Mitä musiikkialan taustajärjestöt tekevät?
Oletko tuore musiikintekijä ja haaveiletko menestyksestä? TeoStoryn Musiikkialan ABC -juttusarjassa käymme läpi, kuka kukin musiikkialalla on. Kahdeksannessa osassa kerromme, mitä musiikkialan taustajärjestöt tekevät.
Muusikoiden ja musiikintekijöiden arki voi usein olla kamppailua, kun rahat eivät tahdo riittää elämiseen tai suunnitteilla olevien projektien toteuttamiseen. Onneksi taustalla on tukiverkosto, jonka puoleen voi tarvittaessa kääntyä.
Musiikkialalla on useita taustajärjestöjä, jotka pyrkivät edistämään musiikin parissa työskentelevien asemaa. Ne ajavat kaikkien yhteistä etua vaikuttaessaan alan lainsäädäntöön ja julkiseen rahoitukseen sekä työehtoihin ja sopimuskäytäntöihin.
Myös yksittäiset tekijät voivat saada suoraa tukea ja neuvontaa. Apurahaa voi hakea esimerkiksi konserttien ja kiertueiden järjestämiseen, äänitetuotantoon, videoiden kuvaamiseen tai laulunkirjoittamiseen. Järjestöillä on myös taiteilijaresidenssejä, joissa voi keskittyä työntekoon tai hakea inspiraatiota.
Taustajärjestöistä esittelemme nyt neljä: Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Musiikin Edistämissäätiö eli MES.
Muusikkojen liitto on muusikkojen oma ammattijärjestö.
Haastateltavana puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
Ketkä voivat liittyä Muusikkojen liiton jäseneksi?
”Kaikki musiikkia työkseen esittävät. Aiemmin jäseniksi pyrkivillä piti olla kaksi suosittelijaa, mutta tällaisesta ehdosta on luovuttu. Ammattimaisuutta emme halua hirveän tarkasti määritellä, koska tällä alalla voi työskennellä niin monella tavalla. Jos on tulossa alalle, meillä ei ole mitään kynnystä, joka pitäisi ylittää. Realistinen lähtökohta on totta kai se, että tulojen pitäisi olla jollain tavalla järkevässä suhteessa meidän jäsenmaksuumme. Meidän jäsenistämme noin tuhatkunta on sinfoniaorkestereiden soittajia ja loput ovat erilaisia freelancereita. Kaikkiaan on jäseniä noin 3800.”
Milloin muusikon kannattaa harkita jäseneksi liittymistä?
”Varmasti siinä vaiheessa, kun tulee keikkoja ja tienestiä tai eteen tulee sopimuksia. Kun toiminta alkaa olla jollakin lailla ammattimaista. Silloin kannattaa katsoa, mitä jäsenyydestä voisi hyötyä. Jäsenmaksua vastaan pystymme tarjoamaan paljon etuja ja palveluja. Liittyminen onnistuu sähköisesti netissä tai tulemalla paikan päälle.”
Mikä on Muusikkojen liiton keskeisin tehtävä?
”Muusikkojen eli musiikin esittäjien edunvalvonta. Teemme työehtosopimuksia, joiden avulla määritellään minimiehdot ja minimipalkka eri toimintasektoreilla. Tällä alalla monet tekevät myös yksilöllisiä sopimuksia, kuten levytyssopimuksia, ja tarjoamme apua niiden kanssa. Edunvalvontaa on kahdenlaista. Kollektiivinen edunvalvonta tarkoittaa sitä, että pyrimme sopimaan isomman ryhmän puolesta asioista kerralla. Yksilöllinen edunvalvonta voi olla vaikka sopimuskonsultointia. Jäsenetuihin kuuluu se, että meidän lakimiehiltämme saa maksutonta konsultointia sopimusasioissa.”
Millä muilla tavoin liitto auttaa jäseniään?
”Meillä on palveluja, jotka liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen, esimerkiksi sairauskassa. Viime vuosina olemme panostaneet myös musiikin edistämistoimintaan, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on omia klubeja ja Radio Helsinki. Olemme mukana alan toiminnassa ja pyrimme sillä tavalla vaikuttamaan ja tekemään asioita paremmin.”
Miten liiton omistamia taiteilijaresidenssejä voi saada käyttöönsä?
”Residenssejä voivat hakea meidän jäsenemme ihan vapaasti. Me emme vahdi, että siellä pitäisi tehdä joitain tiettyjä asioita. Ihmiset käyttävät niitä työskentelyyn, mutta myös niin, että he käyvät esimerkiksi Lontoossa katsomassa musikaaleja tai käyvät hankkimassa virikkeitä tai verkostoitumassa. Residenssejä meillä on Lontoossa, Berliinissä, Los Angelesissa, Raaseporissa ja Espanjan Mijasissa.”
Riittääkö Muusikkojen liiton jäsenyys vai onko soittajan syytä olla useamman järjestön jäsen?
”Riippuu paljon siitä, mitä tekee. Meillä on esimerkiksi jonkin verran jäseniä, jotka ovat myös Näyttelijäliiton jäseniä, jos he tekevät esimerkiksi musiikkiteatteria tai ovat näyttelijöitä. Toki myös Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Säveltäjien kanssa on yhteisiä jäseniä, jotka tekevät itse musiikkia. Nykyään varsinkin freelancer-puolella toimenkuva on niin moninainen, että se ei mahdu yhteen muottiin. Monet tekevät kaikkea mitä tarvitaan ja mihin rahkeet riittävät.”
Suomen Musiikintekijät on etujärjestö, joka edustaa lauluntekijöitä eli säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia.
Haastateltavana toiminnanjohtaja Aku Toivonen.
Ketkä voivat liittyä Suomen Musiikintekijöiden jäseneksi?
”Jäseneksi voivat hakea kaikki suomalaiset tai Suomessa asuvat, ammattimaisesti toimivat sanoittajat, säveltäjät ja sovittajat. Määrittelemme ammattimaisuuden niin, että tekijänoikeuskorvauksia olisi kerryttävä vähintään 500 euroa vuodessa. Verkkosivuillamme voi täyttää hakemuslomakkeen, jonka hallituksemme käsittelee. Jäseneksi liittyminen ei maksa mitään, ja liittymisvuosi on jäsenmaksusta vapaa. Sen jälkeen jäsenmaksu on 85 euroa vuodessa.”
Millä tavoin edistätte musiikintekijöiden asemaa?
”Yhdistystoiminnassa on kaksi tasoa: edunvalvonta ja jäsenpalvelut. Yhteinen edunvalvonta edustaa aatteellinen tasoa, jossa kehitämme suomalaisten musiikintekijöiden toimintaedellytyksiä ja pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön neuvottelemalla vaikuttajatapaamisissa poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Teemme myös yhteistyötä eurooppalaisen kattojärjestön ECSAn kanssa, jonka kautta osallistumme kansainväliseen vaikuttamiseen.
Toinen taso on se, että meiltä saa jäsenpalveluja. Tarjoamme yksilöllistä neuvontaa eli luemme sopimuksia, autamme niiden tulkitsemisessa ja teemme niihin vastaehdotuksia. Hinnoittelusta tulee todella paljon kysymyksiä, joihin annamme neuvoja. Lisäksi luomme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen. Voisi sanoa, että meillä on kaksi pääotsaketta: edunvalvonta ja yhteisö.”
Millä perusteilla jaatte apurahoja ja stipendejä?
”Ne on tarkoitettu puhtaasti musiikin tekemiseen eli sanoittamiseen, säveltämiseen ja sovittamiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin. Esiintymisiin, kiertueisiin tai levyttämiseen emme myönnä tukia. Tällä hetkellä meillä on neljä erilaista avustusluokkaa: työskentelystipendi luovan työn tueksi, reissustipendi musiikin tekemisestä aiheutuviin matkakustannuksiin, hankintastipendi laitteiston päivittämiseen ja vielä erityisstipendi hankkeille, joissa on tarvetta poikkeuksellisen suurelle tuelle. Apurahan tai stipendin hakijoiden ei tarvitse olla meidän jäsenemme, vaan rahasto jakaa tukea myös muille.”
Milloin Suomen Musiikintekijöiden jäsenien kannattaa liittyä myös Muusikkojen liittoon?
”Jos on samaan aikaan myös esiintyvä taiteilija, kannattaa ilman muuta olla Muusikkojen liiton jäsen. Jos tekee biisejä ja esittää niitä itse, silloin on perusteltua olla molempien jäsen.”
Suomen säveltäjät on taiteilijajärjestö, joka edustaa taidemusiikin säveltäjiä.
