Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Henna Hietamäki
Kuvat: Emma Suominen

Musiikki luo dokumentin tunnelman

Ohjaaja Ina Mikkola ja säveltäjä Ilari Heinilä halusivat panostaa Yksin isäksi -dokumenttisarjan musiikkiin. Tilatut sävellykset vahvistavat sarjan identiteettiä ja tunnelmaa.

Ylen viisiosainen, toukokuussa 2024 julkaistu dokumenttisarja Yksin isäksi käsittelee monia herkkiä kysymyksiä. Millaista on olla transmies? Millaista on käydä läpi hedelmöityshoitoja, ja millaisia asioita hoitoihin sisältyy sukupuolen korjauksen jälkeen? Millaista on hankkia itsellisesti lapsi, vaikka on parisuhteessa? Sarja perustuu isäksi halunneen Nooa Sammalkävyn ja tämän kumppanin, materiaalin kuvaaja-ohjaaja Mikko Patrikaisen alkuperäisideaan.

”Yle oli ollut alustavasti kiinnostunut Nooan ja Mikon ideasta, mutta projektiin haluttiin mukaan tuotantoyhtiö ja kokenut tekijä”, Ina Mikkola kertoo.

”Mikko ja Nooa olivat nähneet ohjaamani Syvään päätyyn -dokumenttisarjan ja tiesivät myös muita aikaisempia töitäni. Oli hauska yhteensattuma, että myös Ylellä oli ajateltu, että me sopisimme hyvin yhteen.”

Kuva Yksin isäksi -sarjan jaksosta 1: Mikko Patrikainen ja Nooa Sammalkäpy. Kuva: Mikko Patrikainen

Televisiotoimittajana, juontajana ja kirjailijana tunnettu Mikkola perusti vuonna 2021 oman tuotantoyhtiönsä nimeltä Revolutionista Productions. Yksin isäksi -sarjassa Mikkola toimi vastaavana tuottajana, jälkityöohjaajana ja käsikirjoittajana. Mikkola ei ollut mukana kuvaustilanteissa ‒ niistä vastasivat dokumentin päähenkilöt. Patrikainen kuvasi Sammalkävyn hedelmöityshoitojen ja raskauden etenemistä, isäksi valmistautumista sekä pariskunnan välisiä, kipeitäkin keskusteluja.

”Käsikirjoittajana tehtäviini kuului miettiä, mitä kohtia materiaalista käytetään, millä tavalla ja missä järjestyksessä. Ohjaajan roolista käsin pohdin sitä, millaista musiikkia dokumentissa käyttäisimme. Keskustelimme toki näistä valinnoista myös yhdessä Mikon ja Nooan kanssa”, Mikkola kertoo.

Mukaan kuvioon astui säveltäjä Ilari Heinilä. Mikkola oli tavannut Heinilän podcast-äänityksissä, ja he tulivat hyvin juttuun. Tapaamisen jälkeen Heinilä kirjoitti Mikkolalle sähköpostin, jossa kertoi tekemistään töistä ja kiinnostuksestaan tehdä yhteistyötä, jos vastaan sattuisi tulemaan jokin sopiva projekti.

”Jos Ilari ei olisi laittanut minulle viestiä, en olisi tiennyt, mitä kaikkea osaamista hänellä onkaan. Ei siinä tarvinnut sen enempää miettiä, mistä musiikki tilataan. Lisäksi koen tosi tärkeäksi tehdä töitä ihmisten kanssa, joista minulla on hyvä fiilis. Kun kuulin ensimmäiset Ilarin tekemät versiot kappaleista tiesin, että ne tulevat nostamaan tuotannon ihan uudelle tasolle”, Mikkola kertoo.

Parhaat opit löytyvät kokeneemmilta tekijöiltä

Ilari Heinilä toteaa, että elokuva- ja televisioalalla on hyvä uskaltaa olla yhteydessä ihmisiin ja kertoa heille kiinnostuksestaan yhteistyöhön.

