Musiikin edistämissäätiölle tukihakemuksia aiempaa enemmän
Gramex ja Teosto perustivat Musiikin edistämissäätiön vuonna 2012.
– Musiikin edistämissäätiö (MES) perustettiin kuusi vuotta sitten koko musiikkialan yhteisenä hankkeena. Periaatteena oli, että kaikki alan oma edistämistoiminta kootaan yhteen toimintapisteeseen. Lyhyesti voisi sanoa, että MESin tehtävänä on huolehtia suomalaisen musiikin alan hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta tuki- ja edistämiskeinoin, säätiön johtaja Hannu Saha kertoo.
MES ei syntynyt tyhjästä. Esittävän ja luovan säveltaiteen edistämiskeskukset olivat tukeneet musiikkikulttuuria vuodesta 1983 lähtien.
– 2000-luvulla alkoivat isot muutokset ja murrokset musiikkialan toimintamalleissa ja rakenteissa, ja yhteen hiileen puhaltamista tarvittiin entistä enemmän. Apurahojen hakijoiden, toimistotyön tai talouden kannalta ei ollut tarkoituksenmukaista pitää yllä kahta organisaatiota. Otettiin yhdessä tavoitteeksi, että valtiovallan tulee lähteä paremmin musiikinedistämistoimintaan suoraan mukaan, Saha toteaa.
Tunnettuutta haetaan laajemmin
MES edistää monimuotoista musiikkikulttuuria tukemalla laadukasta, ammattimaisella asenteella tehtyä kotimaista musiikkia. Sen päätoimintamuodot ovat vertaisarviointiin perustuva tukien jakaminen ja neuvonta.
– MES pyrkii käynnistämään suomalaista musiikkia edistäviä yhteishankkeita sekä edistämään musiikin valtavirran ja marginaalin huippuammattilaisten luovaa vuorovaikutusta. Toimintaperiaatteet on tiivistetty neljään tekijään: ammattimaisuus, avoimuus, luovuus ja moniarvoisuus, Saha kertoo.
MES myös uudistaa toimintatapojaan. Esimerkkejä jo toteutuneista uudenlaisista tukimuodoista ovat taiteilijaresidenssit ja soitinpankki.
”On tärkeää, että MES on nostamassa myös julkista profiiliaan. Kun ennen riitti, että kaikki musiikkialan toimijat eli potentiaaliset tukien hakijat tunsivat MESin ja sen edeltäjät, nyt haemme MESille tunnettuutta myös laajemmin”, Saha toteaa.
MES-soitinpankista populaarimusiikin laatusoittimia
MES-soitinpankki syntyi marraskuussa 2016 ajatuksesta, että klassisen musiikin miljoonaluokan Stradivarius-rahastot kaipaavat rinnalleen vastaavaa, populaarimusiikin muodoille suunnattua soitinpankkia. Soitinpankin asiakas voi kuitenkin olla minkä hyvänsä lajin muusikko tai musiikintekijä.
”Laadukkaiden vintage-soittimien arvo on esimerkiksi kitaroiden osalta vain pieni osa vuosisatoja vanhojen viulujen huikeista arvoista. Näin ollen MES-soitinpankkiin on nyt varsin nopeasti kerrytetty useamman kymmenen soittimen kokoelma, joista suuri osa on ostettu kokoelman osaksi”, Saha kertoo.
Osa soittimista säilyy alkuperäisellä omistajallaan, mutta on kuitenkin vuokrattavissa käyttöön samoin ehdoin kuin MES-soitinpankin omistamat soittimet. Soittimia vuokrataan varsin pientä huoltokorvausta vastaan kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Useimmiten niitä on käytetty studiotyöhön.
Toiminnan alussa on panostettu eniten erilaisiin kitaroihin tai muihin kielisoittimiin, mutta myös lyömäsoittimistoa on jo paljon. Skaala laajenee koko ajan.
