Miten kulttuuri ja musiikki liittyvät kuntavaaleihin?

Teostoryssa vuoden alku käynnistyy juttusarjalla, jossa tarkastellaan kulttuurin ja taiteen roolia kunnissa eri näkökulmista. Kulttuuri on myös yksi kuntavaalien teemoista, eikä ihme: Panostaminen kulttuuriin ja taidekasvatukseen mahdollistaa sen, että tulevaisuuden talentteja ja saara aaltoja nousee jatkossakin eri puolilta Suomea.

Kulttuurille ja taiteelle löytyy myös kysyntää ympäri maata: Suomessa kulttuurifestivaalien käyntimäärät ovat suuria asukaslukuun nähden. Tapahtumilla on lisäksi kansainvälistä potentiaalia, mistä varmasti useampi kunta haaveilee.

Säveltäjä ja kapellimestari Atso Almila luettelee kulttuurista tunnettuja esimerkkejä niin Savonlinnasta, Kuhmosta kuin Lieksasta. Myös vaikkapa Lahti tunnetaan hyvin Sinfonia Lahti orkesteristaan.

Almila tunnistaa hyvin kulttuurin merkityksen kunnalle, sillä Sibelius-Akatemian professuurin lisäksi hän työskentelee Kuopion kaupunginorkesterin kapellimestarina.

”Kulttuuri on mitättömän pieni kulu kunnan kokonaispotissa ja sillä voi tuottaa paljon hyvinvointia. Me teemme paljon ilmaista ja näkymätöntä työtä – esimerkiksi koululaisten kanssa ja lisäksi järjestämme joka vuosi Kuopiossa myös vanhustenpäivän konsertin. Puramme eturivistä tuolit pois ja yritämme miettiä, miten musiikkia saisi mahdollisimman monen ulottuville.”

Yksi nykyajan keino lisätä taiteen saatavuutta on internet ja sen mahdollisuudet.

”Esimerkiksi striimauksen avulla entistä isompi yleisö voisi nauttia kaupungin orkestereiden esityksistä, vaikkei pääsisi paikalle”, Almila ehdottaa.

”Keinoja kulttuurin tuottamisen ja sen saatavuuden parantamiseen olisi, mutta ideat pitäisi valjastaa käyttöön. Kun napataan orkesterilta vaikkapa kymppitonni pois, se vähentää jo kaksi konserttia ohjelmistosta. Summat voivat olla isossa mittakaavassa pieniä, mutta kulttuurintuotantoa ne rampauttavat tehokkaasti.”

Millaisia terveisiä haluaisit sanoa kuntavaaliehdokkaille?

”Kulttuurista pitää uskaltaa puhua ja sitä kannattaa pitää esillä. Kulttuuri yhdistää ihmisiä myös yli puoluerajojen. Ehdokkaan kannattaa selvittää, miten vähäisillä resursseilla kulttuuria tehdään ja miten paljon sillä saadaan aikaan.

Kulttuurista ja taiteesta säästetään kunnissa, vaikka moni kuntalainen on kulttuurista ja sen luomista mielikuvista ylpeä. Panostamalla kulttuuriin voi vaikuttaa siihen, että nuoriso tai kokonaiset perheet eivät lähde alueelta karkuun. Laadukas koulutus vetää ihmisiä, mutta lisäksi orkesterit ja teatterit tarkoittavat työpaikkoja.

Jos orkesterit saavat jatkaa ja muusikoilla on työtä eri puolella Suomea, he voivat kehittää oman alueensa kulttuurielämää ja tarjota opetusta seuraaville sukupolville musiikkiopistoissa.”

Mitä kulttuurin tuottajilta voi odottaa?

”Kulttuurilaitoksen pitää olla kunnianhimoinen. Sen pitää tarjota sävellysmahdollisuuksia nuorille säveltäjille ja uusiutua. Esimerkiksi sekä Kuopiossa että Joensuussa ihmiset kyselevät modernin musiikin perään.

Ihmisten avoimuudesta kertoo myös Savossa järjestettävä PasiMusic Festival, joka kiinnostaa paikallista yleisöä ja kerää kuulijoita monipuolisesta ohjelmistosta huolimatta – tai sen ansiosta.

Myös Kuhmon kamarimusiikkifestivaali ja Lieksan vaskiviikot vetävät yleisöä sekä upeita soittajia kaukaisesta sijainnistaan huolimatta

Orkesterin soittajilla on vaativia ja pitkiä koulutuksia, he ovat valtavan osaavaa porukkaa. Emme me tahdo tyhjänpantiksi investointia, vaan jopa pienillä investoinneilla ja kohennuksilla pystymme tuottamaan.”

Mitä taiteen ja kulttuurin tekijänä toivoisit kuntapäättäjiltä?

