Mistä tulevat tulevaisuuden sibeliukset?

– Alkuvaiheen tuki on aivan olennaista ja se kantaa läpi koko uran, toteaa erityisesti elokuvasäveltäjänä kansainvälistä mainetta kerännyt Tuomas Kantelinen.

– Nuorta ihmistä pitää kannustaa suurten kysymysten pohdintaan ja ihmisenä kasvamiseen. Nuoren pitää löytää sisäinen maailmansa, käsitys mysteeristä ja tietty isouden skaala. Nuorilla on taipumusta maailman parantamiseen ja silloin syntyvät suurten sinfonioiden rakennusaineet, Kantelinen jatkaa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi koulutuksen laaja-alaisuuden ja taidekoulujen yhteistyön kehittämistä.

– Säveltämistä opiskelevan olisi hyvä tutustua myös muihin taidemuotoihin ja filosofiaan. Opiskeluaikana luodaan verkostoja ja koulukuntia, jos sävellysluokalla on sopiva tunnelma. Siitä voi tulla kehto, jossa kasvaa samanhenkisiä taiteilijoita. Monialainen yhteistyö on tarpeen luovassa työssä. Olihan Sibeliuksellakin Gallén-Kallela ja pari runoilijaa seuranaan.

Kantelinen muistuttaa, että tekninen osaaminen on kaiken perusta.

– Taivaanrannan maalaaminen ei riitä, vaan on pistettävä peppua penkkiin ja opiskeltava tekniset asiat kunnolla. Oma sävelkieli syntyy ja kasvaa vasta sitten, kun perusosaaminen on kunnossa. Mutta suomalaiset säveltäjät ovatkin tekniikan tasolla erittäin hyvin koulutettuja ja taitavia.

Kansainvälinen verkostoituminen ja ulkomailla opiskelu ovat Kantelisen mukaan erinomaisia keinoja kehittää omaa tyyliä ja uraa.

– Jokaiselle tekee hyvää nähdä jotain uutta ja toisenlaista kuin kotimaassa. Itse ainakin inspiroidun ja uudistun, kun vaihdan maisemaa, vaikka lyhyestikin. Suomalaiset kulttuuri-instituutit ja lähetystöt ovat olleet tärkeitä ensimmäisiä etappeja ulkomaan matkoillani, ja olen tuntenut itseni tervetulleeksi. Niiden pitäisi entisestään kehittyä tapaamispaikoiksi, jotka magneetin lailla kokoavat yhteen kyseisessä maassa asuvia ja vierailevia suomalaistaiteilijoita. Kansainvälistymistukia en ole saanut. Pidän hakujärjestelmää liian hitaana, sillä työtilaisuudet tulevat yllättäen ja niihin pitää reagoida nopeasti, Kantelinen sanoo.

Jo vakiintuneiden taiteilijoiden ja muiden ammattilaisten tuki on tärkeää nuorelle säveltäjälle.

– YLE oli minulle tärkeä tuki nuoruudessani. Yleläiset ottivat minut kunnioittavasti huomioon, ja koin kuuluvani yhteisöön. Nuorien ja jo asemansa saavuttaneiden säveltäjien yhyttäminen ja mentoroinnin ohjaaminen sopisi Teostolle. Vinkkinä sanon, että itse lähden mielelläni mukaan sellaiseen, missä ei tarvitse sitoutua pitkäaikaisesti, vaan vaikka yhden illan ajan – tai projektiluontoisesti – kahvitellaan, vaihdetaan kuulumisia ja näkemyksiä.

Kantelinen korostaa laaja-alaisuuden merkitystä säveltäjän työn kannattavuuden lisäämisessä.

– Et voi vain odottaa sinfonia-tilauksia, vaan on sanottava kyllä monenlaisille tilauksille. Olen tehnyt monenlaista mediasäveltämistä ja musiikkia esimerkiksi juhlatilaisuuksiin ja mainoksiin. Jos käyttää pienen osan potentiaalistaan rahaa tuovaan keikkaan, sillä voi sitten rahoittaa taidetta ja unelmia. Fokus pitää kuitenkin pitää itselle olennaisessa. Kouluissakin voitaisiin ohjata tyylilajeja ylittävään työhön ja siihen tarvittavaan tekniseen osaamiseen.

Kantelinen kannustaa nuoria pitämään ”toinen jalka sävellyskammiossa ja toinen ihmisten keskellä”.

– Innostuminen on se, mikä kantaa. Ei ehkä kannata jäädä yksin kököttämään norsunluutornin hemmoksi. Säveltäjän pitää olla osa tätä yhteisöä ja yhteiskuntaa ja seurata puheenaiheita. Tarkoitus on tutkia elämää taiteessa, Kantelinen muistuttaa.

Teosto auttaa verkostoitumaan

– Tuomas Kantelinen on hyvä esimerkki menestyneestä säveltäjästä, joka lähti heti uransa alussa maailmalle asumaan ja verkostoitumaan, eikä jäänyt odottamaan menestystä kotimaassa. Hänellä oli sama rohkea asenne kuin Sibeliuksella, ja se toimi tänä päivänäkin. Hän on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä säveltäjistämme. Hänet tunnetaan erityisesti elokuvasäveltäjänä, ja nykyään menestyvä klassinen säveltäjä toimiikin usein yhteistyössä visuaalisten taiteiden kanssa, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi toteaa.

Sibelius on edelleen merkittävin ja esitetyin säveltäjämme sekä suomalaisen kulttuurin kulmakivi.

– Teosto auttaa nykysäveltäjiä kehittymään ja nousemaan esiin luomalla osaltaan otolliset olosuhteet ja toimintaympäristön. ”Tulevaisuuden Sibeliukset” on Teostossa motto ja ajattelutapa, Kuusi kertoo.

Potentiaalisia musiikintekijöitä kannustetaan monin keinoin. Teoston Pumppu-hankkeessa esimerkiksi eturivin musiikintekijät menivät peruskouluihin ja opastavat lapsia ja nuoria säveltämään itse musiikkitunnilla ja sanottamaan äidinkielen tunnilla.

– Nuorille säveltäjille tarjoamme edunvalvonnan lisäksi muun muassa mahdollisuuksia verkostoitua jo asemansa luoneiden säveltäjien kanssa. Yhteisöllisyys ja kohtaamisten järjestäminen eri-ikäisten ja eri genrejä edustavien säveltäjien välille on aivan olennainen osa toimintaamme. Säveltäjänä kehittymisessä tarvitaan luokkahuoneen rinnalle mentorointia, Kim Kuusi pohtii.

Edunvalvonnassa erityisesti musiikintekijöiden verotus ja apurahat ovat viime vuosina olleet pinnalla.

– Pyrimme muuttamaan tekijänoikeuskorvausten verotusta. Erityisesti kevyen musiikin puolella säveltäminen ja musiikin tuottaminen sulautuvat yhteen, ja työ vaatii kalliita teknisiä laitteita. Säveltäminen on muuttunut osaksi yritystoimintaa, ja menestyneimmät yritykset työllistävät jopa kymmenen ihmistä. Silloin sävellys ei enää ole ainoastaan yksilön tuote, vaan tekijänoikeustulotkin pitäisi nähdä yhtenä osana yrityksen liiketuloa. Sellaisena niitä pitäisi myös verottaa. Ajat ovat muuttuneet Sibeliuksen ajoista, jolloin riitti, kun vain kirjoitti nuotit paperille, Kuusi huomauttaa.