Haastateltavana toiminnanjohtaja Vappu Verronen.
Ketkä voivat liittyä Suomen Säveltäjien jäseneksi?
”Jäsenemme ovat taidemusiikin säveltäjiä, jotka esimerkiksi kirjoittavat partituureja tai säveltävät konserttiteoksia. Kriteereinä ovat tuotannon taiteellinen arvo, laajuus ja monipuolisuus sekä säveltäjänä toimimisen ammattimaisuus. Jäsenyyttä voi hakea kaksi kertaa vuodessa, ja hakemuksessa on oltava ansioluettelo, teosluettelo ja teosnäytteitä, joihin yleensä kuuluu partituuri. Emme aseta jäsenyydelle tyylikriteerejä, ja taidemusiikin käsite on historiallisesti muuttuva. Hallitus päättää, kenet jäseniksi hyväksytään. Jos on vielä harrastelijapuolella, meidän yhdistyksemme ei ole oikea paikka. Kun tuotanto on monipuolisempaa ja sitä esitetty ammattimaisesti eri paikoissa, on aika hakea jäseneksi.”
Mikä on Suomen säveltäjien keskeisin tehtävä?
”Pidämme huolta säveltämisen edellytyksistä eli siitä, että säveltäjät voivat selviytyä Suomessa. Tuomme esiin valtion budjettivarojen ja muiden tukijärjestelmien merkitystä, jotta menestymisen mahdollisuudet olisi myös sellaisella taiteella, joka ei saa niin paljon radio- tai Spotify-soittoja. Edellytyksiin liittyvät koulutus, rahoitus ja yleensäkin monimuotoisen taiteen merkitys yhteiskunnassa. Pidämme paljon ääntä siitä, että taidemusiikista elävien säveltäjien asema vahvistuisi. Yritämme työskennellä sen eteen, että elävät säveltäjämme saisivat enemmän esityksiä.”
Millä muilla tavoin autatte säveltäjiä?
”Meillä on paljon ammattiin liittyvää neuvontaa, oli sitten kyse sopimuksista, veroista, eläkevakuutuksista tai vastaavanlaisista kysymyksistä. Jäsenten kannalta antoisinta on varmasti kollegoiden luoma yhteisö. Keskeisiä ovat erilaiset jäsentapaamiset, koulutustilaisuudet, kokoukset ja juhlat.”
Millaisiin hankkeisiin jaatte apurahaa?
”Avustuksia voivat hakea kaikki taidemusiikin säveltäjät, ja pääasiassa ne kohdistuvat säveltämiseen. Sibelius-rahasto ja Madetoja-säätiö myöntävät molemmat avustuksia esimerkiksi sävellystilauksiin. Lisäksi myönnämme sävellyskonsertti- ja matka-avustuksia. Myönnämme jonkin verran avustuksia myös nykytaidemusiikkiin keskittyville festivaaleille.
Millainen työnjako Suomen Säveltäjillä ja Suomen Musiikintekijöillä on?
”Meillä on joitakin yhteisiä jäseniä, esimerkiksi säveltäjiä, joilla on taidemusiikkitausta, mutta he tekevät myös elokuvasävellyksiä. On ihan mahdollista olla molempien jäsen. Vaikutamme eri kohteisiin, mutta teemme todella paljon yhteistyötä. Esimerkiksi tekijänoikeuksien ja sosiaaliturvan edistäminen ovat meille yhteisiä tavoitteita.”
Musiikin edistämissäätiö edistää kotimaisen musiikin monimuotoisuutta tukemalla tekijöitä, tuottajia, kustantajia ja julkaisijoita.
Haastateltavana toimitusjohtaja Tommi Saarikivi.
Mikä on Musiikin edistämissäätiön eli MESin keskeisin tehtävä?
”Meillä on iso nippu tukimuotoja eli tuemme musiikkia monesta eri kulmasta. Tuemme yhtä lailla äänitetuotantoa, keikkailua kuin musiikkivideoiden tuotantoa, kustantajien julkaisutoimintaa tai koulutusta. Tuemme lähtökohtaisesti ammattitoimintaa, mutta eihän kukaan aloita suoraan huipulta, vaan menestys rakentuu matkan varrella. Rahoitamme ihan laidasta laitaan, sekä uransa alussa olevia tekijöitä että alalla hyvinkin pitkään työskennelleitä. Meillä ei ole olemassa yhtä rajattua fokusta.”
