Mitä radioiden portinvartijat tekevät?

Musiikintekijän elämässä harva asia on yhtä jännittävä kuin se hetki, jolloin kuulet oman tuotoksesi ensimmäistä kertaa radioaalloilla. Sen jälkeen laulu ei enää ole vain esittäjän omissa käsissä, vaan kuulijana voi olla kuka tahansa.

Usein kyseessä on ensimmäinen tärkeä virstanpylväs, joka määrittelee, mihin suuntaan ura lähtee kehittymään. Kuulolla voi olla ihmisiä, jotka tarttuvat kappaleeseen, kutsuvat keikoille tai tarjoavat levytyssopimusta. Mikä tärkeintä, kuulijoiden joukosta voivat löytyä ensimmäiset fanit.

Usein tässä ovat apuna levy-yhtiöt tai tiedottajat, jotka aktiivisesti pyrkivät saamaan artisteille radiosoittoa. Jos oikein hyvin käy, kappale pääsee radiokanavan soittolistalle, joka takaa useampia soittokertoja, ellei suorastaan jatkuvaa tehosoittoa.

Radiokanavien rinnalle keskeisiksi portinvartijoiksi ovat nykyään nousseet suoratoistopalvelut. Olemme aiemmin TeoStoryssa kertoneet, kuinka musiikkiaan voi saada suoratoistoon. Suomessa markkinajohtaja on Spotify, jonka soittolistoille pääsemisestä kerromme toisessa artikkelissa.

Radiokanavien musiikkivalinnoista kertovat Yleisradion YleX:n kanavapäällikkö Vera Zotow, Sanoma Median omistaman Radio Rockin musiikkitoimittaja Laura Vähähyyppä ja riippumattoman Radio Helsingin musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen.

Millä tavoin kanavanne pyrkii erottumaan muista?

Vera Zotow: ”Erotumme jo pelkästään sillä, että olemme kaupallisesti riippumaton kanava ja meillä on selkeästi määritelty tehtävä uuden musiikin kanavana. Tärkein tehtävämme on edistää nuorta, tuoretta suomalaista musiikkilahjakkuutta ja yleisöä löytämään toisensa.”

Laura Vähähyyppä: ”Musiikkivalinnat ovat tietysti keskeisiä. Meidän tarjoama musiikkityyli erottaa meidät suurimmasta osasta kanavia. Meillä on enemmän raskaampaa rockia, ja esimerkiksi iskelmää emme soita. Lähimmistä kilpailijoista erotumme myös sillä, että meillä on vähän enemmän 2000-luvun musiikkia ja jonkin verran musiikin erikoisohjelmia.”

Henri Pulkkinen: ”Meille erottautuminen on helppoa. Joillekin kanaville on tärkeää, että musiikki on tuttua ja turvallista, mutta me olemme sille vastakohta. Soitamme todella paljon erilaista ja kaikenlaista musiikkia. Koskaan ei voi oikein tietää, mitä Radio Helsingissä soitetaan. Toki toivon, että ihmiset luottavat siihen, että soitamme kiinnostavaa ja ajankohtaista musiikkia. Ajatuksena on olla kanava, josta ihmiset löytävät uusia juttuja. Samalla myös haastamme kuulijoita, koska he eivät voi vain tuudittautua siihen tuttuun ja turvalliseen. Erottaudumme musiikkitarjonnan laajuudella, emmekä tee valintoja sen perusteella, mikä on radioystävällistä.”

Miten valitsette ohjelmissanne soitettavat kappaleet?

Laura Vähähyyppä: ”Musiikkipäällikkömme vastaa kanavan soittolistoista. Lisäksi teemme musatestejä ja tutkimusta, joiden perusteella musapäälliköt päättelevät, mitä ihmiset haluavat kanavallamme kuulla. Tietysti kiinnostavat uudet kotimaiset nostetaan helposti soittolistalle tai isot ulkomaiset nimet. Varsinkin ilta- ja erikoisohjelmissa laitetaan kokeiluun myös vähän tuntemattomampia nimiä, jolloin nähdään, miten paljon ne kiinnostavat. Siellä on helpompi esitellä uusia biisejä ja tehdä niitä ihmisille tutuiksi.”

