Musiikin synkronointi voi tehdä musiikintekijälle ihmeitä
Musiikin synkronointi tarkoittaa musiikin liittämistä esimerkiksi tv-sarjoihin, mainoksiin ja elokuviin tai YouTube-videoon. Miltä kuulostaisi, jos saisit omaa musiikkiasi Netflix-sarjaan, Calvin Kleinin syyskampanjaan tai Marimekon mainokseen? Säveltäjä-tuottaja-äänisuunnittelija Matti Ahopelto kertoo TeoStorylle, miten hänen ambient-projektinsa AHO tässä onnistui.
Maaliskuun alkupuolella Matti Ahopelto avasi tuttuun tapaan sähköpostinsa. Siellä odotti viesti, jossa kerrottiin, että hänen AHO-artistinimellä tekemänsä kappale R U Doing Anything Now? oli valittu Netflixin esittämään The Andy Warhol Diaries -dokumenttisarjaan.
Ahopelto yllättyi iloisesti. Sarjan musiikista vastaava henkilö eli music supervisor oli kyllä tiedustellut häneltä lupaa kappaleen käyttöön jo aiemmin, mutta sen jälkeen yhteydenpito oli lakannut. Ahopelto ajatteli, että suunnitelma oli kuihtunut kasaan tai vaihtunut toiseen, kuten tämänkaltaisissa produktioissa usein käy.
Nyt Ahopellon säveltämä kappale oli kuitenkin ihan oikeasti valittu ison suoratoistopalvelun isoon tv-sarjaan. Ambient-tyylinen kappale soi sarjan viimeisen jakson montaasissa, joka kertoo AIDSin leviämisestä New Yorkissa 1980-luvulla.
Ahopelto ei vielä tänäkään päivänä tiedä, miten hänen sävellyksensä oikein löysi tiensä sarjaan.
”En ole ihminen, joka googlailisi music supervisoreita ja lähettelisi heille meilejä, että ’hei, mulla olisi tällaista musaa’. En tiennyt tätäkään music supervisoria, eikä minulla ole hajuakaan, miten hän oli löytänyt musiikkini. Nämä tapaukset ovat aina vähän outoja”, hän naurahtaa.
Massasta saattaa erottua viestinnällä ja verkostoitumisella
Musiikin synkronointi on viime vuosina lisääntynyt etenkin internetin tarjoamien sisältöjen ja mahdollisuuksien vuoksi. Musiikintekijän kannalta tämä on hyvä uutinen: jos oma musiikki on kenen tahansa löydettävänä vaikkapa Spotifyn tai Youtuben kaltaisista suoratoistopalveluista, on aina olemassa hiuksenhieno mahdollisuus, että jokin vaikutusvaltainen taho löytää kappaleet – aivan kuten Ahon tapauksessa. Jos jokin kappale sitten päätyy vaikkapa tv-sarjaan, musiikintekijä saa näkyvyyden lisäksi passiivista tuloa, kun jo aikaisemmin tehty kappale alkaa tuottaa rahaa.
Käytännössä asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Uutta musiikkia julkaistaan päivittäin niin valtavia määriä, että massasta erottautuakseen on tehtävä muutakin kuin vain hyviä biisejä. On promottava itseään, luotava verkostoja ja puskettava musiikkiaan eri paikkoihin.
”Ajattelen, että tärkeintä on se, miten paljon musiikki leviää ympäriinsä. Sitä kautta se saattaa päätyä jonkun korviin ja ehkä myöhemmin neuvottelupöytiin”, Matti Ahopelto sanoo ja nostaa esiin levynjulkaisujen yhteydessä tehtävän tiedotus- ja promootiotyön tärkeyden.
Kannattaa olla yhteyksissä etenkin sellaisiin tahoihin, joista ajattelee, että ne voisivat tykätä. Heidän kauttaan biisit voivat päätyä vaikkapa suosituille soittolistoille.
Ahopellolle kävi juuri näin. Vuonna 2020 hänen promoottorinsa lähetti AHOn debyyttilevyn tunnetulle elektronisen musiikin artistille Four Tetille alias Kieran Hebdenille. Tämä innostui levyn Nosummer-kappaleesta niin paljon, että laittoi sen soittolistalleen, jolla on noin 100 000 seuraajaa.
