Mitä levy-yhtiö tekee?

Takavuosina levy-yhtiöiden tehtävä oli selkeä, kun toiminnan keskiössä oli aivan kirjaimellisesti levyjen julkaiseminen. Tällä vuosituhannella koko musiikkiala on muuttunut, kun äänitteiden jakelu on siirtynyt verkon striimauspalveluihin. Se, mitä levy-yhtiö tekee, on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Yhtiöt osallistuvat esimerkiksi artistien ja äänitteiden kehittämiseen, saattavat kappaleet julkisuuteen ja huolehtivat markkinoinnista.

Myös levyjä julkaistaan edelleen, kun suuri osa julkaisuista on taas saatavilla vinyylillä tai cd:nä.

”Onhan tämä ihan huikeaa aikaa musiikinkuluttajien kannalta, kun lähes kaikki musiikki on kuunneltavissa striimauspalveluissa. Lisäksi useimmista levyistä on saatavilla melkein mikä tahansa perinteinen formaatti”, kommentoi Musiikkituottajien apulaisjohtaja Tommi Kyyrä ääniteteollisuuden nykytilannetta. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on kattojärjestö, joka edustaa kotimaisia levy-yhtiöitä.

Tommi Kyyrän lisäksi levy-yhtiöiden toimenkuvasta kertovat PME Recordsin toimitusjohtaja Teemu Laitinen ja Fullsteam Recordsin label manager Katja Vauhkonen.

Mitä levy-yhtiö tekee nykyään?

Katja Vauhkonen: ”Levy-yhtiön tarkoitus on sama kuin ennen eli äänitteiden julkaisu, mutta työnjako on muuttunut. On olemassa perinteisiä yhtiöitä, jotka pystyvät opastamaan artistia ihan alkupisteestä lähtien. Levy-yhtiö voi tarvittaessa hankkia artistille biisit, tuottajat, kannentekijät ja kaiken muun tarvittavan. Kun levy saadaan julki, levy-yhtiö voi hoitaa tiedotuksen ja markkinoinnin. Toisaalta osa yhtiöstä on keskittynyt selkeästi vain äänitteiden jakeluun. Kaikki riippuu täysin sopimuksesta, joka artistin kanssa tehdään.”

Teemu Laitinen: ”Keskiössä on edelleen äänitteiden tuotanto, johon levy-yhtiö pystyy tarjoamaan resursseja, oli ne sitten rahallisia tai muuta. Kun olemme projektissa vahvemmin mukana, voimme tarjota luovaa osaamistamme ja autamme biisien viimeistelyssä. Lopuksi viimeistelemme äänitteen julkaisukelpoiseen muotoon sekä hoidamme valokuvat, kannet ja kaiken mahdollisen promomateriaalin julkaisun tueksi. Kun äänite on saatu julkaistua, teemme sen eteen markkinointitoimenpiteitä, että musiikki saadaan yleisön kuultaville mahdollisimman tehokkaasti.”

Miten uusi artisti voi saada levytyssopimuksen?

Katja Vauhkonen: ”Tässä pätee edelleen se, että jonkun pitää levy-yhtiöissä rakastua artistin musiikkiin tai nähdä siinä kaupallista potentiaalia. Suurin haaste nykyisen informaatiotulvan keskellä on se, miten artisti saa musiikkinsa oikeiden ihmisten kuunneltavaksi.”

Teemu Laitinen: ”Uuden artistin täytyy itse olla aktiivinen ja on pidettävä yhteyttä eri tahoihin. Nykypäivänä artistit lähettävät paljon sähköpostitse demoja, joissa esitellään projekti. On myös paljon tapahtumia, joissa uudet artistit pääsevät esiintymään alan toimijoille. Tärkeää on oma aktiivisuus, uskaltaminen ja jaksaminen.”

Miten levy-yhtiö päättää uuden artistin kiinnittämisestä?

Teemu Laitinen: ”Yksi tosi tärkeä seikka ainakin meille on se, että tapaamme artistin tai bändin. Samalla kuulemme ihan kasvotusten, mitä he ovat suunnitelleet ja mitä tavoittelevat. Siitä pitää olla yhteisymmärrys, että sopimus hyödyttää molempia tahoja. Meidän pitää kokea, että pystymme oikeasti tuomaan artistin uralle lisäarvoa. Täytyy ymmärtää, missä artisti on, mitkä hänen tavoitteensa ovat ja mikä hänen visionsa on. Jos koemme, että pystymme antamaan artistille jotain lisää, voimme alkaa miettiä levytyssopimusta.”

Mitä tekee levy-yhtiön A&R-vastaava?

Tommi Kyyrä: ”A&R tulee tietysti sanoista artist ja repertoire. Kyse on kehitystyöstä. A&R etsii uutta musiikkia ja uusia artisteja. Hän vastaa artistien kiinnittämisestä levy-yhtiölle sekä niiden kehittämisestä. Viimekädessä A&R vastaa myös siitä, että lopullinen äänite kuulostaa siltä kuin sen on tarkoitus kuulostaa.”

Katja Vauhkonen: ”Levy-yhtiön sisällä A&R pitää huolen artistisisällöstä eli hän on pääasiassa vastuussa musiikista ja visuaalisesta maailmasta. Usein se menee niin, että alkuvaiheessa A&R ja artisti ovat todella tiiviisti yhteistyössä keskenään. Kun sisältö ja visio alkavat löytyä, mukaan otetaan lisää porukkaa, usein esimerkiksi markkinointihenkilö, joka lähtee viemään viestiä eteenpäin.”

Miten levy-yhtiö voi auttaa artistin kehittämisessä?

Tommi Kyyrä: ”Parhaimmillaan levy-yhtiö voi olla artistin tukena hänen visionsa toteuttamisessa. Jos artistilla on näkemys, mihin hän haluaa musiikkinsa kanssa mennä, niin levy-yhtiö voi auttaa saavuttamaan tämän esimerkiksi etsimällä sopivat yhteistyökumppanit. Samalla voidaan keskustella, ovatko tavoitteet realistisia tai mitä kannattaisi tehdä toisin. Se on usein hyvin intiimi suhde, joka perustuu keskinäiseen henkilökemiaan. Jos ei ole molemminpuolista arvostusta, niin harvoin siitä mitään hyvää syntyy.”

Teemu Laitinen: ”Jos lähdetään musiikin luomisprosessista liikkeelle, tarjoamme musiikin tekemiseen puitteet, kuten esimerkiksi studion. Toki meillä on tarjota myös resursseja, osaamista ja kokemusta alalta. Meillä on laajat kontaktit alan toimijoihin ja tuottajiin, joten pystymme auttamaan uran pitkäkestoisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Kun materiaalia alkaa syntyä, A&R-henkilöt voivat jalostaa biisejä eteenpäin artistin kanssa antamalla palautetta ja kehitysehdotuksia.”

Miten levy-yhtiön ja kustantajan roolit eroavat toisistaan?

Teemu Laitinen: ”Kustantajat toimivat teospuolella eli kyse on sanoittamisesta, säveltämisestä ja tuotantopuolesta. Levy-yhtiöt toimivat taas äänitteiden kanssa. Tavallaan kyse on saman kokonaisuuden eri puolista. Usein on myös niin, että uran alkuvaiheessa artisti voi kirjoittaa kappaleensa itse. Kun toiminta hyvässä tapauksessa kasvaa, monet toteavat tarvitsevansa ammatillista kirjoitusapua, uusia ideoita tai soundeja muilta säveltäjiltä. Silloin kustantajan biisintekijät voivat tulla mukaan siihen projektiin.”

Mikä ero on perinteisellä levytyssopimuksella eli artistisopimuksella ja lisenssisopimuksella?

Teemu Laitinen: ”Artistisopimuksen lähtökohtana on se, että levy-yhtiö tuottaa ja rahoittaa äänitteiden teon. Tämän jälkeen yhtiö saa äänitteet käyttöönsä, kaupallistaa ne ja maksaa artistille korvauksen tuloista, tyypillisesti rojalteja. Lisenssisopimus toimii taas niin, että lisensoiva taho tuottaa itse äänitteen ja lisensoi sen levy-yhtiöille. Jos on esimerkiksi valmis levy, niin voidaan sopia, että levy-yhtiöllä on oikeus julkaista ja jaella sitä seuraavat 12 vuotta. Kun aika on kulunut, oikeudet palaavat artistille tai bändille itselleen.”

Katja Vauhkonen: ”Lisenssisopimus on järkevä, jos artisti on niin tuottelias, että on tehnyt koko äänitteen itse valmiiksi. Artistisopimuksessa levy-yhtiö ottaa ison riskin ja maksaa kaikki äänitteen tuottamisesta syntyvät kulut. Tällöin taloudellinen riski siirtyy artistilta levy-yhtiölle.”

Mitä tarkoittaa 360-levytyssopimus?

Katja Vauhkonen: ”Osa levy-yhtiöistä on alkanut tehdä myös keikkamyyntiä, kustannustoimintaa sekä oheistuotteiden myyntiä. Kun tehdään 360-sopimus, levy-yhtiön sisältä löytyvät kaikki nämä toiminnot. Suomessa Warner taitaa tällä hetkellä olla ainoa iso yhtiö, jolla on oma ohjelmatoimisto ja kustannustoimintaa. Lisäksi on pienempiä indieyhtiöitä, joissa hoidetaan kaikki.”

Mikä on riippumattomien (indie) ja monikansallisten (major) levy-yhtiöiden ero?

Teemu Laitinen: ”Yksinkertainen vastaus on yrityksen koko. Indiet ovat sananmukaisesti itsenäisiä toimijoita, kun taas majorit ovat monikansallisia ulkomaisia yrityksiä. Loppupeleissä molemmat palvelevat samaa tarkoitusperää eli äänitteiden julkaisua, artistien menestystarinoiden luomista ja pitkäkestoisten urien tukemista. Palvelumallit ja sopimuskäytännöt voivat sitten taas olla poikkeavia. Esimerkiksi me pyrimme pienempänä toimijana luomaan hyvin henkilökohtaisen kontaktin artistien kanssa. Toisaalta meillä on sen verran muskelia, että on mahdollista tehdä isoja juttuja ilman riippuvuutta monikansallisesta toiminnasta. Osaltaan se on seurausta teknologisesta kehityksestä. Meidän kauttamme musiikin saa digijakeluun kaikkialla maailmassa ihan yhtä lailla kuin isojen levy-yhtiöiden kautta.”

Tommi Kyyrä: ”Monikansallisilla yhtiöillä eli Sonylla, Universalilla ja Warnerilla on omistuspohja pääosin ulkomailla ja heidän päämiehensä odottaa, että yhtiö edustaa myös heidän kansainvälisiä artistejaan Suomessa. Sen lisäksi yhtiö tuottaa myös kotimaisia julkaisuja.”

Milloin artistin kannattaa julkaista äänitteensä omakustanteena?

Tommi Kyyrä: ”Omakustanteen julkaisijan pitää olla valmis tekemään paljon levy-yhtiöiden yleensä tekemää työtä. Jos on osaamista, aikaa, intoa ja vahva näkemys omasta musiikista, niin se voi olla ehdottomasti kannattavaa. Studiotekniikan hinnat ovat tulleet paljon alaspäin, minkä ansiosta voit saada äänitteen julkaisukuntoon vaikka kotona. Sen jälkeen isoin kysymys on se, mitä kautta ihmiset löytävät musiikin. Jos tällä hetkellä julkaistaan arviolta 60 000–70 000 uutta biisiä päivässä, markkinoinnin ja promootion merkitys on vielä isompi kuin aikaisemmin.”

Katja Vauhkonen: ”On huomattavissa, että monet haluavat perustaa oman levy-yhtiön. Jos kaikesta on selkeä visio, niin herää varmasti kysymys, mihin levy-yhtiötä oikein tarvitsee. Nykyään pystyy ostamaan erilaisia palveluja erikseen, oli sitten kyse vaikka tuotannosta tai markkinoinnista. Kaiken ei tarvitse enää olla yhden katon alla. Artistin pitäisi pystyä räätälöimään itselleen tiimi, joka tuntuu parhaalta. Jos pystyt tekemään kaiken alusta loppuun itse ja haluat omistaa oikeudet, niin silloin se on erittäin tervettä.”

Musiikkialan ABC -juttusarja