Ilari Heinilä, kuvaaja Emma Suominen
”Kun aloittelin alalla, hankkiuduin tuotantoihin assariksi. Olen opiskellut musiikin tuotantoa Metropoliassa, mutta eniten olen oppinut työn kautta kokeneemmilta tekijöiltä. Kun olen ollut itse yhteydessä eri ihmisiin, olen päässyt myös myöhemmin mukaan eri projekteihin.”
Ilari Heinilä, säveltäjä

Heinilä on säveltänyt musiikkia televisiosarjoihin, dokumentteihin, elokuviin ja mainoksiin. Ylelle hän on säveltänyt viime vuosina musiikkia muun muassa sarjoihin Räjähdysherkkä ja Häräntappoase. Yksi ansioluettelon saavutuksista on musiikin luominen yhteen Martin Scorsesen elokuvan Killers of the Flower Moon trailereista. Viimeisin Heinilän säveltämä pitkä elokuva oli Mikko Mäkelän ohjaama Sebastian, joka sai ensi-iltansa Sundance-elokuvafestivaaleilla.

Muutamissa Ylen dokumenttiprojekteissa Heinilä on tehnyt musiikkia yhdessä toisen säveltäjän, Kalle Vainion kanssa. Hänestä ideoiden pallottelu yhdessä on ollut myös yksi kiinnostava ja hauska tapa tehdä töitä. Omaa musiikkityyliään Heinilä kuvaa orgaaniseksi elektroksi.

”Säveltämäni musiikki on usein ambient-henkistä. Käytän paljon syntikoita, mutta soitan myös pianoa ja kitaraa. Joskus pyydän mukaan esimerkiksi jousisoittimia”, Heinilä kertoo.

Yksin isäksi  -sarjan teemat vaikuttivat luonnollisesti paljon siihen, millaista saundimaailmaa musiikkiin toivottiin. Ina Mikkolan mieleen nousivat 1990-luvun sarjat Muumit ja Twin Peaks. Molemmissa toistuvilla sävelteemoilla on suuri merkitys.

”Musiikin myötä tuotannolle syntyy vahva identiteetti myös äänen kautta. Teemat olivat herkkiä, mutta vanhemmuus on myös iloinen asia. Musiikkiin haettiin sympaattisuutta, pehmeyttä ja leikkisyyttä”, Heinilä kertoo.

Kuusi kappaletta eri tunnelmilla

Kuva Yksin isäksi -sarjan jaksosta 5: Nooa Sammalkäpy. Kuva: Mikko Patrikainen

Kun Mikkola tilasi Heinilältä dokumenttisarjan sävellystyön, kolme ensimmäistä jaksoa oli raakaleikattu. Mikkola myös tiesi, mitä kahdessa viimeisessä jaksossa tulee tapahtumaan. Säveltäjä pystyi näin ollen miettimään, millaisia musiikin säestämät kohtaukset tulevat suurin piirtein olemaan.

Heinilältä tilattiin kuusi eritunnelmaista kappaletta. Näistä kolmen toivottiin olevan tunnelmaltaan positiivisia, yhden tuli olla melankolinen, yhden jännitettä luova ja yhden neutraali. Näitä sävellyksiä käytettiin pitkin sarjaa eri kohdissa.

”Prosessi oli minulle tosi selkeä. Ina oli mietittynyt hyvin etukäteen, mitä tarvitaan”, Heinilä kertoo.

Kommenttikierroksia ei ollut montaa.

”Kun sain ensimmäiset versiot, totesin, että yhdessä biisissä oli paras tunnelma ja toivoin, että sitä saundia levitettäisiin enemmän myös muihin kappaleisiin. Olin myös sitä mieltä, että jännitettä luovan biisin tunnelma meni liikaa pelottavan puolelle”, Mikkola kertoo.

Heinilän lisäksi tuotannossa oli mukana äänisuunnittelija Henry Keinälä, joka vastasi muun muassa musiikin siirtymien hiomisesta, puheen selkeydestä ja äänimaailman nyansseista. Mikkolan mielestä audiovisuaalisessa tuotannossa audion merkitystä ei pidä väheksyä.

”Musiikilla on äärimmäisen tärkeä merkitys sisällön tunnetilojen dramatisoinnissa. Miten korostamme iloa, surua tai jännitystä? Musiikin avulla käytetään todella suurta valtaa tarinankerronnassa. Vaikka kuvassa tapahtuisi jotain onnellista, siihen yhdistetty surullinen musiikki dominoi kuvan.”