”MES-soitinpankin soittimisto voidaan jakaa kolmeen erilaiseen luokkaan: 1) vanhat vintage-arvosoittimet, 2) legendasoittimet eli legendaaristen suomalaisten muusikoiden käyttämä soittimisto sekä 3) suomalaisten nykyisten mestarirakentajien soittimet”, Saha kuvailee.
”Saimme Suomen Kulttuurirahastolta suuren apurahan, jonka avulla voidaan toisaalta auttaa soitinrakentajien työtä ja toisaalta saada MES-soitinpankin kokoelmiin hienoja Suomi-soittimia.”
MES-soitinpankin soitinten käyttöaste on ollut vielä turhan pieni.
”Olemme huomanneet, kuinka hankalaa täysin uudenlaisen asian lanseeraaminen on. Siksi vuokraustoiminta on nyt mahdollista myös kaikille Teoston ja Gramexin henkilöasiakkaille. Lisäämme tiedotustoimintaa palvelusta tämän kevätkauden aikana.”
Vuonna 2018 jaetaan noin kolme miljoonaa euroa
MESin määrärahat ovat nousseet hieman joka vuosi.
– Tätä voi pitää hyvänä saavutuksena, sillä ajat ovat olleet arvaamattomat. Kun laskemme mukaan myös residenssitoiminnan ja soitinpankin, tukisumma vuodelle 2018 on hieman vajaa kolme miljoona euroa. Tänä vuonna työskentelytuen määräraha kasvaa 70 000 eurolla. Hakumäärien merkittävän nousun johdosta paine nimenomaan työskentelytuen kasvattamiseen on ollut valtava, Saha korostaa.
Rahat tulevat sekä yksityiseltä sektorilta että valtiolta. Ne ovat peräisin taustayhteisöjen rahastoista, hyvitysmaksuista ja erilaisista valtiontuista.
– MESin päämääräksi asetettiin jo sitä perustettaessa, että omaa varainhankintaa tulee kehittää. Se onkin lähitulevaisuuden suurimpia haasteitamme. Pyrimme yhteistyöhön suurempien rahastojen kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen Kulttuurirahaston tuki MES-soitinpankin erillishankkeelle ”Suomisoitin Suomipuusta”. Tuki on kolmen vuoden aikana yhteensä 150 000 euroa. Tänä vuonna rakennamme alustoja mahdollistaaksemme testamenttilahjoitukset MESille ja voimme perustaa myös nimikkorahastoja. Pyrimme myös myymään palvelujamme, Saha sanoo.
Saha korostaa, että taiteen edistämistoiminta on yhteistyötä.
– Taiteen kentän kokonaisetu on, että tukea tulee monista eri lähteistä ja siksi hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Kun valtio panostaa erityisesti etabloituun kulttuuriin, niin isot rahastot tasapainottavat tilannetta hienosti tukemalla erityisesti nuoria. MES profiloituu tukiverkostossa erityisesti musiikin kentän omaksi ja yhteiseksi välineeksi, jonka luottamus- ja asiantuntijaelimissä ovat mukana maamme parhaat asiantuntijat.
Tukea sai 40 prosenttia hakijoista
Vuonna 2017 MES sai tukihakemuksia noin 3800 – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuen saajia oli noin 1500 eli myöntöprosentti oli noin 40.
”MES-tuen myöntöprosentin suuruus johtuu siitä, että joissakin äänitetuen, AV-tuen tai elävän musiikin ammattimaisissa hankkeissa sen toteuttava tuki voi olla joskus pienikin. MESin hallitus kuitenkin pohtii jatkuvasti, jatkammeko myös pienimpien tukien jakamista. Ainakin vielä vuonna 2018 jatkamme vanhalta perustalta. Vaikuttavuusarviointi korosti, että myös suurempia tukia tarvitaan. Niitäkin on erityistukina kyetty jakamaan”, Saha muistuttaa.
Myönnetyn tuen määrä vaihtelee, usein se on 30–50 % haetusta, mutta joskus myös koko haettu summa.
”Kulttuurin tukihankkeissa on lähtökohtana, että tarvitaan myös omarahoitusta tai tukia myös muualta. Oman rahoitusosuuden kautta syntyy ideointia, vakuuttavuutta, sitoutumista ja tärkeää oikeanlaista taloudellista pohdintaa.”
Tukia on jaettu monenlaisille hankkeille kaikilta musiikin alueilta ja toimintakentiltä. Ammatillisuuden vaatimus on noussut, eikä harrastustoimintaa yleensä tueta.
Taiteilijaresidenssit Lontoossa ja Raaseporissa
MESin residenssitoiminta on tärkeä uusi tukimuoto, jossa erinomaisia tiloja voi varata kohtuullista vuokraa vastaan. Villa Vikan -residenssiä Teoston jäsenet voivat hakea vuokrattavaksi kaksi kertaa vuodessa.
– Villa Vikanissa Raaseporissa voi tehdä kiivaan työskentelyperiodin yhtyeenä tai ryhmässä tai sitten vain hiljentyä ja rauhoittua kauniin luonnon ja kulttuurihistorian ympäröimänä. Käytössä on todella hieno päärakennus 1800-luvun lopulta tai pari tilavaa rantamökkiä. Päärakennuksessa on Steinway-flyygeli sekä modernia teknologiaa. Suosittuja käyttötarkoituksia ovat olleet muun muassa yhtyeiden ja ryhmien harjoitusperiodit tai äänityssessiot aina levytykseen asti tai sitten hyvissä olosuhteissa tehdyn demon valmistaminen.
Lontoon residenssi sijaitsee hyvällä paikalla Fulhamissa ja on tarkoitettu Muusikkojen liiton jäsenille.
– Se on hieno ja hyvin varusteltu kiinteistö, pinta-ala on noin 150 neliötä neljässä kerroksessa eli tilaa on jopa yli kymmenelle hengelle. Tila toimii hienosti vaikkapa bändien majoitukseen keikka- tai virkistysmatkoilla, Saha kertoo.
Residenssien käyttöaste on suuri.
– Residenssien varaus ja vuokraus menee taustajärjestöjemme kautta. Vikania voi tiedustella Suomen Muusikkojen liitosta, Suomen Säveltäjiltä tai Suomen Musiikintekijöiltä. Lontoon varaukset hoitaa Muusikkojen liitto. Niiden sivuilta kannattaa tarkastella tarkemmat tiedot, Saha kannustaa.
Puheenjohtaja Timonen haluaa sitouttaa taustayhteisöjä
MESin hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen näkee MESin nimenomaan yhteistyöverkoston vahvistajana.
– MES on ainutlaatuinen, koska se yhdistää kaikki suomalaisen musiikin keskeiset toimijat. Laaja pohja antaa voimaa ja uskottavuutta. Toimijoiden yhteistyö on edellytys ja hyvä lähtökohta myös säätiön tulevaisuudelle. Säätiönä MES on vielä nuori. Lähivuosien tärkein tehtävä on varmistaa kaikkien taustayhteisöjen pitkäjänteinen sitoutuminen MESin toimintaan. Samalla MESin toimintaa tulee arvioida ja kehittää, koska musiikin kenttä muuttuu koko ajan. Taustayhteisöjen asiantuntemus on tässä kullanarvoista, Timonen vakuuttaa.
Hän on juuri päättänyt Suomi 100 -juhlavuoden luotsaamisen pääsihteerin ominaisuudessa. Musiikki oli tärkeä osa juhlintaa.
– Siitä kasvoi kaikkien aikojen juhlavuosi, jonka laajuus yllätti lopulta varmaan kaikki. Itsenäisyyden juhlavuosi osoitti taas kerran, että Suomi on aivan erityinen musiikkimaa. Koko ohjelmassa musiikki oli ylivoimaisesti merkittävin kulttuurin muoto ja se on hämmästyttävän vahvasti suomalaisten sydämissä. On luonnollista, että suomalainen musiikki ja sen tekijät olivat juhlavuonna keskeisessä roolissa niin Suomessa kuin ulkomailla, Timonen toteaa.
Lue lisää MESin toiminnasta: