Musiikkialan toipuminen koronakriisistä ei ole vielä alkanutkaan
Helsingin Sanomien pääkirjoitus kertoi 5.8., että ”Koronaviruskriisi ei ole ohi ravintoloissa ja hotelleissa”. Haluamme nostaa toisen toimialan, jossa palautuminen kriisistä ei ole vielä edes juuri alkanut. Suomalainen musiikkiala on vakavissa vaikeuksissa ja toipumiseen menee vielä koko ensi vuosi.
Toukokuussa julkaistu investointipankki Goldman Sacsin ’Music in the Air’ -raportti ennusti livemusiikille synkkiä lukuja. Elävän musiikin tulovirtojen ennustetaan laskevan tämän vuoden aikana 75 % ja vetävän myös koko musiikkiteollisuuden arvon 25 prosentin laskuun. Tulojen ennustetaan palaavan aiemmalle tasolle vasta vuonna 2022.
Arvion vaikeasta vuodesta 2021 jakavat useat tahot, mm. musiikkialan johtava kansainvälinen konsulttiyritys Midia. Omassa ennusteessaan se muistuttaa, että myös äänitemusiikin tilanne on erittäin epävarma ja tulee riippumaan pitkälti muun talouden elpymisestä. Vaikka musiikkia kuunnellaan striimauspalveluista enemmän kuin koskaan, ei se kata kuin pienen siivun koko toimialan menetyksistä. . Tekijänoikeuskorvauksissa yhteiskunnan sulkutoimenpiteet näkyvät vasta viiveellä: kansainväliset tekijänoikeusjärjestöt ennustavat kautta linjan 20–30 % menetyksiä oikeudenhaltijoiden korvauksiin – näistä suurin osa kohdistuu ensi vuodelle.
Tilanne on vaikea myös Suomessa. Kesä on perinteisesti ollut musiikkialan kiireisin ajanjakso. Festivaaleilla ja kesäkonserteissa tehdään monen kohdalla talven toimeentulo. Ne vaativat monen kuukauden suunnittelun, eikä keväällä peruttuja festivaaleja voitu enää kesäkuussa tulleilla rajoitusten purulla pelastaa. Hotelli- ja ravintola-ala pääsi kuromaan umpeen kevään menetyksiä, mutta keikat ja konsertit jäivät edelleen tauolle. Syksyn aikanakin toteutetaan pitkälti keväältä siirtyneitä keikkoja; uutta ei vielä uskalleta suunnitella. Kaikkiaan kotimaisen musiikkialan kokonaismenetyksiksi on arvioitu yli 150 miljoonaa euroa.
Miten musiikki pelastetaan?
Koronavirusaika on kohdellut hyvin eri tavoin eri toimialoja. Vaikka on selvää, että ravintola- ja matkailuala on selkeästi yksi eniten kärsineistä, on tilanne esittävässä kulttuurissa vielä vakavampi. Paluu ole vielä päässyt edes juuri alkamaan ja nyt kaiken yllä leijuu uhka toisesta aallosta.
Tilanteesta eniten kärsivät musiikin tekijät ja esiintyjät: säveltäjät, sanoittavat, sovittajat, kustantajat ja artistit. He ovat musiikin arvoketjun siinä haavoittuvassa osassa, jossa tulot loppuivat kuin seinään, uusia ei juuri ole tarjolla ja tulevaisuus on hyvin epävarma. Samassa asemassa ovat myös soittajat, teknikot, roudarit ja muu musiikkialan alihankintaketju. Työttömyyskorvauksen tai muiden sosiaalitukien saaminen kaatuu monen kohdalla vaihtelevaan työmarkkina-asemaan: alan tekijät kun tasapainoilevat työntekijä-, yrittäjä-, ja freelancer-statuksen välimaastossa.
Pieni osa tekijöistä on onnistunut hankkimaan tuloja striimauksesta ja televisioesiintymisistä. Tekijänoikeusjärjestöt ja säätiöt kautta maailman ovat tehneet parhaansa tukeakseen asiakkaitaan kriisistä selviämiseen: erilaisia tukipaketteja, maksuennakoita ja vaikuttamiskampanjoita on toteutettu myös Suomessa. Myös mediatoimijat ovat huolissaan musiikkialan tulevaisuudesta: YLE kertoi keväällä lisänneensä kotimaisen musiikin käyttöä ja Sanoman alulle panema Anna Sen Soida -kampanja haastaa kaikki suomalaiset mukaan lahjoittamaan ja pelastamaan suomalaista musiikkia.
Musiikkialan tukipakettia tarvitaan
Musiikki on riskipitoista, hyvin vaihtelevilla yritysmuodoilla tehtävää työtä, joka sisältää myös korkeita etupainotteisia kustannuksia. Iso osa alan tekijöistä on edelleen vailla työmahdollisuuksia. Tukea myös valtiovallan taholta tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Iso osa alan tekijöistä on edelleen vailla työmahdollisuuksia. Tukea myös valtiovallan taholta tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Olemme yhdessä musiikkialan järjestöjen kanssa esittäneet valtiovallalle musiikkialan tukipakettia. Siihen sisältyisi yritystukia ja työttömyysturvaa täydentävän tuki, joka voitaisiin musiikkialan säätiöiden kautta kanavoida suoraan tukea tarvitseville. Olisi tärkeää saada myös pitkän aikavälin rakennetuki, jolla varauduttaisiin koronan vaikutuksiin myös loppuvuodesta ja ensi vuonna. Ratkaisuja tarvitaan, jotta musiikkialan toipuminen ei jää puolitiehen.
Risto Salminen
toimitusjohtaja
Teosto
