Minimalistista musiikkia metsästysmökistä

Fritz Langin ensimmäisessä äänielokuvassa M – Kaupunki etsii murhaajaa (1931) berliiniläinen yhteisö yrittää saada kiinni mielisairaalasta vapautetun sarjamurhaajan Hans Beckertin. Elokuvasta tekee erityisen hyytävän se, että ennen jokaista murhaa Beckert viheltelee Edvard Griegin sävellystä Vuorenkuninkaan luolassa.

Laulaja-lauluntekijä M:n alias Minja Kosken debyyttilevyllä Tehtaantyttö on viikatemies niin ikään läsnä. Se tirkistelee visuaalisesti värittyneen äänimaiseman reunoilta ja nousee esiin esimerkiksi Lampi-kappaleessa, jonka Koski kirjoitti inspiroiduttuaan hukuttautumiskuolemaa yrittäneestä tytöstä. Tehtaantytön musiikki sopiikin Kosken mukaan parhaiten juuri Langin klassikkoelokuvan taustalle.

Elokuvalliset mielikuvat eivät ole tuulesta temmattuja, sillä kuhmolaissyntyinen mutta nykyisin Lahdessa asuva Koski on siviiliammatiltaan teatterinäyttelijä. Hän kuitenkin kiistää, että M olisi suorainen alter ego tai rooli, jonka taakse hän piiloutuu.

Musiikkivideo: Tehtaantyttö 

”M on yksi puoli minusta. Sen edessä olen autenttisimmillani. Jollain kummallisella tavalla omien laulujen esittäminen on samanaikaisesti kamalinta ja hienointa. Silloin pyrin olemaan täysin rehellinen. Toki pyrin olemaan sitä joka kerta myös esiintyessäni, olipa sitten kyseessä teatteri tai jonkun toisen kirjoittamat laulut”, Koski sanoo. Teoston musiikintekijäasiakkaaksi hän liittyi vuonna 2009.

Musiikin kasvattama näyttelijä

Musiikki ei ole Minja Koskelle uusi aluevaltaus. Ensimmäiset laulunsa hän teki aikaa tappaakseen jo 3-vuotiaana kasetille improvisoiden.

”Siitä saakka musiikki on kulkenut tiiviisti mukanani. Teatteri tuli vasta myöhemmin. Musiikkia olen tehnyt myös teatterin puolella ja koen, että molemmat taiteenlajit ruokkivat ja tukevat toisiaan”, Koski sanoo.

Koski tulee viisilapsisesta perheestä, jossa jokaisella sisaruksella oli omanlaisensa musiikkimaku. Koski altistuikin jo pikkutyttönä monen tyyliselle musiikille, jota hän sittemmin on kanavoinut omaan luomistyöhönsä.

”Vaikutteita on todella paljon. Kotona tuli kuunneltua klassista, heavy metalia, rockia, poppia, iskelmää, grungea ja progea. Kuopuksena raastoin myös toisten hermoja kuuntelemalla tenavatähtiä jatkuvalla syötöllä.”

Oman levyn tekemisestä Koski alkoi haaveilla jo vuosia sitten. Tehtaantyttö-levyn vanhin biisi on peräisin kymmenen vuoden takaa ja tuorein vuodelta 2015.

”Albumin teko on ollut jo pidempään mielessä ja päätin antaa sille aikaa, kunnes asiat alkoivat loksahdella paikoilleen muutama vuosi sitten”, Koski sanoo.

Metsästysmökistä kokolattiamatolle

Koski sanoo olevansa tekstilähtöinen ihminen, jonka laulut alkavat usein rakentua jonkin lauseen ympärille. Parhaiten ajatukset rönsyilevät liikkeellä ollessa, ja viimeksi Koski alkoikin tehdä laulua bussissa inspiroiduttuaan edessään istuvan miehen kiiltävästä pälvikaljusta.

Sävellykset Koski tekee pianolla. Melodiat tulevat hänen päähänsä yleensä samanaikaisesti tekstin kanssa.

Koski työsti Tehtaantyttö-debyyttiään noin vuoden verran tuottaja-miksaaja Miikka Ahlmanin kanssa. Kun oikea musiikillinen maailma oli löytynyt, levyn akustisia osuuksia äänitettiin useassa eri vaiheessa muun muassa metsästysmökissä. Tässä kohtaa mukaan sessioihin tulivat myös muusikot Simo Saukkola ja Jussi-Pekka Parviainen, ja livesovitusvaiheessa Aleksi Kaufmann.

Koski sanoo, että levyä editoitiin äänityssessioiden alkamisesta lähtien koko ajan periaatteella ”työ tekijäänsä opettaa”.

”Tälläisessä stereoääniversumissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yhtä asiaa säädetään, kaikkia muitakin asioita säädetään. Uuden lauluraidan intonaatio voi esimerkiksi pistää bassoraidan plektravalinnan ja rumpukoneen tiladynamiikan uusiksi”, Koski sanoo.

Viime kuukausina Koski on esiintynyt paljon M-nimellä. Omien keikkojen lisäksi hän on lämmitellyt useita kovan luokan artisteja, kuten Frida Hyvöstä ja Tuula Amberlaa. Hyviä keikkoja on kuulemma ollut paljon, mutta parhaiten Kosken mieleen on jäänyt Helsingin Hotel Rantapuistossa järjestetyn The Superwood-festivaalin esiintyminen.

”Se keikka oli M:lle ihanteellinen kokolattiamattoineen ja seinän kokoisissa ikkunoissa heijastelevine metsämaisemineen. Kautta linjan keikkojani on kuitenkin tuntunut yhdistäneen varsin samanlainen, sanoisinko intensiivinen tunnelma.”