Mitä on pop vuosimallia 2022?

Oman ennustuksensa tälle vuodelle antoivat Live Nationin promoottori/agentti Annika Oksanen, Suomen Spotifyn soittolistavastaava Samuli Väänänen, Johanna Kustannuksen päällikkö Minna Koivisto ja YleX:n musiikkitoimittaja Anne Lainto.

Miltä arvelet kotimaisen popmusiikin kuulostavan vuonna 2022?

Anne Lainto: ”Tuntuu, että uusia artisteja syntyy Suomen musiikkikentälle enemmän kuin koskaan ja todella nopealla tahdilla. Tämä tuo esiin uusia soundeja ja näkökulmia, mikä on tervetullutta. Nyt kun yleisö toimii vahvasti portinvartijana, artistin on helpompaa löytää yleisö ilman välikäsiä – vaikka toki kilpailu on kovaa.”

Annika Oksanen: ”Uskon, että popin kieli moninaistuu. Vaikka artistin ensisijainen esiintymiskieli olisikin suomi, tulemme kuulemaan vaikutteita muistakin kielistä.”

Samuli Väänänen: ”Kotimaisen hip hop -musiikin voittokulku vahvistuu ja jatkuu entisestään. Jo läpimurtonsa tehneiden räppäreiden lisäksi uusia, mielenkiintoisia ja superlahjakkaita suomiräppäreitä kuplii pinnan alla todella paljon.”

Minna Koivisto: ”Uskon popin ja rockin nousun jatkuvan myös Suomessa. Ylipäätään tuntuu, että suunta soundivalintojen ja estetiikan kanssa on kohti orgaanisempaa ja pehmeämpää ilmaisua pois EDM-ajan kovasta ja kylmästä äänikuvasta.”

Billie Eilish on ollut popmusiikin suurimpia suunnannäyttäjiä maailmalla viime vuosina. Voisiko vastaavanlainen tyyli/soundi lyödä läpi myös Suomessa?

Minna Koivisto: ”Billie Eilish on osoittanut, että myös hyvin omintakeisella ja marginaalimusiikista lainaavalla tyylillä voi olla maailman isoin popstara. Toivon tämän johtavan siihen, että sekä tekijät että levy-yhtiöt ja muut alan toimijat uskaltavat rohkeasti kokeilla uusia tapoja tehdä ja nähdä kaupallista potentiaalia myös kentän vasemmalta laidalta ponnistavissa artisteissa.”

Anne Lainto: ”Billie Eilishin soundi kuuluu jo esimerkiksi Pehmoainon ja Pin.skun musiikissa, mutta kiinnostaa, kuka voisi olla hänen kaltaisensa suunnannäyttäjä Suomessa. Koen, että kyse on jo koko musiikkikenttää värittävästä estetiikasta.”

Samuli Väänänen: ”Billie Eilishin musiikki resonoi kyllä suomalaisissa, joten jos samaa estetiikkaa taidokkaasti, mutta kuitenkin aidosti omilla sävyillään hyödyntävä suomalaisartisti ilmaantuu popkentällemme tarjoten tarpeeksi hyviä biisejä, niin totta kai tilaa löytyy.”

Miltä vuosikymmeneltä vuoden 2022 pop ammentaa? Onko esimerkiksi millenniumin estetiikka lisääntymässä?

Samuli Väänänen: ”Vaikutteet ovat varmasti moninaiset, sillä popmusiikki on yleisesti ottaen nykyään tosi rikasta, moninaista sekä ennakkoluulotonta. Syklit ja trendit tietysti toistuvat aina. Millenniumin estetiikka kuulostaa esimerkiksi nuoremman ikäluokan korviin freesiltä, ja se heijastunee myös päivänpolttavaan popmusaan.”

Minna Koivisto: ”Vuosituhannen vaihteen pop punk- ja emo-vaikutteet jatkavat nousuaan. Uskon myös, että saman aikakauden r’n’b kuuluu tulevan vuoden julkaisuissa yhä enemmän.”

Anne Lainto: ”2000-luvun alku on trendikästä erityisesti rockin, pop punkin ja metallin osalta. Toivon, että erityisesti naiset innostuisivat tekemään enemmän modernia rockia! Olivia Rodrigon Good 4 U osoitti, että rocksävytteisellä popbiisillä voi päästä listojen kärkeen vielä vuonna 2021, ja uskon, että tämä tulee kuulumaan tänä vuonna enemmän. Myös Evanescencen, Avril Lavignen ja My Chemical Romancen soundit tulevat kuulumaan enemmän.”

Jatkaako rap/trap voittokulkuaan, vai nostaako jokin muu genre suosiotaan?

Annika Oksanen: ”Rap on täällä pysyäkseen, mutta uskon, että sen sisällä kuullaan enemmän fuusioitumista metallin ja rockin kanssa. Vuoden 2022 uusissa nousevissa artisteissa kuullaan jo paljon eri genrejä.”

Samuli Väänänen: ”Rockin paluusta on puhuttu jo jonkin aikaa. Se tuskin nostaa laajalti päätään siinä ihan perinteisimmässä muodossaan, mutta rockvaikutteita kitaroineen ja orgaanisine tuotantoineen kuullaan varmasti ensi vuonna entistäkin enemmän.”

Minna Koivisto: ”Rap on vakiinnuttanut asemansa valtavirtamusiikissa, ja hyvä niin. DIY-kulttuurista ponnistavan musiikin ja sen tekijöiden sekä kaupallisten levy-yhtiöiden yhteistyö ei ole kuitenkaan aina ollut saumatonta, ja markkinoilla on mielestäni havaittavissa tiettyä ylikuumenemista, kun rap-artisteja on signattu hanakasti viime vuosina. Isot popbiisit tekevät paluun.”

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, onko artisti yhtä kuin taiteensa – eli voiko hän esimerkiksi käyttää teksteissään rasistista tai sovinistista kieltä leimautumatta rasistiksi tai sovinistiksi. Tuleeko woke-kulttuurin vaikutusvalta lisääntymään popin sanoituksissa?

Minna Koivisto: ”On todella tervetullutta, että tästä aiheesta on puhuttu viime vuosina. Sanan- ja ilmaisunvapauteen kuuluu myös vastuu: kenen tarinoita kerrotaan, ja mihin julkista tilaa käytetään. Kukin voi kysyä itseltään, tarvitsemmeko lisää esimerkiksi naisvihaa ja rasismia sisältäviä tarinoita, vai olisiko syytä alkaa antaa tilaa moninaisemmille näkökulmille ja äänille?”

Anne Lainto: ”Kantaaottavat sanoitukset ovat arkipäiväistyneet, ja tuntuu normaalilta, että biiseissä puututaan epäkohtiin. Toiset tekevät hittejä ottamalla kantaa ja toiset käyttävät ilmiötä hyväkseen provosoimalla suvaitsevaa keskustelukulttuuria. Esimerkiksi YB026:n Steppasin partyy nousi isoksi hitiksi 2021, vaikka se oli niin sovinistinen, etteivät radiokanavat suostuneet soittamaan sitä.”

Annika Oksanen: ”Sanoituksissa ammennetaan usein omista kokemuksista ja elämästä. Toivon, että jatkossa myös muut kuin he, jotka ovat kokeneet esimerkiksi eriarvoisuutta ja rasismia, ottaisivat sanoituksissaan kantaa.”

Mitkä kotimaiset artistit tai yhtyeet nousevat esiin tänä vuonna?

Anne Lainto: ”VIIVI on tahkonut viime vuonna niin isoja hittejä, että suosio varmasti kasvaa debyyttialbumin myötä. Pehmoaino, Ege Zulu ja Rosa Coste ovat artisteja, joita pidän silmällä. MDS:n tuottaja-albumilta irtoaa varmasti hitti jos toinenkin. Odotan innolla, minkälaisen nousun Cyan Kicks tekee uudella albumillaan Blind Channelin vanavedessä Suomen rajojen ulkopuolella.”

Annika Oksanen: ”Vedän tässä kotiinpäin ja sanon, että vuosi 2022 on VIIVIn. Toivon myös, että räppikenttä moninaistuu. Sillä saralla tarvitaan laajempaa representaatiota: naisoletettuja, muunsukupuolisia sekä vielä enemmän eri taustoista tulevia.”

Samuli Väänänen: ”Kun ottaa huomioon, miten ison jäljen viime vuoden Euroviisut jättivät suomalaiseen musiikkikenttään muun muassa Blind Channelin menestyksen myötä, ja kuinka merkittävä ponnahduslauta Uuden Musiikin Kilpailu oli vaikkapa Erika Vikmanille, veikkaisin, että tänäkin vuonna breikkaa kisojen siivittämänä ainakin pari kotimaista artistia.”

Minna Koivisto: ”Uskon Ursus Factoryn tekevän läpimurron isomman yleisön tietoisuuteen. Omaääniset nuoret naisoletetut tekijät, kuten Safira, Nelma U, Runo ja Pehmoaino löytävät yleisönsä.”

Onko pitkittyneellä koronapandemialla ollut vaikutusta siihen, millaista musiikkia ihmiset haluavat kuulla, tai millaisille keikoille he kaipaavat vuonna 2022?

Samuli Väänänen: ”Koronapandemian alkaessa oli selvästi huomattavissa, että ihmiset halusivat kuunnella aiempaa enemmän nostalgista ja vanhempaa musiikkia. Se toi varmasti turvallisuuden tunnetta. Halu kuunnella musiikkia ei ole koronan myötä vähentynyt, päinvastoin. Esimerkiksi Pohjoismaissa Spotifyn kuunteluminuutit kasvoivat vuonna 2021 verrattuna sitä edelliseen vuoteen.”

Minna Koivisto: ”Uuden musiikin esittely yleisölle on ollut pandemian aikana haastavaa osin juuri livekeikkojen puuttumisen vuoksi. On kiinnostavaa nähdä, jäävätkö virtuaaliset keikkakokemukset osaksi artistien palettia myös tulevaisuudessa, vai näemmekö jonkinlaisia hybridimalleja, joissa virtuaalinen ja paikan päällä tapahtuva yhdistyvät.”

Anne Lainto: ”Koronapandemia on kasvattanut Tiktokin suosiota, missä monet keskinkertaiset biisit, joissa on yksi hyvä kohta, saattavat nousta jättimäiseen suosioon. Tämä kuuluu musiikissa Tiktok-hittien metsästyksenä, mutta sen rinnalla tulee varmasti kuulumaan kunnianhimo tehdä jotain ihan muuta. Uskon, että kotona kuunneltava Taylor Swift -folk alkaa jo kyllästyttää, ja turhautumiseen kaivataan energistä musiikkia.”

Annika Oksanen: ”Tässä vaiheessa uskon ja toivon, että kaipuu on ihan kaikenkaltaisille keikoille. Olisi tärkeää saada ihmiset luottamaan, että live-puolella järjestetään turvallisia keikkoja, koska poliittiset päätökset sekä median myllytys covid-aikana ovat rankaisseet meidän alaa pahasti.”