Musiikki ja ilmastonmuutos: millainen on livemusiikin hiilijalanjälki?
Suomalaisen elävän musiikin alalle on nyt julkaistu oma ilmastotiekartta. Se ohjaa tapahtuma-alaa viisaiden valintojen kautta kohti kestävää tulevaisuutta.
Suomalaiset rakastavat tapahtumia, mutta niilläkin on ikävä puolensa. Suuri suomalainen festivaali tuottaa keskimäärin yhtä paljon kasvihuonepäästöjä kuin Finnairin Airbus A350 lentäessään täydessä matkustajalastissa maailman ympäri. Ja Suomihan on festivaalien luvattu maa.
Suomen musiikkifestivaalien yhteenlasketut päästöt ovat noin 70 kilotonnia CO2e-kaasuja. Tämä vastaa noin 7000 suomalaisen keskimääräistä vuotuista hiilijalanjälkeä. Sama ilmastoa lämmittävä vaikutus syntyisi, jos täyteen pakattu Airbus A350 lentäisi maapallon ympäri 30 kertaa.
Tutkimuksella oli konkreettinen tavoite: sen pohjalta laadittiin kesäkuussa 2023 julkaistu Elävän musiikin ilmastotiekartta. Ensiaskel tiekarttaan otettiin vuonna 2020, kun musiikkialan järjestöt Finland Festivals, LiveFin, Music Finland, Muusikkojen Liitto, Suomen Jazzliitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit yhdistyivät KEMUT-verkostoksi. Nimi tarkoittaa ”kestävämmän musiikkialan työkalupakkia”. Verkoston tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä ja ilmastotyöstä osa kaikkien musiikkialan toimijoiden arkea.
”Jo ensimmäisestä tekemästämme selvityksestä kävi ilmi, että alalla on halua ja kiinnostusta ympäristötyöhön. Toimijat kuitenkin kaipasivat helppokäyttöisiä työkaluja, lisää tietoa ja yhteisiä tavoitteita Tiekartta on tärkeä etappi musiikkialan matkalla kohti hiilineutraaliutta”, sanoo hankevastaava, Suomen Jazzliiton Anu Ahola.
Toimialan hiilijalanjälkilaskentaa ja ilmastotiekarttatyötä hallinnoi Suomen Jazzliitto. Selvityksen, laskennat ja itse tiekartan toteutti Positive Impact. Tiekarttaa ovat rahoittaneet KEMUT-verkoston lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Musiikin edistämissäätiö (MES). Suomen Jazzliitto toteutti tätä ennen myös oman Hiilineutraali kiertuemalli -hankkeensa, jolla kehitettiin ilmastokestäviä käytäntöjä Jazzliiton omalle kiertuetoiminnalle ja samalla koko elävän musiikin alalle.
Ilmastotiekartta on osa suurempaa siirtymää
Vuonna 2022 livemusiikkialan toimijat kutsuttiin laskemaan hiilijalanjälkensä, ja ilmastotiekartta laadittiin keväällä 2023 kerätyn tiedon perusteella. Se sisältää muun muassa juuri niitä elementtejä, joita alkuselvityksessä toivottiin: työkaluja, tietoa ja yhteiset tavoitteet.
”Elävän musiikin ilmastotiekartta pureutuu oikeisiin asioihin ja tekee sen ymmärrettävästi. Mukana on esimerkiksi musiikkialan eri toimijoille suunnattuja selkeitä check-listoja”, sanoo Positive Impactin toimitusjohtaja Elina Levula.
Hankkeen viitekehys on Pariisin ilmastosopimuksessa ja Suomen valtion ilmastotavoitteessa, jonka mukaan Suomi on vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali valtio.
