole tästä poikkeus. Jääkiekkopelissä saattaa kuulla jopa kuuttakymmentä ainutlaatuista laulua. Sählypelissä määrä voi olla kaksinkertainen. Mieti itse, miltä joukkueesi kuulostaa?
Tutkiessani jääkiekkomusiikkia kiinnostukseni kohteena on ollut se, miten musiikki toimii tapahtuman eri vaiheissa. Ainutlaatuista esim. suomalaisessa jääkiekossa on ”eurooppalaisen” ja pohjoisamerikkalaisen katsomokulttuurin sekoittuminen. Suomessa dj:n lisäksi tunnelmaa luo laulava huutosakki.
Vaikka Suomen jääkiekkoäänimaisemissa on selkeitä vaikutteita jalkapallosta, otteluissa on pitkään ollut tapana soittaa musiikkia pelikatkojen aikana. Musiikki sitoo tapahtuman yhteen ja hiljaisuudelta vältytään, ainakin kun peli ei ole käynnissä. Fanit sen sijaan voivat laulaa milloin tahansa, mutta voivat jättää laulamattakin.
Mykkäelokuvien säestäjät perinteen aloittajia
Riffien ja mukaansatempaavien kertosäkeiden soittaminen katsojien aktivoimiseksi on perinne, jota pohjoisamerikkalaiset jääkiekko- ja baseballurkurit harjoittivat jo pitkään ennen kuin Suomeen edes rakennettiin ensimmäistä jäähallia. Meillä ei ole ollut samanlaista urkurikulttuuria kuin Pohjois-Amerikassa, missä työttömät mykkäelokuvamuusikot siirtyivät elokuvateattereista urheiluareenoille jo 1930-luvulla.
Nykypäivän jääkiekko-dj:t ovat jatkaneet urkurien näyttämää tietä, eikä kukaan kyseenalaista musiikin läsnäoloa. Poikkeuksena mainittakoon hauska tapahtumakulku keväältä 1979 jolloin Tappara ilmoitti, ettei se hyväksy Kupittaalla pelikatkojen aikana soitettavaa musiikkia. Matti Lepänhaara oli soittanut urkumusiikkia jo syksystä 1976, mutta Tappara sai aikaiseksi ainakin väliaikaisen urkurikiellon.
Tänä päivänä dj soittaa valittuja paloja tunnetuista kappaleista. Pelikatkojen aikana soitettavaa musiikkia kutsutaan pelikatkomusiikiksi. Meneviä riffejä on kiitollista käyttää, sillä ne ovat instrumentaalisia, lyhyitä ja usein kappaleen tunnetuin osa. Helppoa on myös rytmin taputus riffin mukana.
Musiikkia soitetaan kuitenkin jo kauan ennen jääkiekko-ottelun alkua, esim. sääntöjen mukaan lämmitysmusiikkia on soitettava 20 minuutin aikana, 40 minuuttia ennen ottelun alkamista. Lämmitysmusiikki valitaan usein pelaajia ajatellen ja siihen voivat vaikuttaa pelaajat itse. Jokerien dj Amandan mukaan Toby Keithin kantriballadin I love this bar soittaminen pohjautuu Ossi Väänäsen ideaan: kappale soi pelaajien lämmittelyosiossa Jokereiden otteluissa Hartwall-areenalla.
Jos dj tekee työnsä hyvin, musiikki on melko huomaamatonta ja tarkkaan ajoitettua kentän tapahtumiin. Usein vasta silloin, kun tapahtuu jotain suunnittelematonta, tiedostaa musiikin läsnäolon.
Esimerkki tapahtumiin hyvin ajoitetusta musiikista on avausviisikkojen esittely HIFK:n Liiga-otteluissa Helsingin jäähallissa. Tällöin erityisesti musiikki muokkaa tapahtumaa, kunnioittaen tietenkin tilannetta ohjaavia sääntöjä. Joukkueiden saavuttua kentälle ja valojen sytyttyä esitellään ensimmäisenä vierasjoukkueen avausviisikko. Kun HIFK:n kuuluttaja, dj Mikke Stenberg, on saanut vierasjoukkueen pelaajat pois alta, hiljaisuuden rikkoo tunnettu riffi Status Quo:n kappaleesta Whatever you want. On kotijoukkueen aika. Murros musiikin ja hiljaisuuden välillä vahvistaa rajaa meidän ja heidän, koti- ja vierasjoukkueen välillä.
HIFK käyttää myös hyväkseen Whatever you want –kappaleen musikaalista muotoa esitellessään omat pelaajansa: kotijoukkueen maalivahdin ja pakkiparin nimet luetaan kahdeksan ensimmäisen tahdin aikana. Kun kahdeksan ensimmäistä tahtia toistetaan rumpukompin kanssa, luetellaan hyökkääjät. Vasta sitten laulu yhtyy mukaan. Kuulutus koordinoidaan toisin sanoen kappaleen musikaalisen rakenteen mukaisesti.
Se, että juuri Whatever you want -kappaletta käytetään HIFK:in otteluissa, ei ole sattumaa. Kappale on pitkään ollut osa jääkiekkojoukkueen identiteettiä. Alun perin kappale kulkeutui jäähalliin suuren suosion saavuttaneiden Koff-mainosten kautta 1990-luvulla.
Monella joukkueella on myös ”pyhiä” kappaleita tiettyjä hetkiä varten, missä tilannekohtaista musiikkia käytetään ns. tapahtuman kommentointiin. Kyseessä voi olla esim. ”maalibiisi”, ”jäähybiisi”, ”voittobiisi” tai ”tappiobiisi”. Kappaleet ovat usein ansainneet paikkansa pitkän tapahtumasarjan tuloksena tai joskus ihan vain sattumalta.
Sisääntulomusiikkiin liittyy usein mielenkiintoisia kertomuksia: miksi ihmeessä HIFK:n jalkapallo-otteluissa soi Annie’s song? Ja tiesittekö että Vasa IFK:n jalkapallo-otteluissa Alte Kameraden (”Vanhat Toverit”) on todennäköisesti soinut jo vuodesta 1945? GBK:n, eli Gamlakarleby bollklubb:in otteluissa Kokkolassa, Kwai-joen sillan marssi on soinut vuodesta 1958, vuodelta jolloin huippusuositun elokuvan ensi-ilta oli Suomessa. Nykyään Hans Zimmerin suosittua elokuvamusiikkia soi monissa urheilutapahtumissa.
Toistuva käyttö saattaa tehdä joistakin kappaleista joukkueen soivia symboleja. Samalla hengenvedolla on todettava, että otteluissa käyminen pitää myös kuulijaa musikaalisten trendien ajan tasalla.
Haluatko musiikkialan uutiset kerran kuukaudessa sähköpostiisi? Teostoryn uutiskirje sisältää viimeisimmät jutut ja kirjeen tilauksen voi lopettaa milloin tahansa. Liity tilaajaksi
