Miten EU:n tekijänoikeusdirektiivin valmistelu etenee?

Suomalaisten musiikintekijöiden ja luovat alan kysymykset ovat Hannu Takkulalle erittäin tuttuja. Hän työskenteli aiemmin Teoston hallituksen neuvonantajana ja viimeksi toukokuussa isännöi Teoston ja musiikintekijöiden vierailua parlamentissa. Tapaamisessa keskusteltiin tuolloin EU:n tekijänoikeusdirektiivin uudistuksesta ja vaikutuksista musiikintekijöiden ja luovan alan ansaintamalleihin.

Tekijänoikeuksien uudistus on osa EU-komission laajaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa. Tekijänoikeudet nousevat strategiassa esille, koska luova sisältö on usein digitaalisen liiketoiminnan keskeinen vauhdittaja.

Eurooppalaiset luovan alan toimijat pitävät tärkeänä sitä, että digitaaliseen liiketoimintaan luodaan reilut pelisäännöt ja että tekijänoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö tuodaan ajan tasalle. Tällä hetkellä erilaiset alustapalvelut, kuten Facebook, hyödyntävät toisten tekemää sisältöä ja saavat näiden sisältöjen avulla yleisöjä ja mainostuloja. Palvelut tekevät näin liiketoimintaa, mutta eivät maksa sisältöjen alkuperäisille tekijöille mitään tai maksavat vähän tai vain osasta sisältöjä. Ne kilpailevat samoista kuluttajista ja tuotoista sellaisten palveluiden kanssa, jotka sopivat sisältöjen käytöstä ja maksavat asianmukaisesti tekijänoikeuskorvauksia. Näitä ovat esimerkiksi Spotify ja Netflix. Asetelma vääristää kilpailua ja alentaa verkossa olevan luovan sisällön arvoa.

Luovalla alalla työskentelevät näkevät digitalisoitumisessa valtavat mahdollisuudet, mutta tavoitteena on, että sisältöjen tekijät voisivat sopia sisältöjensä käytön ehdoista ja korvauksista. 

Miltä keskustelu tekijänoikeusuudistuksen ympärillä tällä hetkellä näyttää? EU-komission direktiiviluonnokseen on aktiivisesti pyritty vaikuttamaan monelta taholta.

Keskustelua käydään aktiivisesti edelleen ja kyllä minusta parlamentissa näyttää olevan ymmärrystä erityisesti tähän value gap* -kysymykseen liittyen. Tekijänoikeusdirektiiviin liittyvä raportoija on myös vaihtunut kesken asian valmistelun, mutta uskon kuitenkin, että tähän saakka tehty työ on tuottanut tulosta.

(* value gap -ilmaisulla viitataan siihen, että luovien sisältöjen arvo siirtyy alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi sisältöjen alkuperäisille tekijöille)

Komission ehdotus on laaja ja sen ympärillä keskustellaan paljon muustakin kuin musiikista. Luovien alojen lisäksi myös teknologiasektori on kampanjoinut eri aiheisiin liittyen, kerännyt nimiä vetoomuksiin ja lobannut aktiivisesti. Voittaako direktiivien muotoilussa se, joka eniten pitää meteliä?

Kriittisten kysymysten esille nostaminen on ehdottoman tärkeää lainvalmisteluprosessissa, sillä näin laajan paketin valmistelussa tullaan vaikuttamaan monien sektoreiden toimintaan ja tällöin helposti toisen epäkohdan korjaamisessa luodaan toinen. Mutta se, kuka asiasta pitäisi eniten meteliä, ei ole se, joka käsittelyssä ”voittaa”. Kyllä lainsäätämisessä tasapainoisin lobbaus ja perustellut argumentit voittavat. Aktiivisuus on tietysti tärkeää.

Tuntuuko Brysselissä, että osapuolet huutavat toistensa ohi? Eli asiaa tarkastellaan vain omalta kantilta. Piraateilta ja teknologiayrityksiltä kuulee harvoin kannanottoja sen osalta, että miten sisältöjen (musiikki, kuvataide, kirjoitukset) tekijöiden tulisi ansaita leipäänsä, jos heidän luova työnsä on vapaasti käytettävissä verkossa?

Ymmärrettävästi eri intressien puolesta puhuvat tahot vievät vain omaa kantaansa eteenpäin. Toki lobbarit lobbaavat Brysselissä myös toisiaan tällaisten tilanteiden välttämiseksi. Parlamentin, neuvoston ja komission tehtävä on sitten tehdä poliittinen ratkaisu siitä, miten näitä sektoreita painotetaan. Toki olisi ihanteellinen tilanne, että eri sidosryhmät pyrkisivät esittämään kompromisseja.

Monet parlamentin valiokunnat ovat äänestäneet sen puolesta, että alustapalveluiden tulisi hankkia luvat hyödyntämiinsä sisältöihin. Uskotko, että käsittely etenee vuoden lopulla komission ehdotuksen myötäisesti vai onko edessä haastavia hetkiä? 

Kyllä minulla on vahva usko siihen, että myös täysistunnon äänestyksessä saamme parlamentin kannan tekijänoikeuksia tukevaksi. Tekijänoikeusjärjestöt ovat pitäneet asiaa esillä aktiivisesti, joten uskon, että tästä asiasta kollegoilla on tietoa.

Olet perehtynyt luovan alan asioihin sekä lainsäädäntöön. Millaista luovan alan kysymyksiin vaikuttaminen on Brysselissä? Mitä kaikkea se edellyttää?

Brysselissä vaikuttaminen edellyttää loppuun asti mietittyä viestiä, poliittisen prosessin tuntemusta sekä asiantuntevia sidosryhmiä, jotka osaavat nostaa kriittiset kysymykset esille riittävän aikaisten, jotta ongelmakohtiin ehditään tarttua. Tärkein vaikuttamisen edellytys ovat verkostot. Asioihin tulee puuttua ennen kuin ne ovat äänestyksessä ja tässä työssä laajat verkostot parlamentin sisällä edesauttavat valtavasti asioiden eteenpäin viemistä. Ja kaiken tämän työn kannalta oikea-aikaisuus on tekijä, jolla usein voidaan pelastaa monta ongelmallista lainsäädäntöhanketta.

Uudesta tekijänoikeusdirektiivistä päätetään vuoden 2018 alkupuolella EU-parlamentin täysistunnossa.

Lue lisää:
EU:n luovien alojen edustajat tapasivat päättäjiä Brysselissä 

EU-komission tiedote koskien tekijänoikeusuudistusta 

Vetoomus luovan alan ammattilaisilta EU-komissiolle