Vera Zotow: ”Lähtökohtaisesti yli puolet YleX:n soittolistoille valituista kappaleista on kotimaista musiikkia ja pyrimme pitämään huolta monimuotoisuudesta. Suurin osa musiikistamme on soittolistoilta, minkä lisäksi meillä on musiikin erikoisohjelmia, jotka ovat enemmän genre- tai henkilövetoisia. Niiden toimittajat valitsevat itse musiikkinsa.”

Henri Pulkkinen: ”Meillä on suosituslistoja, joiden avulla esittelemme tekijöille uusia kappaleita ja tuemme heidän työtään, mutta eniten valintoihin vaikuttaa tekijöiden oma musiikkimaku. Meillä tekijämme jopa välttelevät sitä, että soitettaisiin sama kappale kuin edellisessä ohjelmassa. Aina välillä ajattelen jopa niin, että joitain biisejä voisi meillä soittaa enemmänkin.  Lisäksi meillä on erikoisohjelmia, joiden tyyli määrittelee, minkälaista musiikkia soitetaan.”

Minkä takia Radio Helsingissä ei ole soittolistoja?

Henri Pulkkinen: ”Meillä ei ole käytössä perinteisiä soittolistoja, jotka määräisivät tekijöitä soittamaan tietyt biisit. Ajatuksena on aina ollut, että tekijät määrittelevät, miltä Radio Helsinki kuulostaa heidän ohjelmissaan. Lähtökohtaisesti meille on ajautunut tyyppejä, jotka ovat kiinnostuneita musiikista ja haluavat soittaa omia löytöjään. On tärkeää, että kuulija altistetaan myös musiikille, jota hän ei ehkä itse olisi osannut valita. Se on iso Radio Helsinkiä.”

Kuinka paljon suoratoistopalvelujen kuuntelumäärät vaikuttavat nykyään musiikkivalintoihin?

Laura Vähähyyppä: ”Ei ainakaan omassa ohjelmassani juuri lainkaan. Tietysti jos joku kappale selkeästi nousee Spotifyssa, niin kyllä minä käyn sen tarkistamassa. Enemmän seuraan uuden musiikin listoja, joilta on aika helppo tarkistaa, mitä kaikkea on juuri ilmestynyt. Kuuntelumäärien perusteella en kyllä tee päätöksiä oikeastaan ikinä.”

Vera Zotow: ”Me tehdään ohjelmaa alle kolmekymppisille eli 15–29-vuotiaat on meidän tärkein kohderyhmämme. Se on juuri sitä porukkaa, joka käyttää tosi paljon esimerkiksi Spotifyta. Tietysti haluamme olla heidän pulssillaan eli tarkkailemme, mitkä siellä nousevat. Eihän meidän ole järkevää tehdä sellaisia soittolistoja, joita kukaan ei halua kuunnella. Suoratoistopalveluiden kuuntelumäärät eivät kuitenkaan ole ainoa mittari, jota seuraamme.”

Henri Pulkkinen: ”Ne eivät kyllä vaikuta yhtään. Jotkut meidän tekijämme saattavat jopa ajatella, että koska tämä soi muualla, meidän ei tarvitse sitä soittaa.”

Miten uusien artistien ja bändien on mahdollista saada kappaleensa teidän kanavallanne soimaan?

