01.11.2019 Teksti: Martti Kivistö. Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Huhtikuussa 2019 luovan alan tekijät ympäri Eurooppaa juhlivat, kun Euroopan parlamentissa hyväksyttiin uusi tekijänoikeusdirektiivi, ns. DSM-direktiivi.  Vuoden 2016 direktiiviehdotuksen voimaansaattaminen oli myös yksi Teoston keskeisimmistä edunvalvonnan tavoitteista.

Direktiivi tuo tekijänoikeudet digiaikaan ja velvoittaa myös kansainväliset alustapalvelut samalle viivalle muiden verkon sisältöpalveluiden kanssa eli sopimaan käyttämästään sisällöstä tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden kanssa. Musiikki ja muut luovat teokset ovat arvokasta sisältöä, joiden avulla alustapalvelut, direktiivin terminologiassa ”verkkosisällönjakopalvelut”, houkuttelevat laajoja yleisöjä ja mainostajia palveluidensa pariin. Lue lisää direktiivistä.

EU:n hyväksynnän jälkeen direktiivi siirtyi kansalliseen valmisteluun. DSM-direktiivi pitää saattaa osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä viimeistään kesäkuussa 2021.

Teoston tavoitteena on, että direktiivi saadaan voimaan Suomessa ripeästi ja sen alkuperäisiä tavoitteita seuraten. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti jo keväällä työpajat, joihin se kutsui laajasti eri sidosryhmien edustajia. Direktiivi koskettaa laajasti luovan työn tekijöitä ja oikeudenhaltijoita (musiikintekijät, säveltäjät, kirjailijat, toimittajat, kustantajat jne.) kuten myös erilaisia alustoja, joilla sisältöjä julkaistaan ja jaetaan.

Työpajoja on nyt järjestetty kahdeksan kuudelta teema-alueelta. Teosto on osallistunut työpajoihin, joissa on käsitelty artiklojen 5 (opetustoiminta), 12 (sopimuslisenssi), 17 (verkkosisällönjakopalvelut) sekä 18-23 (tekijöiden ja taiteilijoiden korvaukset) toimeenpanoa. Olemme keskustelleet niin määritelmistä, käyttäjien oikeusturvasta kuin alustojen vastuistakin. Ministeriö on jakanut työpajojen materiaalit verkossa.

Työpajat ovat olleet uudenlainen ja toimivaksi osoittautunut keino käydä keskustelua ja vaihtaa näkemyksiä direktiivin toimeenpanosta. Henki on ollut hyvä, eikä direktiivin perusperiaatteita kuten esimerkiksi sitä, että alustapalveluilla on vastaisuudessa velvollisuus hankkia lupa sisällön käyttöön esim. lisensiointisopimuksen perusteella, ole kiistetty. Jos palvelu ei sitä tee, sen tulee huolehtia, ettei oikeudenhaltijoiden ilmoittama luvaton materiaali ole enää saatavilla ja joka tapauksessa poistaa se oikeudenhaltijan pyynnöstä verkkosivustolta. Artiklaa 17 käsittelevässä työpajassa läsnäolleet kansainvälisten alustapalvelujen Google/YouTuben ja Facebookin edustajat vakuuttivat yhteistyöhalukkuuttaan sekä kertoivat mm. sisällönhallintapalveluistaan tekijöille.

Erilaisista menettelyistä ja määritelmistä on toki käyty vilkasta keskustelua. Artiklan 17 osalta luovan työn tekijöitä ja yrittäjiä edustavan Lyhty-koalition näkemys on, että direktiivin keskeisiä termejä ja käsitteitä ei ole syytä lähteä määrittelemään tarkemmin kansallisella tasolla. Mikäli eri maissa tehdään näistä asioista erilaisia tulkintoja, riskinä on että yksi direktiivin pääperiaatteista – yhdenmukaiset EU:n sisämarkkinat - vaarantuu. Tietojemme mukaan esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa ollaan jo pidemmällä direktiivin implementoinnissa ja siksi Suomessakin seurataan eri maiden valmistelua mielenkiinnolla.

Samankaltainen ns. stakeholder dialogue on käynnissä myös Brysselissä Euroopan komission johdolla. Komissio haluaa tietää, millaisia haasteita direktiivin toimeenpanossa on havaittu tai näköpiirissä ja kuulla eri osapuolten, kuten musiikki-, peli- ja ohjelmistoalojen sekä kuluttajajärjestöjen näkemyksiä. Teostoa näissä vuoropuheluissa edustaa eurooppalainen tekijänoikeusjärjestöjen katto-organisaatio GESAC. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 15.10.2019. Uutisointia tilaisuuksiin liittyen voi seurata täällä.

Saatujen tietojen mukaan ensimmäisessä tapaamisessa alustapalvelut esiintyivät yhteistyöhakuisesti ja vakuuttivat haluavansa kunnioittaa tekijöiden oikeuksia saada korvaus luovien sisältöjensä käytöstä. Keskusteluun nousivat mm. kuluttajien asema ja sisällöntunnistamisen menetelmät. Erilaiset määritelmät, rajaukset ja toimintamallit pyörivät siis myös EU-tason asialistalla. Viime kädessä tulkintakysymykset tullaan ratkaisemaan tuomioistuimissa, mutta myös toimialan omat standardit ja sovitut toimintamallit voivat olla luonteva keino edistää markkinoiden järjestäytymistä ja sujuvuutta.

Direktiivin voimaansaattaminen on siis hyvässä vauhdissa mutta ei vielä maalissa. Luovan alan on oltava hereillä ja mukana kaikissa keskusteluissa, jotta direktiivin alkuperäinen idea ei pääse vesittymään. Työpajavaiheen jälkeen lainvalmistelu siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön johtamaan virkamiestyöryhmään, joka antaa ehdotuksensa uudeksi lainsäädännöksi vuoden 2021 alussa.

Matkaa on siis vielä juostavana, mutta olemme tässä vaiheessa hyvissä asemissa.

Martti Kivistö
johtaja, strategia ja toimintaympäristö
Teosto

 

Lue lisää:

Teoston hallitusohjelmatavoitteet