Mitä ”ihan ok” biisillä tienaa?

Anssi Kelan ansiokkaasta ja rohkeasta kirjoituksesta tulee pian kuluneeksi yhdeksän vuotta. Erilaisten tulovirtojen avaaminen artistin omien esimerkkien kautta on yhä ilahduttavan suoraa ja avointa lukemista. Se antaa monelle tekijälle konkretiaa siitä, mitä biisillä oikeasti voi tienata.

Hittibiisin kerryttämästä kahisevasta on siis jo näkökulmansa, mutta entäs biiseillä, joilla ei lähtökohtaisesti ole asiaa radioiden a-listoille tai Spotifyn TOP 10:een, jos edes TOP 100 -listalle? Onko näillä teoksilla mitään toivoa?

Vietin viime vuonna puolisen vuotta Teoston asiakaspalvelussa. Kokemukseni ja kuulemani mukaan tekijänoikeuksien rahavirtoja on todella vaikea ymmärtää, erityisesti konkreettisella tasolla. Kun huomasin istuvani sekä Teoston että artisti-biisintekijän hattu päässäni, päätin kääriä hihani ja avata mahdollisimman konkreettisesti ja paikoittain lohduttoman suorasti sitä, mikä on todellisuus ”ei niin suositun” tekijän pankkitilillä. Onko edessä sukellus Roope Ankan raha-altaaseen vai tölkkien palautus Alepaan?

Kaiken musiikin ei tarvitse olla hittimusiikkia

Nykyaikana musiikin tekeminen ja julkaiseminen on helpompaa kuin koskaan. Uskallan väittää, että suurin osa artisteista ja biisintekijöistä on osa tietynlaista massaa, joka koostuu uransa alussa olevista harrastelijoista sekä vaihtoehto- ja marginaalimusiikkia tekevistä ihmisistä. Tai muista sellaisista tekijöistä, jotka eivät vielä ole breikanneet tai saaneet jalkaansa musaskenen portinvartijoiden rautaovien väliin.

Koen ainakin itse olevani osa tätä massaa – ja ei siinä mitään. Musiikkialan kontekstissa olen luultavimmin ihan nobody. Indiegenrenkin sisällä luokittelen röyhkeästi itseni päässäni keksittyyn kategoriaan: ”ihan ok”. Ymmärrän paikkani ekosysteemissä ja viihdyn siinä oikein hyvin.

Took – If We Won’t eli minun ”ihan ok” biisini

Esittelen nyt oman esimerkkini kautta yhden yksittäisen biisin osalta, mistä ja miten tekijä ja artisti voi monetisoida hengentuotoksensa sekä sitä, kuinka sitä niin sanottua pinkkaa kertyy.

Julkaisin artistinimellä Took tekemäni kappaleen If We Won’t toukokuussa 2020. Biisin kesto on 3 minuuttia ja 24 sekuntia.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

Olen teoksen ainoa biisintekijä, joten osuuteni teoksen tekijänoikeuksista Teostossa on 100 prosenttia. Olen tallennetun äänitteen ainoa muusikko, artisti ja taiteellinen tuottaja, mutta tallenteiden omistaja eli levy-yhtiöni saa puolet äänitteen Gramex-tuloista. Biisi julkaistiin indielevy-yhtiö Soundhill Oy:n kautta, jossa hommailen itsekin joidenkin projektien parissa. Tämän takia pääsen käsiksi dataan kertyneistä rojalteista. Alan standardin mukaisesti minulle jää indie-artistina levy-yhtiön rojalteista puolet.

If We Won’t:in elinkaari on tullut nyt ansiokkaasti tiensä päähän. Pystyn siis laskemaan sille melko tarkat toteutuneet kokonaiskorvaukset. Datalähteenä kertyneistä korvauksista käytän Teostosta, Gramexista ja levy-yhtiöstäni saatuja tilityskoosteita.

