Mitä kiertuehenkilökunta tekee?

Kun Nightwish suuntaa suurelle areenakiertueelle Euroopassa, yhtyeen mukaan lähtee yli 50 keikkatyöläistä. Heidän joukossaan on kiertuemanagereita, ääniteknikkoja, valosuunnittelijoita, pyroteknikkoja, soitinteknikkoja, merchandise-myyjiä, autokuskeja… ja jopa keittiöhenkilökunta, joka vastaa koko porukan ruokahuollosta.

Turha säikähtää. Kaikki eivät tarvitse yhtä paljon työntekijöitä ympärilleen keikoilla.

Suomen mittakaavassa Nightwish on ääriesimerkki ja omassa luokassaan, mutta jokaisen keikkailevan yhtyeen ja artistin on syytä koota ympärilleen itselleen sopiva kiertuehenkilökunta.

Usein matkaan lähtevät:

• ääniteknikko
• valosuunnittelija
• soittimista vastaava lavateknikko
• merchandise-myyjä, jos esiintyjällä on tarjolla levyjä, paitoja tai muita oheistuotteita
• kiertuemanageri, tuotantopäällikkö ja useita muita työntekijöitä, kun kyseessä on ulkomaankiertue tai suurempi tuotanto.

Kolme alan ammattilaista kertoo keikkatyöläisten arjesta. Ääniteknikko Anni-Sofia Annala kiertää nykyään pääasiassa Behmin kanssa, mutta hän on työskennellyt muun muassa Maija Vilkkumaan kanssa ja Nosturi-klubilla. Kitarateknikko Kimmo Aroluoman työnantajia ovat olleet muun muassa HIM, The Rasmus ja Hanoi Rocks, minkä lisäksi hänellä on kitaralaitteisiin erikoistunut yritys Custom Boards. Manage Me -manageritoimiston Tina Jukarainen on toiminut Cheekin kiertuemanagerina. Myös Annala ja Aroluoma ovat olleet kiertuemanagereina varsinaisen päätyönsä ohessa.

Missä vaiheessa keikoille olisi syytä palkata henkilökuntaa?

Kimmo Aroluoma: ”Yleensä se lähtee siitä, että keikoille lähtee joku kaveri auttamaan roudauksessa, mutta ihan ensimmäisenä mukaan kannattaa hoitaa oma miksaaja. Se kannattaa hoitaa niin nopeasti kuin suinkin mahdollista, ja jopa niin, että leikataan alkuun omista liksoista. Täytyy ymmärtää se, että jos esiintyjä kuulostaa saliin huonolta, keikoista ei ole niin paljon hyötyä kuin niistä voisi olla. Oman ääniteknikon vaikutus bändin soundiin on niin iso.”

Keitä kaikkia esiintyjät tarvitsevat tuekseen keikoilla?

Anni-Sofia Annala: ”Alkuun mukana saattaa olla vain yksi ääniteknikko, joka tekee sekä saliäänen että lavamonitorit, mutta kun keikat kasvavat, miksaajat ovat yleensä erikseen salissa ja lavalla. Sitten tarvitaan valosuunnittelija ja backlinereita, jotka hoitavat ja huoltavat bändin soittimet. Seuraavaksi tulee kiertuemanageri, joka voi olla myös joku teknikoista. Itse olen esimerkiksi Behmin kiertuemanageri miksaamisen ohessa.”

Kimmo Aroluoma: ”Crew voi olla yksi tai kuusikymmentä henkeä riippuen artistin koosta. Peruskuvio on se, että bändin mukana kulkee viisi plus yksi henkilöä, esimerkiksi HIMillä ja The Rasmuksella oli pitkään niin. Ensinnäkin on miksaaja, valoteknikko, monitorimiksaaja, rumputeknikko ja kitarateknikko. Plus ykkönen on sitten kiertuemanageri, mutta aika usein jompikumpi ääniteknikoista on samalla kiertuemanageri tai tuotantopäällikkö. Tuollaisella jengillä lähdetään yleensä keikoille, mutta bändin koosta riippuen esimerkiksi lavateknikoita voi olla enemmän. Viisi on se perusryhmä, jolla 2000-luvun suomalaisbändien vienti on tehty.”

Mitä kiertuemanageri tekee?