Dokumenttiin sävelletty musiikki on harvinaista herkkua

Elokuviin on aina sävelletty musiikkia, mutta televisiosarjoihin ja dokumentteihin sävellyksiä tilataan paljon vähemmän. Dokumenteissa ja televisiosarjoissa käytetään useammin katalogimusiikkia. Katalogimusiikin lisäksi käytetään termejä tuotantomusiikki tai kirjastomusiikki. Näillä tarkoitetaan laajoja musiikkikirjastoja, joista valmista musiikkia voi etsiä edullisilla käyttöoikeuksilla. Toiminta on samantyyppistä kuin esimerkiksi kuvapankeilla.

”Ehkä se on rahakysymys, kun katalogimusiikkia käytetään”, Ilari Heinilä toteaa.

Mikkola kertoo, että hänelle oli selvää, että tässä projektissa musiikit tehtäisiin tilaustyönä.

”Reality- tai dokumenttisarjoissa toistuvat usein samat katalogeista poimitut musiikit. Koen, että Ilarin meille varta vasten luomat kappaleet nostavat tuotannon tasoa ja tekevät siitä yhtenäisemmän”, Mikkola toteaa.

Ina Mikkola, kuvaaja Emma Suominen
Monesti ajatellaan, että katalogimusiikin käyttö on halpaa, mutta jos haluat kuratoida ajatuksella sieltä löytyvää musiikkia, se vie paljon aikaa. Mielestäni on oikeastaan kustannustehokasta saada kustomina valmiit, sopivat ja hienot musiikit.
Ina Mikkola, ohjaaja

Dokumentissa on sekä kauniita, cinematografisesti korkealaatuisia otoksia, mutta myös rosoisia, arjen dokumentaarisia kuvauksia. Musiikki nostaa myös näiden jälkimmäisten kohtausten laatua. Ina Mikkola kertoo, että tässä budjettiluokassa ei ole kuitenkaan mahdollista, että musiikki sävellettäisiin sekunnilleen sopivaksi eri kohtauksiin. Sen sijaan on rakennettu yhteinäinen soundi ja tunnelma eri variaatioilla, joita voi käyttää onnistuneesti eri kohdissa.

Musiikkiin liittyvät kysymykset ja sopimukset tuottavat usein tuottajille päänvaivaa ja käyttöoikeuksien hankkiminen voi tuntua monimutkaiselta. Usein sopimuksiin vaikuttaa paljon tilaaja, eli tässä tilanteessa Yle. Tilaaja toimii omien käytäntöjensä mukaisesti, ja Yksin isäksi -sarjan kohdalla Ilari Heinilälle maksettiin kertakorvaus. Tällaista kutsutaan buy-out-sopimukseksi, jolloin laajojen käyttöoikeuksien luovutus on hyvä näkyä myös palkkiossa.

”Säveltäjän tulot koostuvat tekijänoikeuskorvauksista ja tuotantopalkkioista. Usein kaikki oikeudet ovat säilyneet itselläni, jolloin olen saanut tuotannon esittämisestä erikseen tekijänoikeuskorvaukset”, Heinilä kertoo.

AV Music auttaa videotuotantojen tekijöitä musiikkiluvissa

  • AV Music  on Teoston ja Gramexin yhteinen maksuton palvelu, jonka tavoitteena on helpottaa musiikin käytttöoikeuksien hankkimista elokuva- ja televisiotuotantoihin.
  • AV Musicin missiona on varmistaa, että kotimainen musiikki pääsee esiin elokuvissa ja sarjoissa, luoden lisäarvoa sekä musiikintekijöille että av-tuotannoille.
  • Musiikkioikeuksien hankkiminen voi vaatia joskus paljon selvittelyä, ja uuden palvelun tavoitteena on keventää tuotantoyhtiöiden työmäärää hoitamalla luvat kuntoon heidän puolestaan. Lisäksi tuottajille tarjotaan neuvontaa heitä askarruttavissa kysymyksissä. Licencing Manager Eveliina Pitkänen auttaa tuotantoyhtiöitä hankkimaan sopimukset kappaleisiin, joita he haluavat käyttää tuotannoissaan.

Jaa somessa