Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jarkko Jokelainen
Kuvat: Jarkko Jokelainen

Mitä tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex tekevät?

Oletko tuore musiikintekijä ja haaveiletko menestyksestä? TeoStoryn Musiikkialan ABC -juttusarjassa käymme läpi, kuka kukin musiikkialalla on. Seitsemännessä osassa kerromme, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät.

Nyt jokaisen musiikintekijän on syytä olla tarkkana. Tällä kertaa aiheena ovat tekijänoikeudet ja niistä kertyvät korvaukset. Puhumme siis sinun rahoistasi. Mikäpä sen kiinnostavampaa!

Ihan ensimmäisenä täytyy hoitaa asiakassopimukset kuntoon. Suomessa on kaksi keskeistä tekijänoikeusjärjestöä, Teosto ja Gramex, joiden asiakkaita useimmat ammattimaiset musiikintekijät ovat.

Teosto valvoo lauluntekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien sekä musiikkikustantajien oikeuksia. Gramex huolehtii puolestaan äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden eli laulajien ja muusikoiden oikeuksista. Jos olet osallistunut kappaleiden tekemiseen ja esiinnyt itse myös äänitteellä, sinulla on hyvä syy harkita molempien järjestöjen asiakkuutta.

Tekijänoikeusjärjestöjen työstä kertovat Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg ja Gramexin asiakkuuspäällikkö Tarja Henriksson.

Miia Engberg, mikä on Teoston tehtävä?

Miia Engberg, kuvaaja Jarkko Jokelainen
Teoston keskeisin tehtävä on edustaa musiikin tekijöiden eli sanoittajien, säveltäjien ja sovittajien sekä musiikkikustantajien tekijänoikeuksia.
Miia Engberg, Teoston asiakaskokemusjohtaja

”Musiikin tekijät ja kustantajat ovat antaneet teosten oikeudet meidän hallintaamme, minkä jälkeen me edustamme niitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autamme tekijöitä saamaan asianmukaisen rahallisen korvauksen teosten käyttämisestä. Teemme sopimukset musiikkia käyttävien tahojen kanssa ja lisensoimme teoksia. Tämän jälkeen keräämme niistä korvaukset, jotka tilitetään oikeudenhaltijoille.”

Mitä muuta Teosto tekee tilitysten lisäksi?

”Teemme myös musiikkikulttuurin edistämistyötä. Tavoitteena on, että musiikki soisi hyvin monimuotoisesti ja monenlaisen musiikin tekeminen ammattimaisesti olisi mahdollista. Teosto-palkinto on tästä hyvä esimerkki, sillä haluamme palkita hyvin erityyppisiä teoksia. Lisäksi Teosto hoitaa edunvalvontaa poliitikkojen eli lainsäätäjien suuntaan. Pyrimme edistämään sellaisia asioita, jotka vaikuttavat meidän oikeudenhaltijoiden ansaintaan ja toimintaedellytyksiin. Varmistamme sen, että tekijänoikeuksilla on niille kuuluva arvo.”

Milloin musiikintekijän kannattaa liittyä Teoston jäseneksi?

”Ihan ensiksi täytyy olla omaa tuotantoa, koska edustamme teoksia ja niiden tekijöitä. Teostoon liittymistä kannattaa miettiä, kun omaa musiikkia esitetään julkisesti. Jos kappaleilla on radio- ja tv-esityksiä tai tekijä itse esittää niitä konserteissa, niin silloin kannattaa ehdottomasti liittyä Teostoon. Liittymismaksu on 125,5 euroa, mikä on tietysti jonkin moinen summa rahaa eikä välttämättä ihan heti kerry takaisin. Toisaalta kyseessä on kertamaksu eli sen jälkeen tekijällä on elinikäinen asiakkuus Teostossa. Summan ei tarvitse täyttyä ensimmäisen vuoden aikana, vaan korvauksia alkaa kertyä lisää teosmäärän kasvaessa.”

Miten Teoston asiakkaaksi voi käytännössä liittyä?

”Ainoa vaatimus asiakkuudelle on se, että jokin teos tai teokset ovat saaneet julkisia esityksiä. Yksinkertaisinta on mennä verkkosivuillemme, jossa pystyy tunnistautumaan pankkitunnuksilla. Sitä kautta on helpointa laittaa hakemus sisään. Toki alaikäisiltä vaaditaan myös huoltajien suostumus, jolloin se ei ole ihan niin suoraviivaista.”

Mistä kaikkialta Teosto-korvauksia kerätään?

”Kanavia on hyvin monipuolisesti. Televisio ja radio ovat perinteisimpiä kanavia, mutta niiden rinnalle ovat tulleet esimerkiksi verkkopalvelut, oli kyse sitten video-, musiikki- tai some-palveluista. Tietysti keikat, konsertit ja ravintolat ovat myös hyvin tärkeitä. Myös siitä kertyy korvauksia, jos esimerkiksi kaupassa soi taustamusiikki.”

Kertyykö Teosto-korvauksia kaikkialta maailmasta vai tarvitseeko musiikintekijä kustantajan ulkomaisten tulojen kotiuttamiseen?

”Meillä on vastavuoroisuussopimus 80 ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa. Tällöin ulkomainen järjestö kerää omalta markkina-alueeltaan korvaukset, jotka päätyvät meidän kauttamme Suomeen ja edelleen meidän asiakkaillemme. Perinteisesti korvaukset on kerätty tämän järjestöverkoston kautta, mutta se ei kata ihan kaikkia maailman maita. Joissain maissa tekijänoikeusjärjestelmä ei valitettavasti ole niin toimiva, että kaikki käyttö saataisiin kattavasti tilitettyä. Tietyillä markkina-alueilla on myös käytäntönä, että kustantajat lisensoivat kappaleiden käytöt. Esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoilla kannattaa yleensä olla kustantaja. Tämä riippuu paljon siitä, millä markkinoilla omaa musiikkia esitetään. Teostolla on myös sopimuksia kansainvälisten online-musiikkipalveluiden kanssa, joiden kautta korvaukset kertyvät koko Euroopasta, usein laajemminkin.” 

Mitä musiikintekijän pitää itse tehdä saadakseen asianmukaisen korvauksen?

”Keskeisintä on se, että muistaa tehdä meille teosilmoituksen, kun kappale on valmis. Silloin meillä on tieto teoksen olemassaolossa. Missä ikinä teosta sen jälkeen käytetäänkin, me tunnistamme, että se on meidän edustuksessamme. Myös esitysilmoitusten tekeminen on tärkeää, jos esittää itse omaa musiikkiaan keikoilla. Ilmoituksessa täytyy kertoa, mitä kappaleita keikalla on soitettu. Kun keikasta tulee lisensointirahat, me pystymme kohdistamaan ne tekijöille. Nämä ovat kaksi tärkeintä asiaa. Loppujen lopuksi tekijöiden ei tarvitse ihan hirveästi tehdä itse, vaan he voivat keskittyä musiikin tekemiseen.”

Tulevatko kaikki korvaukset tekijälle vai meneekö niistä osa muualle?

”Kustantaja voi myös olla osapuolena, jos tekijä on tehnyt kustannussopimuksen. Tällöin kustantaja saa oman siivunsa teoksen korvauksista, mikä on tyypillisesti noin kolmannes tekijän osuudesta. Teosto ottaa korvauksista niin sanotun kuluprosentin, koska toiminnan ylläpitäminen tietysti maksaa jonkin verran. Pyrimme toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, että saamme mahdollisimman paljon tilitettyä tekijöille. Tilityksistä tehdään myös niin sanottuja kansallisten varojen pidätyksiä eli musiikkikulttuurin edistämiseen menee kuusi prosenttia esityskorvausten tilityksistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.”

Miten säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan osuudet jaetaan tekijöiden kesken?

”Tekijät saavat keskenään sopia, miten jako tehdään. Meidän tilityssäännöissämme sanotaan, että säveltäjän ja sanoittajan osuuksien pitää olla vähintään 80 ja 20 prosenttia eli toisen osuus ei voi olla yli 80 prosenttia. Lisäksi yksittäisen sovittajan osuudelle on määritelty ylin raja, mikä on 16,67 prosenttia koko teoksesta. Muuten tekijät saavat vapaasti päättää osuuksien suuruuden. Tapauskohtaisesti on sovittava, mikä kunkin tekijän panos on ollut teoksen syntyyn.”

Mikä on Teoston asiakkuuden ja jäsenyyden ero?

”Asiakkaaksi liitytään ensin, ja silloin annetaan teosten oikeudet Teoston hallintaan. Jäsenyyden saamiseksi tekijälle on täytynyt kertyä vähintään 3 000 euroa Teosto-korvauksia edellisten kuuden vuoden aikana. Teoston hallitus hyväksyy jäsenet, minkä jälkeen pääsee kokouksiin päättämään Teoston asioista. Meillä on kaksi kertaa vuodessa jäsenkokous, joka on Teoston ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin. Jäseniä meillä on tällä hetkellä noin 800.”

Onko Teosto ainoa vaihtoehto, jos haluaa kappaleistaan tekijäkorvauksen?

”Ei ole ainoa. Periaatteessa lauluntekijä voi liittyä minkä tahansa maan tekijänoikeusjärjestön jäseneksi. Jos musiikkia esitetään eniten vaikka Saksassa, niin silloin voi miettiä liittymistä saksalaiseen tekijänoikeusjärjestöön. Tällöin Saksasta kertyvät korvaukset tulevat perille nopeammin. Jos musiikkia esitetään pääsääntöisesti vain Suomessa, niin silloin voi sanoa, että Teosto on paras vaihtoehto. Mahdollista on tietysti myös teosten itsehallinnointi eli tekijä sopii itse teostensa lisensointikorvauksista ja laskuttaa ne itse. Tällöin tekijä ottaa itse hoitaakseen sen työn, jonka Teosto normaalisti hoitaa.”

Tarja Henriksson, mikä on Gramexin tehtävä?

Tarja Henriksson, kuvaaja Jarkko Jokelainen
Gramex on äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö. Haluamme tehdä musiikin luvallisen käytön helpoksi ja pitää huolta siitä, että taiteilijoille ja tuottajille kuuluvat korvaukset tulevat perille.
Tarja Henriksson, Gramexin asiakkuuspäällikkö

”Gramex vastaa siitä, että keräämme ja tilitämme korvaukset äänitteiden käytöstä asiakkaillemme eli esiintyville taiteilijoille sekä äänitteiden tuottajille. Musiikin käyttäjille tarjoamme asianmukaiset luvat.”

Mitä muuta Gramex tekee tilitysten lisäksi?

”Teemme paljon työtä, jotta suomalaisella säveltaiteella ja äänitemusiikilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toimia. Käytännössä valvomme taiteilijoiden ja tuottajien oikeuksia esimerkiksi lainsäädäntöön ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla. Lisäksi tuemme asiakkaitamme valmennuksin ja viestinnällä: julkaisemme esimerkiksi omaa GramexPress-lehteä, järjestämme omia webinaareja, oikeudenhaltijoiden tapaamisia sekä pidämme tekijänoikeuskoulutuksia oppilaitoksissa. Lisäksi tuemme suomalaista musiikkia eli kanavoimme rahoitusta musiikin tekijöille esimerkiksi Musiikinedistämissäätiön kautta.”

Milloin musiikintekijän kannattaa liittyä Gramexin jäseneksi?

”Heti siinä vaiheessa, kun on mukana julkaistulla äänitteellä joko muusikkona, solistina, kapellimestarina tai tuottajana. Ainoana ehtona asiakkuudelle on se, että on esiintynyt äänitteellä. Jo se riittää, että julkaisee esimerkiksi omakustanneäänitteen. Tällöin voi liittyä asiakkaaksi joko taiteilijana tai tuottajana.”

Miten liittyminen käytännössä tapahtuu ja mitä se maksaa?

Gramexiin liittyminen ei maksa mitään. Tällä hetkellä kotisivuiltamme löytyy asiakassopimus, jonka voi lähettää sähköpostin liitteenä meille. Tänä vuonna meille on tulossa myös täysin verkossa täytettävä sähköinen asiakassopimus, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön.”

Mistä kaikista kanavista Gramex-korvaukset kerätään?

”Korvauksia kerätään esimerkiksi Teoston ja Gramexin yhteisyrityksen GT Musiikkiluvat Oy:n kautta. Sieltä tulee korvauksia äänitteiden julkisesta esittämisestä esimerkiksi kahviloissa ja ravintoloissa. Lisäksi keräämme itse äänitteiden käyttökorvauksia kaupallisilta radiokanavilta, Yleisradiolta ja audiovisuaalisista tuotannoista. Lisäksi keräämme korvauksia taustamusiikkioperaattoreilta sekä omilta sisarjärjestöiltämme maailmalta eli kotimaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla. Fyysisten levyjen myynnistä, musiikin suoratoistosta tai konserteista Gramex-korvauksia ei kerry.”

Mitä musiikintekijän tarvitsee itse tehdä saadakseen asianmukaisen korvauksen?

”Ensimmäiseksi on tehtävä oma asiakassopimus, minkä jälkeen on pidettävä huoli siitä, että yhteystiedot, tilinumerot ja verotiedot ovat ajan tasalla. Äänitteen tuottajan kanssa kannattaa pitää huoli siitä, että uusista teoksista tehdään Gramexiin ääniteilmoitus. Ilman ääniteilmoitusta emme voi tietää, keitä kyseisessä teoksessa esiintyy. Taiteilijan itse kannattaa rekisteröityä MyGramex-portaaliin, jossa pystyy tarkistamaan omat tietonsa ja onko kaikki omat kappaleet ilmoitettu. Sieltä näkyy myös, mistä kaikkialta ja kuinka paljon korvauksia on tullut.”

Miten tulee toimia, jos musiikintekijä on myös äänitteen tuottaja?

”Silloin tulee liittyä Gramexin asiakkaaksi sekä tuottajana että taiteilijana. Tällöin ääniteilmoitus on myös tehtävä itse eli on kappalekohtaisesti ilmoitettava, ketkä taiteilijat levyllä esiintyvät. Paljon on myös yhteistuotantoja. Esimerkiksi bändi on voinut tehdä äänitteen masterin valmiiksi saakka, minkä jälkeen se annetaan levy-yhtiön julkaistavaksi. Tällöin osapuolet voivat tehdä yhteistuotantosopimuksen, jossa päätetään, millä prosenteilla tuottajan osuus jaetaan.”

Miten osuudet yleensä jaetaan?

”Korvaus jakaantuu taiteilijoiden ja tuottajan kesken puoliksi eli molemmille tulee 50 prosenttia koko korvauksesta. Taiteilijakorvaukset jakautuvat Gramexin tilityssääntöjen mukaan. Jos kappaleessa on solisti ja muusikot, niin perusjako on usein niin, että solisti saa 25 prosenttia ja muusikot jakavat keskenään toiset 25 prosenttia. Tämä jako sopii esimerkiksi sellaisille äänitteille, joissa on selkeästi erikseen solisti ja taustalla soittava bändi, kuten esimerkiksi Antti Tuiskun tai Paula Koivuniemen tapauksissa. Jos kyse on yhtyeestä, niin usein korvaukset jaetaan mieluummin niin, että kaikki saavat yhtä paljon. Tällöin solisti ei saa muita yhtyeen jäseniä suurempaa korvausta. Siinä vaiheessa ääniteilmoituksen yhteydessä on ilmoitettava, että taiteilijakorvaus halutaan jakaa tasan. Muusikko-osuudet voi jakaa myös taiteilijan äänitteellä soittamien instrumenttien mukaan. Eli jos olet soittanut vain yhtä instrumenttia, siitä kertyy yksi muusikko-osuus, ja jos olet soittanut esimerkiksi viittä instrumenttia, siitä kertyy viisi muusikko-osuutta. Kuusi muusikko-osuutta on maksimi, joka yhdelle muusikolle hyväksytään äänitteen uraa kohden.” 

Ovatko studiomuusikot ja vierailijat eli fiittaajat oikeutettuja Gramex-korvaukseen?

”Kyllä, he saavat ihan normaalisti oman muusikko-osuutensa. Fiittajat ovat yleensä jakamassa solistiosuutta.”

Onko Gramex ainoa vaihtoehto, jos haluaa kappaleistaan korvauksen?

”Opetusministeriö päättää, kuka on oikeutettu keräämään korvauksia esimerkiksi radioilta ja televisiolta. Suomessa Gramex on ainoa järjestö, joka pystyy näitä korvauksia keräämään ja tilittämään. Ulkomailla asioita hoitavat myös muut tekijänoikeusjärjestöt tai agentit, ja suomalaiset taiteilijat voivat olla myös heidän jäseniään. Voi tehdä esimerkiksi niin, että Gramex hoitaa korvaukset vain Suomessa ja joku ulkomainen järjestö hoitaa muut maat.  Toisaalta myös ulkomaiden korvausten keruu hoituu kauttamme: Gramexilla on useiden ulkomaisten järjestöjen kanssa vastavuoroisuussopimukset, minkä ansiosta tilitämme merkittävästi myös ulkomailta tulleita korvauksia. Viime vuonna näitä tilityksiä oli ennätyspaljon: jopa 1,2 miljoonaa euroa.”

Musiikkialan ABC -juttusarja

Jaa somessa