Striimaus – ei näillä tuloilla vielä kuuhun mennä

Kun teosilmoitus on tehty ajoissa Teostolle ja metadata (eli biisin nimi ja tekijätiedot) ovat julkaisun kanssa linjassa, on odotettavissa ”teostoja” sekä rojalteja levy-yhtiön kautta. TeoStoryn Spotify avattuna – Uusi sivusto paljastaa tietoja yhtiön rahavirroista -artikkelissa kerrotaan, että levy-yhtiöiden osuus kokonaispotista on noin 75–80 %. Tekijöiden ja kustantajien osuudeksi jää loput 20–25 %.

Yhden kuuntelukerran rahallisen arvon laskeminen on hieman monimutkaisempi asia. Striimauspalveluilla on eriävät ja elävät hinnastonsa. Käytän esimerkkinä vain Spotifytä, sillä se lienee yleisin palvelu.

Spotify-korvauksiin vaikuttavat asiat

• Teoksen jako-osuudet tekijöiden kesken. Koska olen biisin ainoa tekijä, saan tekijöille varatun osuuden kokonaan itselleni. Jos tekijöitä on useampi, korvaus jaetaan heidän kaikkien kesken. Jos kappaleella on kustantaja, myös tälle kuuluu oma osansa potista.
• Kappaleen suosio. Tilitykseen vaikuttaa se, kuinka korkealla kyseinen kappale on kuuntelutilastoissa. Yhdestä striimistä saatava summa on riippuvainen palvelussa soitettujen kappaleiden kokonaismäärästä kuukauden aikana ja kappaleen suosiosta suhteessa muuhun musiikkiin palvelussa. Suosituimmat kappaleet keräävät siis suurimmat korvaukset. Useimmat suoratoistopalvelut maksavat ”pro rata” -periaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa jakoa, jossa palvelu kokoaa kaikki kuukauden kuunteluista ja tilauksista saadut rojaltit yhteen suureen läjään ja maksavat ne artisteille sen perusteella, mikä niiden osuus kokonaisvirtauksista on.
• Kuuntelut joko maksullisilta tai maksuttomilta Spotify-tileiltä. Tekijälle tilitettävään summaan vaikuttaa myös, kuunnellaanko musiikkia kuukausimaksullisella käyttäjätilillä vai maksuttomalla tilillä. Maksuttomien tilien kuuntelusta kertyy vähemmän korvauksia.

Teoston tilitykset tulevat noin puoli vuotta myöhemmin, ja levy-yhtiön rojalteista sain dataa aina edelliseltä kuukaudelta.

Took – If We Won’t	12 183 striimiä Spotifyssa
Teosto	4,28 € (0,0003 € / striimi)
Levy-yhtiön kautta tulleet artistirojaltit 50 %	9,758 € (0,0008 € / striimi)
Yhteensä	14,048 €

Radio – soitto Ylen radiokanavilla kerryttää tuloja muita enemmän

Aktiivisen promootiokampanjani jälkeen olin onnistunut saamaan myös yhden radiosoiton Ylen valtakunnallisilta taajuuksilta – kiitos YleX:n toimittajat. Tämä tarkoitti, että luvassa olisi nannaa niin Teostolta kuin Gramexiltakin. Huomiona tässä kohtaa, että esitys Yleisradiolla on huomattavasti arvokkaampi kuin kaupallisella tai pienemmillä kanavilla. Karkeasti esityksen arvoon vaikuttavat biisin esitetty kesto, lähetysajankohta, kanavan suuruus, musiikkipitoisuus ja liikevaihto.

Radiosuosioni johdosta pottini alkoi tässä kohtaa kasvaa jo merkittäviin sfääreihin.

Took – If We Won’t	Yksi radiosoitto YleX:ssä
Teosto	17,37 €
Gramex	14,67 €
Yhteensä	32,04 €

Keikat – esiintymispalkkion lisäksi biisistä saa tekijänoikeustuloja

Keikoista voi sovitun keikkapalkkion ja kavereille illalla myytyjen kangaskassien lisäksi saada myös Teoston esityskorvauksia, kun muistaa tehdä esitysilmoituksen Teostoon. Esitetyn biisin korvauksen suuruus riippuu sen esityskestosta, mutta myös tapahtuman yleisömäärästä, lipputuloista ja tapahtuman järjestäjän voimassa olevasta luvasta. 20 000 ihmisen festarilta voi siis olettaa erilaista korvausta kuin lähibaarista.

Tähän raporttiin tarkasteltu ravintolakeikkani oli ilmainen: ei varsinaisesti yleisömenestys, mutta ihan kiva keikka kuitenkin.

Took – If We Won’t	Yhden biisin tekijänoikeuskorvaus
Ravintolakeikka (yleisölle ilmainen)	2,07 €
Yhteensä	2,07 €

Ruhtinaallinen lopputulos: 48 euroa

Yhteenvetona kaikki alueet yhteenlaskettuna sain yhdestä biisistä rapiat 48 euroa. Rahan tuloa ei voi estää. Onko tässä toiminnassa siis mitään järkeä? Ei tietenkään ole.

Took – If We Won’t	Kertynyt tekijänoikeuskorvaus
Striimaus	14,048 €
Radiosoitto	32,04 €
Keikat	2,07 €
Yhteensä	48,158 €

Toisaalta: vaikka kahiseva onkin tärkeää, se ei ollut ainakaan itselleni syy lähteä tekemään musiikkia. Musiikintekoprosessi, uusiin ihmisiin tutustuminen, omien biisien valmiiksi saaminen, esittäminen ja kaikki muu kokonaisuuteen liittyvä sekoilu ovat antaneet minulle jotain paljon arvokkaampaa henkistä pääomaa.

Jatkan ainakin toistaiseksi oleiluani osana alussa kuvaamaani pienten musiikintekijöiden massaa. Tällä hetkellä repertoaarissani lojuu noin kolmekymmentä teosta. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että joka kvartaalissa saaduilla Teoston tilityksillä voin ansaitusti palkita itseni menemällä elokuviin ja sen jälkeen hakea jostain vaikka artesaanipizzaa. Voin huoletta valita niin monta täytettä kuin kehtaan ja nauttia kylkeen ison kokiksen. Luksusta. Elannoksi se ei riitä, mutta toistaiseksi se on minulle ihan ok.

Mitä opin ”ihan ok” biisini menestyksestä?

Radio, keikat ja Spotify eivät ole musiikintekijän ainoita rahalähteitä. Artisti voi lisätä tuloja vaikkapa muun merchandise-myynnin kautta tai brändikumppanuuksilla. Tekijän kannalta oman teosrepertoaarin kasvattamiseksi ja kun osaamista ja intoa riittää, musiikkia kannattaa ehdottomasti tehdä mahdollisimman paljon myös muille ja muiden kanssa. Katalogin mukana myös tulot alkavat kasvamaan tasaisesti pikkuhiljaa, vaikka alku onkin lievästi sanottuna ”vähän vaikee”.

Pienistä puroista kasvaa suuri joki ja jokaisen pitää aloittaa jostain. Niin se vaan menee ja se alku voi kestää aikansa. Lyhyt katsaukseni käsitteli tuloja vain yhden biisin kohdalta rajatusti hieman yli vuoden ajalta. Kun yhtä menestyneitä kappaleita nakuttaa vaikka parikymmentä, lähentelee potti jo tuhatta euroa. On sanomatta selvää, että summa ei ole tarpeeksi, jos haluaisin tulla toimeen täysipäiväisenä biisintekijänä. Tämän vuoksi keskustelu epäoikeudenmukaisesta ansaintalogiikasta ja kohtuullisesta korvauksesta musiikkituotannon alkulähteelle on erittäin relevanttia.