Kimmo Aroluoma: ”Kiertuemanageri valvoo tien päällä bändin ja managerin etua. Tehtävänä on tuoda bändi toimintakykyisenä keikalle ja saattaa heidät sieltä pois. Samalla hän huolehtii ihan kaikista bändin toiveista majoituksesta ja ruokailusta alkaen. Kiertuemanageri tekee keikkapaikoilla myös tilitykset ja kerää rahat. Se on tosi laaja homma, siihen voi sisältyä myös psykologin tehtäviä ja ties mitä. Kun kiertuemanagerilta loppuu paukut, hän palkkaa tuotantopäällikön omaksi assarikseen. Tuotantopäällikkö on kiertuemanagerin oikea käsi, joka hoitaa keikkojen teknistä puolta. Jos ollaan liikkeellä kahdella autolla, niin periaatteessa kiertuemanageri liikkuu bändin bussissa ja tuotantopäällikkö crew’n mukana.”

Tina Jukarainen: ”Kiertuemanageri on yhteyshenkilö tuotannon, keikkamyynnin ja esiintyjien välissä. Itse pidin huolen siitä, että kaikilla on tiedossa aikataulut, välitin erikoisruokavaliotoiveet, laitoin vieraslistat eteenpäin ja yleensäkin olin yhteydessä joka suuntaan. Kun lähdettiin tien päälle, minä olin ensimmäisenä paikalla. Jos tuli viivästyksiä, bussikuski oli minuun yhteydessä, ja minä välitin tiedon bändille. Liikkeelle lähdettiin yleensä aika aikaisin, ja minä pidin huolen siitä, että kaikki olivat bussissa. Kun tultiin keikkapaikalle, kävin hakemasta hotellin respasta avaimet koko porukalle. Venuella oli selvitettävä, missä on bäkkäri ja mihin aikaan on ruokailu. Kerroin bändille, missä kohden mennään ja ollaanko aikataulussa, mihin aikaan on soundcheck. Hoidin lavalle vesipullot, pyyhkeet ja settilistat. Olin silmät ja korvat auki katsomassa, että kaikki sujuu hyvin. Aina tulee kysymyksiä, ja niiden ratkaiseminen oli minun tehtäväni.”

Missä vaiheessa bändi tai artisti tarvitsee kiertuemanagerin mukaansa?

Tina Jukarainen: ”Suomessa on tosi vähän ihmisiä, jotka tekisivät vain kiertuemanagerointia, koska yleensä kiertueet ovat täällä pienempiä. Aika usein esimerkiksi joku tekniikasta pystyy sen hoitamaan.”

Mitä kaikkea ääniteknikon työhön kuuluu?

Anni-Sofia Annala: ”Se riippuu vähän roolista. Ääniteknikko voi tehdä pelkästään saliäänen, mutta joskus hän vastaa myös lavamonitoreista. Esimerkiksi Behmin kanssa hoidan monitorimiksauksen, mihin kuuluu laitteiston kasaus, kamojen kytkeminen ja langattomien laitteiden säätäminen oikeille taajuuksille. Sitten on soundcheck. Keikan aikana tilanne vähän vaihtelee. Joskus se on pelkkää päivystämistä, mutta joskus soitan taustanauhoja tai käytän erilaisia efektejä. Monesti on etukäteen sovittu biisikohtaisesti, mitä missäkin tarvitaan. Ääniteknikko on mukana myös kiertueen valmisteluissa. Tällöin pääsen varmistamaan, että kalustossa ei ole mikään pielessä ja mukaan lähtee oikeat asiat. Isommissa produktioissa järjestetään oikeastaan aina produktiotreenit ennen kiertuetta. Keikalle ei lähdetä harjoittelemaan, vaan kokonaisuus käydään läpi jo etukäteen.”

Mitä tekee lavateknikko?

Kimmo Aroluoma: ”Kaikkein laajimmillaan soitinteknikon homma lähtee siitä, että olen yhteydessä laitevalmistajiin, jakelijoihin ja jälleenmyyjiin. Jäljitän sopivia laitteita soittajille ja voin jopa hankkia endorsement-sopimuksia. Hankituista laitteista kasaan toimivan järjestelmän, jonka kanssa lähdetään keikoille. Paikan päällä kasaan ja puran laitteet, ja artisti vain soittaa.”

”Artistin tehtävä on tulkita ja soittaa, joten lavalle tarvitaan ihminen, joka voi keskittyä pelkästään tekniikan ylläpitämiseen ja tarkkailuun. Kun luurissa kuuluu räsähdys, keskustelemme teknikoiden kesken talkbackin avulla ja yritämme löytää ongelmaan ratkaisun. Siinä kohden artisti tai yleisö ei ole välttämättä huomannut vielä mitään. Teknikon painajainen on se, että signaali katkeaa. On teknikon julkinen nöyryytys, kun olet lavalla perse pystyssä ja mistään ei tule mitään ääntä.”

Koska kiertueiden budjetit ovat usein tiukkoja, kuinka paljon kiertuehenkilökunnan roolit menevät sekaisin?

Kimmo Aroluoma: ”Perushommahan voi olla, että yksi ihminen on sekä miksaaja että autokuski, minkä lisäksi hän roudaa, eli on vähän niin kuin backlineri, ja tekee valoja vasemmalla kädellä. Yksi ihminen voi aluksi joutua tekemään ihan kaiken. Aika usein väkimäärä alkaa kasvaa, kun lähdetään ulkomaille ja festareille. Siellä on niin tiukat sakot myöhästymisistä, että sitä ei voi enää sössiä ja riskeerata. Teknikot ovat tulonhankkimiskulu, ja se pitää vain laskea, että missä kohden niiden palkkaaminen on kannattavaa.”

Miten kiertuemanageriksi voi opiskella?

Tina Jukarainen: ”Ei siihen voi oikeastaan opiskella. Toki jos tuotantohommat, kuten kulttuurituottajan tehtävät tai tapahtumajärjestäminen, on hallussa, niin on aika helppo ryhtyä kiertuemanageriksi. Työssä vaaditaan pitkää pinnaa, ihan järjettömän pitkää pinnaa, ja ongelmanratkaisutaitoja. Aina tulee vastaan ongelmia, jotka pitää ratkaista. Tietysti myös sosiaalisten taitojen on syytä olla hyvät, että tulee toimeen kaikkien kanssa. Se on todella tärkeää.”

Miten ääniteknikoksi voi opiskella?

Anni-Sofia Annala: ”Nykyään alalle on kouluja, ja minäkin olen valmistunut äänitekniikkaan erikoistuneeksi media-assistentiksi. Sitä kautta päädyin harjoittelijaksi Nosturiin ja jäin sille tielle tekemään keikkaa. Se on aika yleinen polku. Toinen vaihtoehto on harjoitella hommaa vaikka jossain studiossa. Sosiaalisten taitojen on syytä olla hyvät, koska keikkailu on yhdessä elämistä ja tiimipelaamista. Samoin paineensietokykyä tarvitaan, koska keikoilla on aina muuttujia ja voi tapahtua yllätyksiä. Tietysti tarvitaan myös ymmärrystä musiikista ja eri genreistä. Varsinkin talonteknikkona työskennellessä musiikki saattaa vaihtua päivästä riippuen ihan päivänpopista blackmetalliin. Pitää ymmärtää, mikä on eri tyylien estetiikka ja mitä haetaan.”

Miten lavateknikoksi voi opiskella?

Kimmo Aroluoma: ”Mielenkiintoinen tapa tutustua näihin hommiin on mennä apukädeksi roudaamaan Suomeen tulevia ulkomaisia bändejä. Siellä näkee hyvin, miten homma tehdään. Jonkun Iron Maidenin keikan seuraaminen alusta loppuun on aika hieno kokemus, koska siinä näkee, mitä siellä tapahtuu ja miten ihmiset käyttäytyy. Täytyy olla innokas, avoin ja ystävällinen. Teknikkojen homma ei ole mikään salaseura, vaan sinne etsitään koko ajan uusia ihmisiä. Kaikki on itsestä kiinni. Kun sulla on intoa ja energiaa, se tarttuu, ja yhtäkkiä sä oot niissä hommissa. Mitään koulua alalle ei ole, mutta esimerkiksi minä olen antanut tunteja. Mun kädenojennus oli myös Keikkapäiväkirja, jonka kirjoitin kaikille alasta kiinnostuneille. Se kannattaa lainata kirjastosta.”