”Nyt se biisi jauhaa siellä vähän koko ajan. Tuollaisista jutuista on apua.”
Jatkuvat tekijänoikeuskorvaukset vai buy out -sopimus?
Tarina ei kerro, löysikö The Andy Warhol Diaries -sarjan music supervisor AHOn musiikin juuri Kieran Hebdenin soittolistalta. Joka tapauksessa hän piti kuulemastaan ja otti yhteyttä Ahopeltoon.
”Sieltä tuli kyselyä, että tässä olisi tällainen sarja, ja haluttaisiin sun biisi tällaiseen kohtaukseen. Saisit siitä tämän verran rahaa tällaisilla oikeuksilla, onko ok?”, Ahopelto kuvailee prosessin kulkua.
Hän kertoo solmineensa Netflixin kanssa buyout-sopimuksen. Se tarkoittaa, että Netflix osti kerralla kaikki oikeudet AHOn kappaleen käyttöön sarjan tietyssä kohtauksessa kertakorvauksella. Netflix ei saa synkronoida kappaletta muualle, ja jos sarjasta tehdään myöhemmin vaikkapa dvd, sen korvauksesta on sovittava erikseen.
Kun Ahopelto oli katsonut sopimusehdotelman läpi lakimiehensä kanssa, hän antoi nopeasti suostumuksensa kappaleen käytölle. Music supervisoreiden kanssa asioidessa tällainen menettely voi olla Ahopellon mukaan järkevää, sillä jos jokin biisi voidaan synkronoida heti, yhden lupakyselyn kautta, se voi vaikuttaa biisin valituksi tulemiseen jopa enemmän kuin sen musiikkisisältö.
”Kun Netflixin sopimukset ovat tuollaisia könttäsummajuttuja, niin kannattaako niistä alkaa vääntää? Silloin ne vaan valitsevat jonkun toisen, koska eivät jaksa ylimääräistä hasslea. En ajattele, että olisi jotain kynytystä, jos juuri minun biisini miljardista muusta biisistä menee johonkin sarjaan. Siitä saa kuitenkin rahaa, eikä tarvitse tehdä yhtään mitään, koska biisi on jo olemassa.”
AHO soi myös muotialalla
The Andy Warhol Diaries -sarjan lisäksi AHOn musiikkia on kuultu esimerkiksi Calvin Kleinin vuoden 2021 syysmalliston Youtube-kampanjassa.
Yhteistyötä avitti osaltaan Ahopellon levy-yhtiö PME Records, jonka katalogista eräs losangelesilainen music supervisor kiinnostui Lost in Music -showcase-festivaalilla Tampereella vuonna 2015. Kun AHO signattiin PME:lle muutama vuosi myöhemmin, music supervisor löysi myös hänen musiikkinsa.
”Tämä tyyppi oli siis palkattu etsimään musaa Calvin Kleinin kamppikseen, ja sitten se lähestyi minua. Soppari taisi olla sellainen, että Calvin Klein saa käyttää biisiäni kampanjassaan miten lystää niin kauan, kunnes tulee uusi kampanja. Muotimaailmassa niitä tulee keväisin, kesäisin, syksyisin ja talvisin.”
Ahopellon musiikki on soinut myös Marimekon mainoksissa ja muotinäytöksissä, mutta ne ovat olleet komissiopohjaisia toimeksiantoja. Se tarkoittaa, että Marimekko on tilannut Aholta uusia sävellyksiä omiin projekteihinsa.
”Olen tehnyt duunia Marimekon kanssa nyt kymmenen vuotta, mikä tarkoittaa, että olen saanut heiltä aika vapaat kädet. Tiedän ainakin suurin piirtein, mitä he haluavat, tai eivät halua. En esimerkiksi lähde tarjoamaan heille särökitaroita, vaan soittelen synaa, pianoa ja sellaista.”
Synkronointi voi edistää musiikintekijän uraa: panostaminen läsnäoloon verkossa kannattaa
Musiikin synkronointi voi parhaassa tapauksessa edistää musiikintekijän tai artistin uraa isostikin. Moni tuntemattomampi tekijä on löydetty laajemmin, kun hänen kappaleensa on soinut esimerkiksi suositussa tv-sarjassa tai isossa mainoksessa.
Tähtäimen ei kuitenkaan tarvitse olla Pepsin mainoksessa tai Netflix-hittisarjojen tunnusmusiikeissa. Ahopelto korostaa, että vähempikin riittää.
”Näkyvyyttä tulee pienemmistäkin projekteista, ja ne voivat toimia porttina uusille projekteille. Ihmiset alalla pistävät merkille tuollaisia juttuja.”
Ahopeltokin on pantu merkille. Ihmiset ovat kertoneet Instagram-viesteissä löytäneensä hänen musiikkiaan mitä erilaisimmista paikoista, ja myös Ahopelto itse on seurannut kiinnostuksella Spotify For Artists -sivuaan, josta näkee esimerkiksi sen, mihin soittolistoille omia kappaleita on lisätty.
Huomasin hiljattain, että joku oli lisännyt minut ’menossa synnyttämään’ -henkiselle playlistille. On kiva tunne, että voi olla mukana ihmisten life eventseissä.
Muun muassa Vestaa tuottanut ja Siinai- sekä Zebra and Snake -yhtyeissä vaikuttava Ahopelto on tehnyt musiikkia AHO-artistinimellä nyt muutaman vuoden ajan. Japanilaisvaikutteista ambientia ja nykyklassista musiikkia yhdistelevä projekti sai alkunsa, kun Aho äkkäsi, että hänen päivätyöstään eli äänisuunnittelusta jäi jatkuvasti yli käyttökelpoista materiaalia.
”Niistä ylijäämäpalasista sai sellaisen aloituspisteen, että hei, tässähän olisi syntymässä uusi asia, jolla ei ole vielä väylää tulla ulos.”
Ahopelto uskoo, että AHOn pitkiä ja vapaita kaaria maalaileva ambient on kiinnostanut music supervisoreita erityisesti siksi, että se on jättänyt tilaa kuvakerronnalle.
”Jos tekisin jotain tosi poppista tai melodista, jossa on hirveästi koukkuja, se ei välttämättä toimisi kuvan kanssa.”
Kysymykseen siitä, miten omien kappaleiden päätymistä synkronoitavaksi voisi parhaiten edistää, Ahopellolla on yksinkertainen vastaus:
”Olemalla netissä, heh!”
Tutustu AHOon!
PME Records julkaisi kesäkuussa 2022 AHOn tuoreen Odyssey-albumin, jolla kuullaan harmonisesti rikkaita ambient-tekstuureja yhdistettynä ennakkoluulottomaan nykyklassiseen musiikkiin. Kuuntele Odyssey Spotifyssa.
- Musiikin liittäminen audiovisuaaliseen teokseen vaatii ostajalta yleensä kaksi lupaa: teosluvan (sync license) ja ääniteluvan (master license). Joissain tapauksissa musiikin synkronointioikeuksien myöntäminen on automaattisesti tekijän itsehallinnoinnin piirissä, mutta sen esitys- ja tallennusoikeuksia hallinnoi silti Teosto tai Teosto/NCB.
- Olemassa olevan musiikin ja tilausmusiikin käyttöoikeuksia hallinnoi joko musiikintekijä itse, hänen kustantajansa tai Nordisk Copyright Bureau NCB – riippuen tuotantotyppistä ja maantieteellisestä alueesta, jolle lupa musiikin käyttöön tarvitaan. Lue lisää oikeuksiesi hallinnoinnista täältä.
- Maailmalla on yleistynyt buy out -sopimus, joka tarkoittaa musiikin käytön kertakorvaussopimusta. Malli on leviämässä Yhdysvalloista Eurooppaan mediamarkkinoiden kansainvälistymisen myötä. Sopimuksessa musiikin tekijä tai kustantaja ja käyttäjäasiakas sopivat suoraan sävellyksen käyttöluvasta ja hinnasta, jotka ovat osapuolten välisiä liikesalaisuuksia. Musiikin tekijä luovuttaa musiikkia käyttävälle toimijalle kaikki taloudelliset oikeutensa, eikä saa tulevasta käytöstä ja esittämisestä enää tekijänoikeuskorvauksia. Sopimusmalleja on ehdoiltaan ja laajuudeltaan monenlaisia ja tekijältä vaaditaankin sopimusneuvotteluissa tarkkuutta. Lue lisää kansainvälisestä buy out -sopimusten Your Music Your Future -neuvontasivustosta vuoden 2021 uutisestamme.
Lue myös:
