Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Jani Hellström
Kuva: Teosto

Miten voittajateokset syntyivät, Anna Eriksson ja Matthew Whittall?

Palkinnonsaajista päätti kolmihenkinen jury esiraadin valitsemien kuuden teoksen ja teoskokonaisuuden joukosta. Juryn puheenjohtajana toimi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja jäseninä Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen sekä viime vuonna Teosto-palkinnolla palkitun teoskokonaisuuden säveltäjä Milla Viljamaa.

Palkintojury yhtyi esiraadin luonnehdintaan Erikssonin ja Whittallin teoksista:

Anna Eriksson, ”Mana”: Mana-levyllään Anna Eriksson tekee selkeän pesäeron aikaisempaan tuotantoonsa. Rohkean henkilökohtaiset tekstit esitetään iholle tulevan intiimisti mutta väkevästi. Mana on poikkeuksellisen vahvasti tekijänsä näköinen kokonaisuus.

Matthew Whittall, ”Dulcissima, clara, sonans”: Dulcissima, clara, sonans on osoitus Matthew Whittallin omaperäisestä ja soinnillisesti kiehtovasta nykymusiikki-ilmaisusta, joka on helppotajuista olematta kuitenkaan banaalia. Hildegard von Bingenin keskiaikaiset tekstit saavat teoksessa aistillisen, värikylläisen ja ajattoman sävelasun.



”Valinta oli vaikea, sillä ehdolla oli kuusi erinomaista teosta, jotka osoittavat, että Suomessa tehdään kiinnostavaa ja taiteellisesti korkeatasoista musiikkia genrestä riippumatta”, raadin puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

 

Jaa somessa