Levula huomauttaa, että muutoksia on tiedossa joka tapauksessa: EU:ssa on tekeillä uutta yritysvastuulainsäädäntöä, jonka perusteella yrityksiltä tullaan vaatimaan vihreän siirtymän suunnitelmia ja selvityksiä päästöjen vähentämisestä. Tapahtuma-alalla päästöt syntyvät tapahtumapaikkojen ylläpidosta kuten lämmityksestä, hankinnoista ja kulutuksesta ja aivan erityisesti liikkumisesta.
Elävän musiikin alalla on mahdollisuus vauhdittaa vihreää siirtymää ja suurta yhteiskunnallista murrosta, joka koskee kaikkia aloja. Toteutuakseen muutos tarvitsee koko kulttuurin muuttumista.Elina Levula, Positive Impact
Liikkumisen päästöjä tulisi vähentää
Korona-ajan aneemisia striimikonsertteja katsellessa kävi selväksi, että konsertin onnistuminen edellyttää esiintyjän, tekniikan ja yleisön tuomista samaan tilaan. Siksi liikkuminen ja logistiikka tulevat aina olemaan olennainen osa elävää musiikkia. Samaan aikaan liikkuminen on livemusiikkialan suurin päästölähde. Se aiheuttaa päästöistä noin kolme neljäsosaa.
”Yleisö saattaa tulla festivaaleille pitkienkin matkojen takaa. Ulkomaiset artistit saapuvat festivaaleille usein lentokoneella”, Positive Impactin asiantuntija Sara Salminen sanoo.
Hiilijalanjälkeä voidaan kuitenkin pienentää tekemällä ilmaston kannalta järkeviä ratkaisuja. Tämä koskee jokaista keikoilla kävijää.
”Tutkimuksen mukaan yleisöstä 43 prosenttia saapuu tapahtumiin autolla. Iloisempi luku on, että 32 prosenttia saapuu päästöttömästi eli kävellen tai pyörällä. Kiertueita suunniteltaessa voidaan miettiä, onko esimerkiksi mahdollista vähentää päästöjä sijoittamalla enemmän keikkoja samalle matkalle.”
Ilmastotiekartan tavoitteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä alan toimijat tiedostavat liikkumisen ja logistiikan synnyttämän ilmastokuorman ja alkavat tehdä sen suhteen viisaampia valintoja. Vuoteen 2035 mennessä toteutettavia tavoitteita ovat pistokeikkojen minimointi, julkisen liikenteen tehostaminen ja koko toimialan siirtyminen vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöön.
Energiaa olisi tuotettava fossiilivapaasti
Oli kyse sitten klubeista tai festivaaleista, tapahtumapaikkojen suurimmat päästölähteet ovat lämmitys ja sähkö. Olennaista on, miten sähkö tuotetaan ja kuinka sitä käytetään. Yhtälö on yksinkertainen: kun energiaa tuotetaan ympäristöystävällisesti ja käytetään tehokkaasti, päästöt vähenevät ja rahaa säästyy. Tämä onnistuu muuttamalla toimintatapoja ja investoimalla teknologiaan.
Ilmastotiekartta esittää, että suuret tapahtumapaikat ja festivaalit toteuttavat energiatehokkuussuunnitelmansa ja siirtyvät käyttämään uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.
Vuoteen 2035 mennessä livemusiikkialan tulee siirtyä täysin fossiilivapaan uusiutuvan energian käyttöön. Jos mahdollista, ne voisivat myös alkaa itse tuottaa tarvitsemaansa energiaa.
Vähemmän materiaa, enemmän palveluita – ja kasvisruokaa
Luontokato ja kasvihuonekaasupäästöt johtuvat pohjimmiltaan luonnonvarojen ylikulutuksesta. Elävän musiikin tilaisuuksissa erilaiset hankinnat muodostavat päästöistä noin neljäsosan.
Ilmastotiekartan mukaan kuluttamisessa ja hankinnoissa on alettava korostaa vastuullisuutta. Käytännössä se tarkoittaa, että materian kuluttamisesta siirrytään palvelujen kuluttamiseen. Musiikki itsessään on vastuullinen kulutustuote, mutta livetilaisuuksien käytännöissä on parantamisen varaa.
”Ihmiset haluavat elämäänsä rikkautta. Tavaran ja muodin ylikuluttamisen sijaan sitä kannattaa etsiä palveluista ja elämyksistä. Musiikin alalla se on mahdollisuus eikä este tai uhka. Asia on kuitenkin otettava huomioon oheistuotemyynnissä ja tapahtumien rakentamisessa”, Elina Levula kertoo.
Vuoteen 2030 mennessä livemusiikkialan toimijoiden olisi tiedostettava vastuullisen kuluttamisen periaatteet. Kasvisruoan pitäisi olla vallitseva ravinnon muoto ja tapahtumatuotannon rakenteiden ja materiaalien tulisi kiertää tehokkaasti. Pitkällä aikavälillä eli vuoteen 2035 mennessä kertakäyttökulttuurin pitäisi olla mennyttä aikaa.
Hävikin tuottamisen ja ylikulutuksen sijaan tulisi luoda ilmastoviisas toimintakulttuuri, jossa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja jossa satsataan jakamis- ja kiertotalouden ratkaisuihin.
”Vaikka yli puolet kaikesta tuotetusta ruoasta oli vegaanista ruokaa ja kasvisruokaa, niiden osuus päästöistä jäi alle puoleen kokonaismäärästä. Vegaanisen ja vegetaristisen ruoan suosiminen tapahtumissa on siis tehokas tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeään.”
Ilmastoviisaus on uusi normaali, jossa musiikkiala voi näyttää esimerkkiä
Koska elävän musiikin tapahtumat kiinnostavat ja puhuttelevat monia, musiikkialalla on mahdollisuus toimia hyvänä esimerkkinä ilmastoviisaudesta ja sen muuttamisesta teoiksi. Koska ala tavoittaa suuria joukkoja, se voi synnyttää positiivista muutosta myös muualla yhteiskunnassa.
”Elävän musiikin alalla on hiilijalanjälki, joka liittyy vahvasti liikkumiseen. Toisaalta sillä on myös positiivinen kädenjälki, jolla on merkittävää potentiaalia, koska ala saa paljon tilaa mediassa ja siinä on mukana mielipidevaikuttajia”, Elina Levula sanoo.
Tiekartta esittää, että vuoteen 2030 mennessä musiikkialan toimijat sitoutuisivat yhteiseen ilmastomissioon ja yhdistäisivät voimansa sen toteuttamiseksi. Vuonna 2035 he näyttäisivät esimerkillään suuntaa kohti hiilineutraalia ja luontopositiivista kiertotaloutta. Yleisö voi vaikuttaa valitsemalla ilmastoviisaita musiikkielämyksiä.
”Ilmastovaikutuksia on usein vaikea yhdistää omaan arkielämään, mutta ekologinen kriisi on yhteinen asia. Kukaan ei voi valita, onko siinä mukana vai ei.”
Eurooppalaisten festivaalien yhteisorganisaatio Yourope julkaisi 5. heinäkuuta oman ilmastotiekarttansa festivaalien ja tapahtumien käyttöön. European Green Festival Roadmap 2030 on osa Youropen kolmivuotista Future-Fit Festivals -projektia.
Youropen ilmastotiekartta tarjoaa kattavan viitekehyksen ja toimenpide-ehdotukset kulttuuritapahtumien kestävän kehityksen tueksi. Roadmap on julkinen ja vapaasti kaikkien eurooppalaisten festivaalien ja tapahtumien käytettävissä. Suomesta Youropen jäsenfestivaaleja ovat Ilosaarirock, Flow Festival, Pori Jazz, Provinssi, Qstock, Ruisrock, Sideways ja Tuska. Youropen hallituksessa toimii myös Flow Festivalin Head of Artist Relations Maiju Talvisto.
Lue lisää: European Green Festival Roadmap 2030 | Yourope.org