Miten tukea käytännössä haetaan?
”Kaikkien eri tukien haut löytyvät meidän verkkosivuiltamme. Tukimuotoja on kymmenisen kappaletta ja niillä jokaisella on omat hakuaikansa pitkin vuotta. Tukea haetaan sähköisellä hakemuksella, minkä jälkeen toimikunnat päättävät, kenelle rajalliset resurssit jaetaan. Pystymme vain hyvin harvoin rahoittamaan hankkeita täysimääräisesti. Käytännössä meiltä voi saada osan rahoituksesta ja loput täytyy riipiä kasaan jostain muualta. Eri tukimuotojen ohjeisiin kannattaa tutustua etukäteen meidän sivuillamme. Siellä esimerkiksi kerrotaan, koska hakemuksen voi tehdä ja miten valmis projektin on siinä vaiheessa oltava.”
Millä perusteilla jaatte apurahoja?
”Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Jokaiselle tukimuodolle on määritetty, mitä asioita hakemuksissa arvostetaan. Niihin kannattaa tutustua. Niukkuuden vallitessa toimikunnat yrittävät etsiä jonkinlaisen tasapainon, mikä on ikuista valintaa: annetaanko monelle vähän vai harvemmalle vähän enemmän. Sen voi sanoa, että kysyntää on tuntuvasti enemmän kuin mitä pystymme rahoittamaan.”
Millä tavoin MESin ja Music Finlandin toiminta eroavat?
”Music Finlandissa musiikkivienti on paljon keskeisemmässä asemassa kuin meillä. Me pyrimme olemaan tietoisia heidän hankkeistaan, ja he ovat puolestaan tietoisia meidän tekemisistämme. Molemmilla on rajalliset resurssit, joten pyrimme yhteistyössä kohdentamaan tuet niin, että kaikki ensisijaisesti tukea tarvitsevat sitä myös saavat. Nämä ovat toisiaan täydentäviä järjestöjä.”
Voiko samaan hankkeeseen saada avustusta useammalta taholta?
”Jos tukea on haettua tai saatu muualta, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että me vetäisimme hakemuksen punakynällä yli. Emme mitenkään pysty antamaan kaikille hankkeille koko rahoitusta, jolloin olisi ongelmallista, jos tukea ei voisi hakea muualta. Se ei ole kulttuurisektorilla mitenkään harvinaista, että tuet kerätään pienistä puroista.”
Musiikkialan ABC -juttusarja
Pääkuvassa Tommi Saarikivi Musiikin edistämissäätiöstä.
Music Finland on vientiorganisaatio, joka huolehtii suomalaisen musiikin kansainvälistymisen edellytyksistä ja kilpailukyvystä. Jakaa tukea musiikin vientihankkeisiin sekä järjestää koulutusta ja vientitapahtumia.
Suomen musiikkikustantajien jäseniä ovat musiikkia kustantavat yritykset ja yhdistykset. Valvoo kustannettujen teosten käyttöä, antaa käytännön tukea jäsenilleen ja huolehtii alan edunvalvonnasta.
Indieco on riippumattomien suomalaisten levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys, jolla on yli 30 jäsenyritystä. Tavoitteena on nostaa indieyhtiöiden asemaa kotimaisella musiikkikentällä.
Musiikkituottajat eli IFPI on musiikkialan etujärjestö, jonka jäseniä ovat musiikkia julkaisevat ja jakelevat yhtiöt. Hallinnoi tuottajien oikeuksia sekä edistää toimintaedellytyksiä.
Suomen Jazzliitto on suomalaisen jazzmusiikin ja -kulttuurin etujärjestö, joka edistää ja kehittää alan toimintaedellytyksiä, asemaa ja arvostusta.
LiveFIN ry on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö. Jäsenistö koostuu keikkapaikoista, festivaaleista ja tapahtumajärjestäjistä.
Music Manager’s Forum Finland ry (MMF Finland) on Suomessa toimivien managereiden yhdistys ja keskustelufoorumi, jonka päätarkoitus on jakaa ja välittää tietoa kaikesta alaan liittyvästä. Järjestö edustaa noin noin 50 manageriyritystä.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) on voittoa tavoittelematon luovien alojen toimijoita laajasti edustava rekisteröity yhdistys. TTVK:n tehtävänä on tukea jäsenorganisaatioidensa edustamien oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksien valvontaa.
