Kim Kuusi: Musiikin ammattilaisten osaamista pitäisi hyödyntää enemmän

Millaista on työskentely Teoston hallituksessa?

Työ on muuttunut vuosi vuodelta yhä mielenkiintoisemmaksi. Tuntuu, että Teosto kehittyy samaan tahtiin toimintaympäristönsä kanssa yhä kansainvälisemmäksi ja nopealiikkeisemmäksi. Innostavinta on aina nähdä, miten muutokset tapahtuvat, ja iloita, kun hankalien vaiheiden jälkeen päästään positiiviseen lopputulokseen.

Hallitustyössä joutuu seuraamaan lukemattomia aihealueita, kuten esimerkiksi alamme sääntelyä ja teknologian kehitystä. EU:n direktiivejä seuraava lainsäädäntö edellyttää jatkuvia muutoksia toimintatapoihimme.

Teknologia, joka on aina vaikuttanut musiikin tekemiseen, jakeluun ja kuluttamiseen, on alkanut yhä enemmän vaikuttaa myös kollektiivihallinnon tapaan toimia, ja siihen kohdistuviin odotuksiin.

Mikä musiikkialan aihe askarruttaa sinua juuri nyt?

Musiikin tekoon liittyvistä asioista askarruttaa vaikkapa lisääntyvän tekoälyteknologian vaikutus tekijänoikeuksiin ja musiikin evoluutioon yleensä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on parhaillaan vireillä lukuisia isoja plagiointioikeudenkäyntejä, joissa asemoidaan rajaa vapaassa käytössä olevien ja suojattujen elementtien välille.  Maallikkotuomareiden ratkaisut tuntuvat käytännön musiikintekijän näkökulmasta usein absurdeilta ja vähän pelottaviltakin.

Sekin toki kiinnostaa, millaista osaamista ammattimainen musiikin tekeminen tulevaisuudessa edellyttää. Digitaalisten työkalujen lisääntyessä moni tekijä esimerkiksi käyttää yhä enemmän aikaa sen seuraamiseen, miten omaa musiikkia jaetaan ja seurataan eri alustoilla. Fokusta suunnataan tuotannosta alueille, jotka aiemmin olivat jakeluportaan vastuualuetta. Teknologia mahdollistaa uudenlaisia rooleja eri toimijoille musiikkialalla.

Mitä merkityksiä näet musiikilla yhteiskunnassa?

Musiikki on vahva tunnevaikuttaja, ja osaavissa käsissä myös tehokas työkalu erilaisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Aikojen alusta musiikkia on käytetty vahvistamaan ja ohjaamaan yhteisöjen identiteettiä ja tunnetiloja. Kansallislaulut, virret, ja taistelulaulut osoittavat sen yhteisöllisen käyttövoiman.

Musiikki on myös kielimuurit ylittävä yhdistäjä erilaisista kulttuureista tulleiden ihmisten välillä.  Siinä piilee voimavaroja, joita kannattaisi tavoitteellisemmin hyödyntää yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisessa ja integroimisessa uuteen kulttuuriin.

Omia vanhempiani seuratessa on valjennut myös se, kuinka valtava määrä muistoihin perustuvasta identiteetistämme on musiikin kannattelemaa.  Tutut laulut palauttavat kadonneet muistikuvat takaisin mieleen, ja vanhukset elävät nuoruuttaan hetken uudelleen.

Isoin ongelma on se, etteivät päättäjät ymmärrä riittävästi musiikin mahdollisuuksia. Musiikki on osaavissa käsissä kustannustehokas työkalu, jonka käyttöä lisäämällä kasvatettaisiin myös musiikin ammattilaisten työmahdollisuuksia ja hyödynnettäisiin heidän osaamistaan.

Mihin omaan biisiisi sinulla on erityinen suhde? 

Kirjoitin 1970-luvun alkupuolella kappaleen Hiljainen laulu, jonka sanoitus on kuin päiväkirjamerkintä tuosta ajasta.  Elämä alkoi asettua uomiinsa; avioliitto, ensimmäinen lapsi, oma työhuone… Ehkä siinä oli mukana jo nuoruuden kaipuutakin.  Laulun on levyttänyt Arja Tiesmaa (Pihasoittajien solisti) sekä Jaakko Salon oikomilla soinnuilla myös Eino Grön.  Valittiinpa se jopa Musiikki Fazerin kokoelmaan Kauneimmat Rakkauslaulut.

Esikuvasi?

Lukiossa päätin ruveta arkkitehdiksi kuten isäni.  Vaikka tästä ei tullutkaan ammattiani, olen huomannut seuranneeni hänen elämäntapaansa monissa asioissa. Hän teki tilaustöitä omassa arkkitehtitoimistossaan, vierasti tärkeileviä ihmisiä, ja halusi rakentaa omilla käsillään kaiken, mikä vain on mahdollista.

Toinen esikuvani on varmaankin Otto Donner. Hän yhdisti ihailtavalla tavalla oman taiteellisen intohimonsa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen.  Otto kaatoi raja-aitoja sekä musiikissa että omassa elämässään, ja teki ennen kaikkea helvetin hienoja biisejä.  Ne kolahtivat aikanaan tosi kovaa.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää työnsä äärellä ahertavalle musiikin tekijälle tai alaa harkitsevalle?

”Löydä itsesi, ja pysy uskollisena tälle ihmiselle” on elämänohje, jossa on paljon viisautta. Vaikka itsensä etsiminen jatkuukin läpi elämän, on samaan aikaan tärkeä ymmärtää toimia pitkäjänteisesti ja vahvistaa löytämäänsä identiteettiä.  Musiikissa tämä voi tarkoittaa vaikkapa oman ilmaisutavan löytämistä, ja kehittämistä tunnistettavaksi persoonallisuudeksi.

Alaa harkitseville sanoisin, että ammattimuusikon, -säveltäjän tai kapellimestarin elämänura on tarkoitettu niille, jotka eivät voi kuvitellakaan tekevänsä mitään muuta.  Mutta musiikkia voi harrastaa ja sitä voi tehdä, vaikka elanto ei olisi ainoastaan musiikin varassa. 

Musiikin ymmärtäminen on osa ammattitaitoa, jota voi hyödyntää monilla aloilla. Itse tajusin aika varhaisessa vaiheessa, että oma juttuni on yhdistää kokemukseni musiikista kaupalliseen koulutukseeni, ja kerätä työtovereiksi itseäni ammattitaitoisempi joukko musiikintekjöitä toteuttamaan omia ja yhteisiä musiikkivisioita.