Vera Zotow: ”Lähtökohtaisesti meillä soi tosi uutta musiikkia eli olemme ensimmäisten joukossa nostamassa uusia artisteja soittolistoille. Lisäksi meillä on erimerkiksi Uuden musiikin X -ohjelma, jossa nostetaan joka arkipäivä tuoreita artisteja. Soittoon nousee jopa artisteja, joilla ei vielä ole edes levy-yhtiötä. Helpointa on ottaa nettisivuillamme yhteyttä Nosteessa-ohjelmaosioon, jonne voi lähettää myös demoja ja omakustanteita. Se on varmasti ensimmäinen askel, jonka uudet artistit voivat ottaa. Myöhemmin levy-yhtiöt ovat kyllä meihin yhteydessä ja välittävät viestiä eteenpäin.”

Laura Vähähyyppä: ”Pitää tehdä hyvää musaa! Ensimmäinen askel on tietysti se, että hankkii hyvän tiedottajan, mielellään jonkun sellaisen, jonka radiotoimittajat jo tietävät. Kummasti kappaleet lähtevät helpommin kuunteluun, kun tiedottaja osaa tarjota oikeita kappaleita oikeille kanaville. Ihan mihin vaan musiikkia ei kannata tyrkyttää, vaan musiikin olisi syytä sopia edes vähän kanavan profiiliin.”

Miten on mahdollista päästä musiikkitoimittajaksi radioon?

Vera Zotow: ”Meillä on aina välillä avoimia hakuja Ylen rekrysivuilla, joita kannattaa seurata. Hakuja päällä monta kertaa vuodessa, ja sitä kautta voi laittaa hakemuksen sisään. Meillä on myös harjoitteluhakuja. Moni tietysti sanoo, että pitäisi käydä joku AMK-koulutus, mutta tällä alalla se ei ole ehdoton vaatimus. Medianomin tutkinto on aina hyvä, mutta alalle voi tulla tosi erilaisista lähtökohdista.”

Henri Pulkkinen: ”Alan koulutusta on varmasti hyvä olla, mutta Radio Helsinkiin olemme aina halunneet tyyppejä, jotka nimenomaan ovat kiinnostuneita musiikista ja muusta kulttuurista. Enemmän merkitsee se, että on kiinnostunut asioista ja on taito jakaa uusia asioita kuulijoille.”

Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä musiikkitoimittajalla olisi syytä olla?

Vera Zotow: ”Asenne on tärkein, melkein kaiken muun voi opettaa. Kun on avoin asenne, haluaa oppia ja ottaa palautetta vastaan, se auttaa tosi pitkälle. Tietysti kun tehdään omalla äänellä töitä, ääni ja persoona ovat tärkeitä. Se on ehdottoman tärkeää, että on kiinnostunut musiikista, mutta pelkästään se ei riitä. Tärkeää on se, että osaat tarjoilla ja myydä musiikin yleisöllesi.”

Laura Vähähyyppä: ”Tietysti pitää olla tosi kiinnostunut musiikista. Kauhean aikaisessa vaiheessa ei kannata fakkiutua vain yhteen tyyliin tai genreen. Vaikka oman mielenkiinnon kohde olisi esimerkiksi raskaampi rock, se ei ikinä haittaa, että seuraa mitä kaikkea muuta musiikkikentällä tapahtuu. Suomessa on kuitenkin aika vähän tiettyyn musiikkityyliin keskittyviä kanavia tai ohjelmia, joten työkokemusta kannattaa lähteä hakemaan laajemmin.”

Henri Pulkkinen: ”Musiikista pitäisi olla normaalia kiinnostuneempi. Itse olen aina arvostanut ihmisiä, jotka pystyvät menemään tosi syvälle jossain omassa jutussaan, mutta samalla sanoisin, että radiotoimittajan olisi hyvä olla kiinnostunut mahdollisimman laaja-alaisesti musiikista. Kun pystyt katsomaan asioita laajemmin, on helpompi löytää enemmän hyvää uutta musaa. Keskeistä on se, että kuuntelee musiikkia ja seuraa kulttuuria mahdollisimman avoimesti.”

MUSIIKKIALAN ABC -JUTTUSARJA