”Toivoisin reilua peliä. Esimerkiksi orkesterin soittajien sairastapauksissa voi olla hyvin vaikea saada sijaista. Tai jos joku soittajista muuttaa pois, niin vakanssia ei laiteta hakuun.

Säästöjen takia kapellimestari voi myös huomata ”Ai mä en saakaan tähän kappaleeseen tuubaa, vaikka tähän on kirjoitettu tuuba.” Ihmiset eivät kuule sävellyksiä sellaisina kuin ne on tarkoitettu.

Joskus tietyille kuukausille voidaan tehdä kiinnityksiä, mutta työntekijöille ei maksetakaan kesälomakorvauksia. Nämä ihmiset joutuvat kuitenkin hommaamaan asunnot ja irtisanomaan aiemmat työsuhteet tullessaan toiselle paikkakunnalle töihin. Reilu peli on loppunut.”

Mitä kulttuurista säästäminen merkitsee?

”Esimerkiksi teatterin suuri ongelma on se, että luovaa ja poikkeavaa on säästöjen myötä vaikea tehdä. Uuden ohjelman tarjoaminen vaatisi, että voisi tilata kirjoittajilta uusia töitä.

Tietysti teatterit ja orkesterit pyrkivät pitämään mainonnalla mielikuvaa hyvästä tilanteesta ja tällöin yleisö ei näe, miten naruja vedetään tiukemmalle.

Merkki ankeuttamisesta on myös se, että naapurikunnat eivät pysty tilaamaan orkesterivierailuja. Vierailukonserteista on tehty niin kalliita, ettei niitä ole enää varaa tilata. Yleisö saattaa muistella, että olipa kiva kun nähtiin ja koettiin se esitys, mutta ei ymmärretä miksi toiminta on hiipunut.

Säästöihin liittyy sekin, että ammattikorkeakouluja on ajettu alas. Yhtäkkiä paikkakunnalta ei sitten tulekaan enää jousisoittajia. Tai koulujen opetusta on kavennettu: Joensuussa jäljellä on rytmimusiikki, mutta sekin on nyt vaakalaudalla.

Toivoisin, että sentään musiikkiluokista ei enää vähennettäisi.

Muutos nuorisokasvatuksessa heijastuu Sibelius-Akatemiaan, mihin ei oikein saada enää vaskisoittimien ja puupuhaltimien huippusoittajia Suomesta. Näitä opiskelijoita tulee paljon nyt ulkomailta.”

Miten tehokkaasti konserttisaleja hyödynnetään?

”Esimerkiksi Kuopiossa on mielettömän hyvä sali ja olisi hienoa, jos sitä hyödyntäisivät myös koulut vaikka kevätkonsertteihin ilmaiseksi tai siellä olisi enemmän muunlaisia orkesterivierailuja.

Nykyisin haastetta luo se, että kaupunki perustaa tilakeskuksia, jotka vastaavat vuokraustoiminnasta. Vaikka salissa olisi tilaa, niin seinät kallistuvat ja saleille ei tule enää käyttäjiä ns. vapailta ryhmiltä. Koulut pysyttelevät omissa pienemmissä saleissa ja kaupungin keskeisiä kulttuurikeskuksia ei enää käytetä hiljaisempien sesonkien aikana.

Mielestäni oman kaupungin orkesterin tapahtumiin ei saisi olla juuri maksua. Ja orkesterivierailujen hintojen naapurikuntiin pitäisi olla kohtuullisella tasolla.

Kunnan hallinnossa on hyvä ymmärtää, miten laajoja vaikutuksia kulttuurilla on – niin asukkaisiin ja heidän hyvinvointiinsa kuin koko alueen elinvoimaisuuteenkin.”

Teksti: Kaisa Huikuri. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva          – – – – – – –                       

Pähkinänkuoressa: kunnat ja kulttuuri

– Kunnissa kulttuuriin ja luovaan alaan liittyvät mm. avustukset, rakennushankkeet, opetus taideoppilaitoksissa, lasten kulttuuri, kiinteistöjen vuokrat, esitys- ja työtilat.
– Isoin osa kulttuuritoiminnan menoista menee kirjastoille ja taidelaitoksiin.
– Vaihtelut menoissa ovat suuria. Pienin kulttuuritoimen kustannuksen luku oli Salossa, suurin Vaasassa. (Kuntaliiton selvitys, 2014)
– Kustannusten eroja selittävät usein kaupunkien erilaiset palvelutuotantomallit (esim. mikä taho kunnassa vastaa taiteen ja kulttuurin rahoituksesta sekä kulttuuripalvelujen järjestämisestä).
– Kulttuurin osuus kuntataloudesta on pieni, kunnasta riippuen noin 2-5 prosenttia verotulojen ja valtionosuuksien kokonaispotista (Kuntaliiton selvitys, 2014)
– Kuntien määrä on 2000-luvulla vähentynyt voimakkaasti. Vuonna 2016 kuntia oli yhteensä 313. Niistä 107 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä.